Jukka Savolainen

Lasten ohjaaminen mobiilipelillä

Lasten terveyden edistämisen ohjaaminen tapahtuu leikin keinoin. Heillä alkaa olla kokemusta peleistä ja älypuhelimista, joten puhelinteknologian soveltaminen terveyttä edistäviin peleihin on luonnollista kun 50% lapsista pelaa ja suurella osalla on älypuhelimet. 

Suomessa on lapsia varten kehitetty peli opettamaan ja tukemaan terveellisiä elintapoja. Pelin tarkoituksena on integroida terveysajattelun tiedollinen kasvu pelillisyyden mielihyvää. Pelaamalla peliä lapsi toistaa terveelliseen elämään liittyviä ohjeita, laajentaa terveyteen liittyvää tietopohjaansa sekä käyttää terveystiedon parissa viettämäänsä aikaa. Peli rakennettiin lasten haastattelujen perusteella ja kehitettiin riittävän monipuoliseksi. Lapsen annetaan rakentaa yksilöllinen pelihahmo. joka seikkailee ikäkaudelle sopivalla tasolla monipuolisessa maailmassa useissa erilaisissa alipeleissä. Peli tukee lapsen iloa antamalla jatkuvasti uusia mahdollisuuksia yrittää uudelleen eikä rankaise epäonnistumisesta.

Pelit voivat opettaa ihmisten kanssa toimimisen perustaitoja, kuten riitelyä, riitojen sopimista sekä itsen puolustamista ja omien rajojen vetämistä. Pelissä nousevat ongelmat ohjaavat lasta myös käsittelemään ristiriitaisia tunteita pelimaailman tilanteita tai toisia pelaajia kohtaan. Ne tarjoavat lapselle reittejä tunne- ja ihmissuhdeongelmien ratkaisuun, sekä ohjaavat hyväksyttyyn sosiaalisuuteen. Pelillisyyteen kuuluu myös sosiaalisten normien rikkomisesta seuraavien rangaistusten ollen osa pelin maailmaa. Esimerkiksi huonosta käytöksestä seuraa rangaistus, joka voi olla puun ympäri juokseminen useita kertoja. Siten lapsi oppii ohjatusta hyvän ja huonon käytöksen välisen rajan vetämisen, saa siitä rangaistuksen joka ei aiheuta pahaa mieltä ja jonka toteuttaminen lisää kuntoa.

Pelimaailma myös laajentaa lapsen käsitystä maailmasta. Arkielämän tilanteisiin liittyvät paikat ja niissä tapahtuvat käytös kuuluvat pelin osaksi. Lapsi voi harjoitella pelin kautta uimahallin käytössääntöjä sekä sisältämien laitteiden käyttämistä. Arkisten taitojen laajentaminen voi myös olla pelin sisällä oikean pukeutumisen valitseminen vastaamaan pelin antamaa säätä ja lämpötilaa. Siten lapsi oppii ajatuksen tasolla pukemaan aina ylleen lämpimät talvivaatteet, pipot, lapaset ja talvikengät, mikäli ulkona on lunta. Pelissä pyritään yhdistämään arki osaksi hyvään mieleen ja tekemään arjen jokapäiväisistä askareista kivoja asioita lapselle.

Terveyskasvatus sisältää myös hyvinvointitaitoja. Lapset oppivat pelistä ravintotietoutta. Peli saattaa sisältää vitamiinien ja hedelmien kuljettamista toiselle palaajahahmolle sekä oikeiden ravintosuositusten mukaisten aterioiden ja lautasten kokoamista. Peli myös esittelee erilaisia liikuntamuotoja ja painottaa lepäämisen tärkeyttä. Lapselle opetetaan pelimaailmassa nukkumisen parantavan pelihahmon toimintakykyä ja laajennetaan sitä lapsen elämään sisältyväksi rutiiniksi.

Pelillisyys syntyi yksilöitävästä hahmosta, riittävän monimutkaisesta pelimaailmasta sekä sopivasta tasapainottelusta vaikeuden, kehittymisen ja haasteiden välillä. Tärkeää oli ettei mistään tullut paha mieli eikä kukaan kuollut.

