Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Sivun lyhytosoite:   http://bit.ly/opinnaytetyo-Antti-Ponni

Opinnäyteseminaarit

Menetelmä- ja opinnäyteseminaarit lv. 2019-2020

Antti Pönnin menetelmä-  ja opinnäyteseminaarit lukuvuonna 2019-2020 muodostuu kahdesta osasta.  Syksyllä 2019 pidetään menetelmäseminaari siten, että 28.3. alkaen parittomien viikkojen keskiviikkoina on kaksi samansisältöistä seminaaria:  päiväseminaari klo 13-16 ja iltaseminaari klo 17-20. Menetelmäseminaarin yhteydessä suoritetaan Menetelmäopinnot -opintojakso.  Kevään opinnäyteseminaarissa seurataan opinnäytteen etenemistä ja saadaan palautetta opinnäytteen eri versioista.

Menetelmäopinnot

Ilmoittautuminen menetelmäopintoihin toteutukseen  KM00BK95-3006 Menetelmäopinnot

Seminaarin ohjelmasta

Seminaarissa käydään läpi opinnäyteprosessia ja opinnäytteen tekemiseen liittyviä kysymyksiä ja tuetaan opinnäytteen ideointia ja suunnittelua. Syksyn menetelmäseminaarissa tutustutaan opinnäyteen tekemiseen ja ideoidaan omaa opinnäytettä.  Kevään opinnäyteseminaarit tukevat opinnäytteen kirjoitusprosessia. Seminaarit tukevat opinnäytteen ohjausta, mutta eivät korvaa sitä. Seminaariohjaus painottuu rakenteellisiin, menetelmällisiin ja käytännöllisiin kysymyksiin jotka monissa tapauksissa ovat hyvin samantapaisia. Seminaarissa saa myös yleistä tietoa opinnäytteeseen liittyvistä kysymyksistä ja palautetta  paitsi vetäjältä, myös muilta osallistujilta. Kun omaa työtään esittelee muille, se selkeyttää myös omaa näkemystä. Myös muiden esitysten kuunteleminen voi selventää ja kirkastaa omaa opinnäyteideaa

Ensimmäisellä tapaamiskerralla käydään läpi seminaarin käytäntöjä ja opinnäyteprosessia yleisesti ja sovitaan tarkemmin jatkon ohjelmasta. Seminaarissa ideoidaan omaa opinnäytettä ja tutustutaan opinnäytetyössä käytettäviin menetelmiin.  Seminaarin kuluessa on tarkoitus

- ideoida omaa opinnäytettä

- käydä läpi opinnäytteen tekemisen vaiheita

- tutustua tutkimusmenetelmiin oman opinnäytteen näkökulmasta

- alkaa kirjoittaa omaa opinnäytetyötä


Viime vuoden (2018-2019) seminaarien tiedot täällä


Niiden opiskelijoiden, jotka ovat jo suorittaneet tai korvanneet Menetelmäopinnot-opintojakson, kannattaa kuitenkin seurata menetelmäseminaarin ohjelmaa ja tiedotusta siltä osin, kuin siellä sovitaan opinnäytteen ohjauksista tai muuten käsitellään käytännön opinnäyteprosessiin liittyviä asioita. 

Opinnäyteseminaari

Kevään opinnäyteseminaari koskee kaikkia keväällä opinnäytteen tekeviä opiskelijoita, myös niitä, jotka ovat jo aiemmin suorittaneet menetelmäopinnot.


Seminaaripäivät

Syksy 2019: Menetelmäseminaarit

  1. Ke 28.8. Intro - opinnäytteen tekeminen ja opinnäyteprosessi. Kurssin ohjelma ja tehtävät. (aiempi virheellinen päivämäärä korjattu)
  2. Ke 11.9. Alustavan opinnäyteidean esittely.
  3. Ke 25.9. Menetelmät ja tiedonhankinta (luento)
  4. Ke 9.10. Valmiin opinnäytteen esittely (ryhmätehtävä)
  5. Ke 23.10. Opinnäytteen kirjoittaminen (luento)
  6. Ke 6.11. Menetelmän esittely (ryhmätehtävä)
  7. Ke 20.11. Kertausta ja kysymyksiä ja kevään opinnäyteseminaarin ohjeistus.
  8. Ke 4.12. Mahdolliset opinnäytejulkistukset (täsmentyy myöhemmin)