Tutkitusti pelaaminen lisää lasten aktiivisuutta ja liittyy ravinnon muutoksiin. Mielihyvän kytkeminen osaksi terveellistä elämää leikin varjolla myös lisää lasten sosiaalistumista ja parantaa kunnon kasvaessa yleistä toimintakykyä. Peli pystyy myös irrottamaan lapsen vähemmän terveyttä tukevasta kotiympäristöstä siihen käytetyksi ajaksi.

Nuorten ohjaaminen sosiaalisen median avustuksella

Fyysisen aktiivisuuden ja ravitsemusohjauksen antaminen nuorille on huomattavasti vaikeampaa kuin lasten kehityksen tukeminen. Yksinkertaiset pelit ja leikit eivät auta, vaan nuorilla on jo omat rutiininsa ja yhteisöllisyyden taso on muuttunut. Heille intensiivinen ja yksilöllinen ohjaus on tehokkainta esimerkiksi liikuntaan käytetyn ajan kasvattamiseksi yhdeksi tunniksi päivässä, kun lapset voi jättää leikkimään keskenään.

Nuorten ohjaaminen ei enää ehkäise vaan pyrkii keskeyttämään jo tapahtuneen haitallisen kehityksen. Myös heidän ohjauksensa lopullinen tavoite on pyrkiä vähentämään sairastavuutta ja edistämään terveellisiä valintoja.

Ohjausteknologiat yhdistetään aktiivisuusrannekkeisiin joiden välittämän datan perusteella nuoria ohjataan entistä tarkemmin ja aktiivisemmin tarpeen esiintyessä. Tämä tapahtuu sosiaalisen median välityksellä tarjoamalla nuorille vertaistukea fyysiseen aktiivisuuteen. Teknologiset välineet tarjoavat myös ohjausta liikuntaan ja muistutuksia interventioista ja tapaamisista. Nuoria joudutaan sitouttamisen varmistamiseksi tapaamaan usein. Usein ohjaus on systemaattista tiedon jakamista.

Vanhempien ja muun perheen sitouttaminen korostuu nuorten ohjauksessa lapsia enemmän. Nuorten ohjaaminen vaatii myös pidemmän jakson kuin lasten pelit ja sillä on selkeä tavoite, jonka edistymistä seurataan. Kouluterveydenhoitajat mittaavat nuorten edistymistä terveempien elintapojen integroimisessa arkeensa. He myös painottavat nuorille ohjauksen ja seurannan vapaaehtoisuutta. Siksi oletusarvoisesti vain aktiivisimmat ja sitoutuneimmat ovat osallistuneet ohjauksen, jolloin tuloksia sen vaikuttavuudesta ei voida arvioida luotettavasti, vaikka painoindeksimuutokset ovatkin selkeä metriikka ohjauksen toimivuudesta.

Tulevaisuuden näkymät

Lapset ja nuoret poikkeavat ryhminä toisistaan sitoutumisessa. Lähes kaikki pyydetyt lapset osallistuvat leikkeihin, teineistä ohjaukseen sitoutuu vain pieni osa. Lapset myös toimivat ryhmässä kun teinit tarvitsevat yksilöllisesti räätälöityjä ratkaisuja. Molemmat ryhmät hyötyvät, jos koti sekä kouluterveydenhuolto saadaan osallistumaan terveyden edistämiseen. Vaikuttavuuden arvioimiseksi kummastakaan ryhmästä ei ole vielä tehty tarpeeksi tutkimuksia eikä motivoituneisuutta ole voitu ottaa yhdeksi faktoriksi.

Anglosaksisissa maissa syksyllä 2016 ryhdyttiin julkaisemaan ensimmäisiä tutkimistuloksia Pokemon Go! –pelin vaikutuksia terveyteen, joten mobiiliteknologioiden soveltaminen terveyden edistämisessä tullee jatkumaan vähintään entisellä tasolla.

Kirjallisuuslähteet

Aikasalo, Anna - Fjörd, Sari - Joronen, Katja. 2016. Alakoulun ensimmäisen luokan oppilaiden näkemyksiä terveyttä edistävästä mobiilipelistä. Hoitotiede vol 28 (4) s.262-273.

Ruotsalainen, Heidi - Kääriäinen, Maria - Tammelin, Tuija - Kyngäs, Helvi. 2014. Sosiaalista mediaa hyödyntävä elämäntapaohjausintervention kehittäminen ylipainoisille nuorille. Hoitotiede vol 26 (4) s.239-249.