Kevät 2020: Opinnäyteseminaarit

Opinnäyteseminaarit ovat suoraa jatkoa menetelmäseminaareille. Ne pidetään keväällä tammi-, helmi- ja maaliskuun viimeisellä viikolla. Kullakin viikolla on ilmoittautumisista riippuen kaksi tai kolme vaihtoehtoista seminaariaikaa, joista yhteen osallistutaan.  Lisäksi huhtikuussa voidaan järjestää tarvittaessa lisäseminaari kesäkuussa valmistuville. Tarkemmat ohjeet ja ajat ilmoitetaan myöhemmin.

Tammikuu 2020

  • Opinnäytteen ensimmäinen versio esitellään seminaarissa
    • Otsikko, tutkimuskysymys, alustava sisällysluettelo ja johdantoluku

Helmikuu 2020

  • Opinnäytteen toinen versio esitellään seminaarissa
    • Opinnäytteestä noin puolet kirjoitettu
    • Teksti voi olla vielä raakatekstiä, kysymyksiä ja ongelmia mahdollista käsitellä tässä vaiheessa

Maaliskuu 2020

  • Opinnäytteen lähes valmis versio esitellään seminaarissa
    • viimeiset palautteet ja käsittely

 






Yleistä tietoa ja ohjeita opinnäyteprosessista

YLEISIÄ OHJEITA JA TIETOA OPINNÄYTEPROSESSISTA

Opinnäytteen ohjaus

  • Jokaisella opinnäytetyöllä on oltava opinnäytteen ohjaaja.  Jos et tiedä kuka on opinnäytteesi ohjaaja, selvitä asia ammattiala- tai ryhmätutorilta. Opinnäytteen aihe tulee vahvistaa oman ohjaajan kanssa.
  • Opinnäytteen ohjaukseen on opettajalla varattuna 15 tuntia työaikaa, johon sisältyy varsinaisten ohjaustilanteiden lisäksi mm. opinnäytteen eri versioiden lukeminen. Ota tämä aikaraami huomioon sopiessasi työsi ohjausaikataulusta ohjaajasi kanssa.
  • Joissain tapauksissa opinnäytteellä voi  lisäksi olla koulun ulkopuolinen ohjaaja. Tästä on sovittava etukäteen.

Opinnäyteseminaarit

  • Opinnäyteseminaarit tukevat opinnäytteen ohjausta, mutta eivät korvaa sitä. Seminaariohjaus painottuu rakenteellisiin, menetelmällisiin ja käytännöllisiin kysymyksiin jotka monissa tapauksissa ovat hyvin samantapaisia. Seminaarissa saa myös yleistä tietoa opinnäytteeseen liittyvistä kysymyksistä ja palautetta  paitsi vetäjältä, myös muilta osallistujilta. Kun omaa työtään esittelee muille, se selkeyttää myös omaa näkemystä. Myös muiden esitysten kuunteleminen voi selventää ja kirkastaa omaa opinnäyteideaa.

Opinnäyteprosessi

  • Opinnäytteen palautukseen ja arviointiin liittyy erilaisia vaiheita, kuten kypsyysnäytteen kirjoittaminen ja opinnäytteen julkistaminen. Tarkempaa tietoa opinnäyteprosessiin liittyvistä deadlineista löytyy alla olevasta valmistumisaikataulu -dokumentista.

Opinnäytteen kirjallisen osan laajuus

  • Opinnäytteen laajuus on 30-50 sivua silloin kun tehdään pelkkä kirjallinen työ.  Jos opinnäytteeseen kuuluu teososa, on kirjallisen osan laajuus 20-40 sivua. 
  • Lisätietoja Arviointiperusteet -dokumentista (linkki alempana) 

Kirjallinen osa, teososa ja oppimistavoite

  • Opinnäytteeseen kuuluu pakollisena kirjallinen tutkielma.  Kirjallisen osan lisäksi opinnäytteeseen voi kuulua ns. teososa (projektiosa, toiminnallinen osa).  Kirjallisesta osasta ja teososasta muodostuvaa kokonaisuutta kutsutaan toiminnalliseksi opinnäytteeksi (aiemmin “monimuototyö)
  • Lähtökohtaisesti toiminnallisessa opinnäytteessä teososa ja kirjallinen osa muodostavat yhden kokonaisuuden, jossa molemmat osat palvelevat omaa ammatillista kehittymistä ja oman asiantuntijuuden osoittamista.  Opinnäytteen tulee palvella näitä päämääriä.
  • Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että teososalla ja kirjallisella osalla tulee olla jokin niitä yhdistävä, selkeästi mietitty ja määritelty oppimistavoite (tutkimistehtävä, tutkimuskysymys).:  Mitä haluan oppia tehdessäni tämän teoksen?  Millaista osaamista haluan sillä osoittaa?. 
  • Oppimistavoitteen  tulisi olla selvillä  jo teososan tuotantoa suunnitellessa.Teososa tulee aina olla alun perin suunniteltu osaksi opinnäytettä  ja siitä on aina sovittu etukäteen opinnäytteen ohjaajan kanssa.  Aiemmin muuta tarkoitusta varten tehtyä projektia ei voi myöhemmin nimetä teososaksi
  • Kun suunnitteilla on teososa, jonka tekemisessä on mukana useita opinnäytteen tekijöitä, tulee teososan palvella kaikkia siihen osallistuvia opinnäytteen tekijöitä (eli ei niin, että yhdellä opiskelijalla on tavoite ja muut tulevat mukaan vain näennäisesti opinnäytteen tekijöinä). 
  • Se, että teososan ja kirjallisen osan oppimistavoitteet liittyvät toisiinsa, ei välttämättä tarvitse tarkoittaa sitä, että kirjallinen osa on vain raportti elokuvan tekoprosessista.  Esim. jos opinnäytteen teoksena on kauhuelokuva, niin silloin kauhun rakentamista voi tarkastella eri tavoin käsikirjoittamisen, kuvauksen ja äänen näkökulmasta. Aihe voi kuitenkin liittyä teokseen väljemminkin; esimerkiksi leikkaaja voi miettiä tapoja, jolla leikkauksen avulla vaikutetaan elokuvan tilan hahmottumiseen ja pohtia aihetta laajemminkin kuin vain teososan kannalta. 
  • Oleellista on siis se, että opiskelijalla on jokin ammatillinen oppimis- tai kehittämistavoite, jota sekä teososa että kirjallinen osa palvelevat. Siis jokin asia, josta opiskelijalla on jo perustiedot ja -taidot, mutta josta hän haluaa oppia jotain lisää tai jokin uusi idea, jota hän haluaa opinnäytteessään kehittää.  Kirjallisen työn idean ei tarvitse olla aivan lopullisesti kirkastunut teososan käynnistyessä, mutta koko opinnäytteen ydinidean pitää olla selvillä.  Leffaprojektiin voi toki mennä mukaan muutenkin, mutta jos kyse on oikeasti opinnäytteestä, tulisi projektilla olla selkeä oppimistavoite.

Opinnäytteen hankkeistaminen

  • Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää opinnäytteiden olevan hankkeistettuja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työllä on voitava osoittaa olevan selkeä yhteys työelämään. Yhteys osoitetaan hankkeistussopimuksen avulla. Hankkeistussopimuksen pohjia ja tietoa hankkeistamisesta löytyy alla olevista dokumenteista. Hankkeistamista käsitellään tarkemmin opinnäyteseminaarissa.

MIKÄ ON HANKE? 

Opetusministeriön hankekriteerien mukaan YKSI seuraavista ehdoista on täytyttävä: 

  1. RAHA: työelämä maksaa joko ammattikorkeakoululle tai opiskelijalle työn tekemisestä ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista.
    • Siis:  opinnäyte liittyy johonkin projektiin, jossa joku maksaa jollekin jotain.  Myös koulun TKI-hankkeet ovat ok.
  2. OHJAUS: opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista.
    • opinnäytteellä on aina ohjaaja koulun puolesta, mutta joissain tapauksissa toisena ohjaajana voi olla myös työelämän edustaja
    • hankelomakkeessa yhtenä kriteerinä on myös se vaihtoehto, että opinnäytteen yhtenä tarkastajana on työelämän edustaja
  3. HYÖDYNTÄMINEN: työyhteisön tarkoituksena on alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista.
    • tässä kriteerissä ideana on se, että työelämätaho ilmaisee kiinnostuksensa opinnäytetyöhön allekirjoittamalla hankesopimuksen
    • hankesopimus ei sisällä raportointivelvoitetta (miten opinnäytettä on hyödynnetty) eikä siinä myöskään sovita taloudellisista kysymyksistä tai tekijänoikeuksista; nämä asiat sovitaan erikseen hankesopimuksesta riippumatta 

Opinnäytteen julkisuus

  • Opetusministeriön ohjeen mukaan opinnäytteen tulee olla julkinen heti kun se on hyväksytty
  • Opinnäyte rinnastuu julkiseen asiakirjaan
  • Opinnäytteen julkisuus perustuu yhtäältä siihen, että opetus ja tutkimus (mukaanlukien opinnäytteet) on julkisrahoitteista
  • Toisaalta opinnäytteiden julkisuus liittyy opiskelijoiden tasavertaisuuteen: opinnäyte on oltava saatavilla, jotta sen saamaa arvosanaa voidaan arvioida suhteessa omaan työhön
  • Opinnäytetyöhön voi liittyä aineistoa, joka perustellusti halutaan salata; tällainen voi esimerkiksi olla opiskelijan tekemä alkuperäinen käsikirjoitus tai konsepti; toisaalta esimerkiksi toimeksiantajalta saatu aineisto voi kuulua liikesalaisuuden piiriin
  • Opetusministeriön ohjeen mukaan mahdollinen salassa pidettävä materiaali tulisi sijoittaa opinnäytetyön tausta-aineistoon, ei osaksi varsinaista opinnäytetyötä
  • Opinnäytteen arvosanan tulee perustua julkiseen opinnäytteeseen

 

Metropolia on antanut opinnäytteen julkisuuteen (ja osien salaamiseen liittyen) seuraavan ohjeen:

 

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehdyt opiskelijoiden opinnäytetyöt ovat julkisuuslain nojalla julkisia asiakirjoja; kenellä tahansa on oikeus saada opinnäytetyö nähtäväkseen esittämällä asianomaiselle viranomaiselle tätä koskevan pyynnön. Tietynlainen sisältö saattaa poikkeuksellisesti tehdä opinnäytetyöstä kokonaisuudessaan tai joiltakin osin salassa pidettävän. Opetusministeriö on antanut ohjeistuksen, jonka mukaan opinnäytetöitä, jotka lain nojalla olisi määrättävä salassa pidettäviksi, ei tule ryhtyä laatimaan tai vaihtoehtoisesti opinnäytetyö on laadittava siten, että salassapidon alaiset tiedot sijoitetaan ainoastaan varsinaisesta työstä erilliseen liitteeseen. AMK-tutkinnon opiskelija hakee liitteen salaiseksi julistamista mallin  mukaisella kirjeellä. YAMK-tutkinnossa salattavan tai luottamuksellisen tiedon lainmukaisesta käsittelystä sovitaan joko opiskelijan, ohjaajan ja yrityksen/organisaation kolmikantasopimuksessa tai opinnäytetyön ohjauksessa.

Metropolian suositus on, ettei Turnitin-tarkastusta tehdä opinnäytetyön sellaisille ei-julkaistaville liitteille, jotka sisältävät henkilö- tai potilastietoja, liikesalaisuuksia, IPR/tekijänoikeuden tms. perusteella salattavia tietoja.Oppilaitos on julkisuuslain nojalla velvollinen antamaan julkiset opinnäytetyöt kaikkien niitä haluavien nähtäville sekä tarvittaessa myös alistamaan opinnäytetyön julkisen käsittelyn ja kritiikin kohteeksi.

https://oma.metropolia.fi/opiskelijoille/opinnaytetyo-ja-kypsyysnayte


Yllä olevan ohjeen mukaan salaiseksi julistamista on haettava kirjeellä, jonka malli löytyy yllä linkitetyltä OMAn sivulta.  Dokumentti ladattavissa myös alla olevasta linkistä:

Opinnäytteen kielenhuolto

Mika Säterin moodle-sivulla  tietoa opinnäytetyön kielenhuoltoon liittyvistä asioista.  
Sivulta löytyvät nykyiset ohjeet ja välineet opinnäytetöiden kirjoittamiseen (mallipohja, lähteet yms.) ja linkit Doodle-kyselyihin, joista kielenohjauksiin ja kieli- ja ulkoasutyöpajoihin varataan ajat. Opiskelijat siis ilmoittautuvat niihin itse Doodlessa.

Kypsyysnäyte

Opinnäytteen luovuttamisen jälkeen kirjoitetaan ns. kypsyysnäyte. Kypyysnäyte on lainsäädännössä määritelty edellytys tutkinnon suorittamiselle.   Käytännössä se on lyhyt, opinnäytteen aiheeseen liittyvä teksti, jolla opiskelija "osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa".  Kypsyysnäytteellä on siis kaksi funktiota:  se osoittaa, että on perehtynyt opinnäytteensä alaan (eli on itse kirjoittanut sen) ja toisaalta, että hallitsee äidinkielensä riittävän hyvin (mikä on mm. tiettyjen valtion virkojen edellytys).

"Perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan" mittaa se, että kypsyysnäytteen tehtävä perustuu oman opinnäytteen sisältöön.  Kypsyysnäytteeseen ei siis tarvitse erikseen valmistautua, vaan siihen voi vastata oman opinnäytteen pohjalta.   Kypsyysnäyte kirjoitetaan ns. koulusivistyskielellä, eli joko suomeksi tai ruotsiksi riippuen siitä kummalla kielellä on koulunsa suorittanut.  

Jos koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi, on Metropolian ohje se, että kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kielellä, jolla opinnäyte on kirjoitettu.


Kypsyysnäyte  kirjoitetaan yleensä tenttitilaisuudessa käsin konseptipaperille; laajuus n. 3-4 konseptisivua.  Kypsyysnäytteen arvioi sisällön osalta opinnäytteen ohjaaja ja kielen osalta  kielenopettaja.  Arviointiasteikko on hyväksytty / hylätty.

 

 

Opinnäytetyöhön ja valmistumiseen liittyviä ohjeita ja dokumentteja

OHJEITA OPINNÄYTTEEN TEKEMISEEN JA VALMISTUMISEEN


METROPOLIAN YLEISET OHJEET JA MATERIAALIT (OMASSA)

Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte 

Kulttuurialan opinnäyteohjeita


VALMISTUMISAIKATAULU JA VALMISTUMINEN

Valmistumisaikataulu 2019-2020

Valmistumisaikataulu 2018-2019

Valmistumisohjeita OMAssa

Valmistumisohje ja aikataulu

Valmistumispäivät

Valmistumisjärjestelmän käyttöohje

HUOM! Valmistumisilmoituksen yhteydessä täytetään ns. AVOP-kysely (= ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely), jossa annetaan palautetta koko opiskeluajasta. Voit tutustua kyselyn sisältöön etukäteen alla olevasta linkistä.

AVOP -kysymykset (amk-tutkinto)

 

OPINNÄYTTEEN KIRJOITTAMINEN (RAKENNE, VIITEKÄYTÄNNÖT, JNE.)

Kulttuurialan opinnäytetyöohje (wikisivu)

Vanha kulttuurialan opinnäytetyöohje (pdf)  

Mika Säterin opinnäyteohjeet Moodlessa (mm. lähdeviitteet)

Kielitoimiston ohjepankki: Sähköiset lähteet ja viitemerkinnät

Cheklist: viitteet, lähdeluettelo, ym.

Viitegeneraattori Cite This for Me

Cite This for Me -sivustolla voi luoda verkkosivuista automaattisesti (lähes) oikean muotoisia viitteitä. Käytettäväksi tyyliksi valitaan Harvard style. Ks. ohjeistusta


OPINNÄYTTEEN MALLIPOHJAT

Opinnäytteen mallipohjat ovat valmiiksi muotoiltuja dokumentteja, joihin voi alkaa suoraan kirjoittaa opinnäytetyötä. Vaihtoehtoina ovat Word ja Open Office -pohjat. Tarkempaa tietoa opinnäytteen mallipohjan ohjeessa

Nykyinen versio:

Opinnäytteen mallipohja (Word)

Opinnäytteen mallipohjan ohje

Vanhat versiot:


HANKKEISTAMINEN

Hankesopimuspohja (pdf-muodossa) 

Hankesopimuspohja (doc-muodossa) 


ARVIOINTIPERUSTEET

Metropolian opinnäytetyön arviointikehikko (2014)

Elokuvan ja tv:n koulutusohjelman vanhat arviointiperusteet (1.9.2008) 


OPINNÄYTTEEN LAUSUNTOLOMAKE

Opinnäytteen lausuntolomake


TALLENTAMINEN THESEUKSEEN

Theseus-tallentamisen pdf-ohje.

Kirjaston ohjeistus

Ks. myös Valmistumisaikataulun kohta 9

EETTISIÄ OHJEITA

Tutkimuseettinen neuvottelukunta: Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen

Kirjallisuutta ja verkkomateriaaleja

MENETELMÄKIRJALLISUUTTA JA LINKKEJÄ


Metodikurssin powerpointeja

Opinnäyte ja menetelmät osa 1

Opinnäyte ja menetelmät, osa 2

KIRJALLISUUTTA TUTKIMUSMENETELMISTÄ


Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka: Menetelmäopetuksen tietovaranto KvaliMOTV - Kvalitatiivisten menetelmien verkko-oppikirja. Tampere: Yhteiskunnallinen tietoarkisto 2009-2012.

Pirkko Anttila: Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Hamina: Akatiimi 2005.

  • Laaja-alaisesti taiteellisen työn ja siitä saatavan tiedon tutkimista käsittelevä teos. Esittelee myös laajasti erilaisia menetelmiä.

Jari Eskola & Juha Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino 2005 (alk. 1998).

  • Hyvä yleisesitys laadullisista menetelmistä.

 

Suvi Ronkainen, Leila Pehkonen, Sari Lindblom-Ylänne: Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: Sanoma Pro 2013 (2. painos).

  • Hyvä, selkeä ja kattava yleisesitys laadullisista (kvalitatiivisista) ja määrällisistä (kvantitatiivisista) menetelmistä.

Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes, Paula Sajavaara: Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi 2005

  • Tutkielman kirjoittamisen / tutkimuksen tekemisen opas, jossa tutkimuksen tekoa käsitellään monipuolisesti. Teos esittelee paitsi tutkimuksen metodologisia ja teoreettisia lähtökohtia ja tutkimusmenetelmiä, myös tutkimuksellista kirjoittamisen tapaa ja siihen liittyviä kysymyksiä (kieliasu, tyyli, lähdeviitteet, jne.)

Sirkka Hirsjärvi & Helena Hurme: Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino 2004 (tai uudempi).

  • Yksityiskohtainen ns. teemahaastattelumenetelmän esittely.

Hyvärinen, Matti; Nikander, Pirjo; Ruusuvuori, Johanna: Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino 2017.

  • Monipuolisesti erilaisia haastattelumenetelmiä ja -tapoja esittelevä teos.

Pertti Alasuutari: Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino 2001 (alk. 1993)

  • *Laadullisen tutkimuksen periaatteita tarkasteleva teos.

Janne Seppänen: Visuaalinen kulttuuri. Teoriaa ja menetelmiä mediakuvan tulkitsijalle. Tampere: Vastapaino 2005.

  • *Yhteiskuntatieteellisen journalismin tutkimuksen lähtökohdista lähtevä teos, joka esittelee selkeästi erilaisia tapoja analysoida visuaalisen kulttuurin ilmiöitä (painopisteenä kuvien käyttö lehdissä). Esittelee representaatioiden tutkimusta, semiotiikkaa, visuaalisen aineiston sisällönanalyysiä, mediakuvan vastaanoton tutkimusta, mediakuvan tuotannon tutkimusta sekä kuvallisuuden tuotantoon liittyvää vallan problematiikkaa.

Juha T. Hakala: Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus 2004.

  • *Käytännön opas kirjallisen opinnäytteen kirjoitusprosessin tueksi.

David Bordwell & Kristin Thompson: Film Art - An Introduction. 7th Edition. New York ym.: McGraw-Hill.  Useita laitoksia. Uusin  (10th edition) 2012.  (aiemmat laitokset 1979- 2010).

VERKKOMATERIAALIA TUTKIMUKSEN AVUKSI

TUTKIMUSMENETELMIÄ JA TEORIAA

Yleistä

Linkkejä sellaiseen verkossa olevaan materiaaliin ja kirjallisuuteen, jossa tutkimuksen tekemisen periaatteita ja metodologiaa käsitellään yleisesti ja laajasti ja / tai annetaan ohjeita opinnäytteen tekemiseen.

VERKKOMATERIAALIA

Menetelmäopetuksen valtakunnallinen tietovaranto

Menetelmäpolku

  • Hyvä esittely tutkimuksen vaiheista ja käytettävistä menetelmistä:  ongelmanasettelu, tutkimusstrategia, aineiston keruu, aineiston analyysi.  Jyväskylän yliopisto.


Ylemmän amk-tutkinnon metodifoorumi


Viestintätieteellinen tutkimus

  • Verkkokurssi, joka esittelee viestinnän tutkimuksen periaatteita, lähtökohtia ja käsitteitä. Tampereen yliopisto.

Pentti Roution Tuotetiede -verkkokoulu (TaiK)

  • Sivusto, jossa esitellään laajasti erilaisia tutkimusmenetelmiä tuotesuunnittelun / designin ja sen tutkimisen näkökulmasta. Soveltuu monin osin hyvin myös muun taiteellisluontoisen tekemisen tutkimukseen. Taideteollinen korkeakoulu. * aiempiversio

Tilastokeskuksen verkkokoulu

  • Tietoa tilastollisista menetelmistä ja tilastotieteen käsitteistä.

 

Juha Varto: Laadullisen tutkimuksen metodologia (pdf-kirja)

  • Laadullista (kvalitatiivista) tutkimusta ja sen periaatteita esittelevä teos jonka filosofinen perusta on fenomenologisessa traditiossa. Taideteollisen korkeakoulun www-sivut.

Internet-aineiston arviointikriteerejä (Tampereen yliopisto)

  • Kriteereitä, joilla voi arvioida internet-lähteistä saadun tiedon pätevyyttä.

OPINNÄYTTEITÄ VERKOSSA

http://www.theseus.fi/Theseus pääsivu

Metropolian työt Theseuksessa

 

KIRJASTOJA

KIRJASTOJA


Metropolian kirjasto

Taideyliopiston kirjasto

Aalto-yliopiston kirjasto

Helsingin yliopiston opiskelijakirjasto


FINNA-kirjastojen pääsivu
 


Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kirjasto


- Kirjasto sijaitsee  osoitteessa Sörnäisten rantatie 25 A,5. kerros


- laaja elokuvaan ja televisioon eri tavoin liittyvän kirjallisuuden kokoelma, ks. kirjaston tietokanta


- lainausoikeus kaikilla, laina-aika teoksilla yleensä 2 viikkoa, voi uusia sähköpostitse; tunnuksen hankkimisen jälkeen myös omatoimisesti verkossa

Helmet-kirjastot (Helsinki, Vantaa, Espoo)

  • No labels
You must log in to comment.