Child pages
  • VOIMAA-loppuraportti - Toiminnan mallinnus ja pedagoginen kehittäminen
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ

Koulutusväylien rakentaminen maahanmuuttajille sekä heidän urakehityksensä tukeminen ovat ajankohtaisia ja yhteiskunnallisesti haastavia VOIMAA- projektin tavoitteita. Projektin toiminta on ollut ennakoivaa, proaktiivista toimintaa mm. valmentavien koulutusten mallintamisessa. Ammattikorkeakoulu (AMK)lakiin tuli vuoden 2010 alussa suositus maahanmuuttajien valmentavasta koulutuksesta AMK-opintoihin. Tarpeet maahanmuuttajataustaisten korkeakoulutuksen tukemiseen eivät lopu projektin päättymiseen. Projektin avulla ja kautta maahanmuuttajien korkeakoulutuksen haasteet ovat tulleet näkyvästi esille mm. valmentavien asema ja rooli korkeakoulujen organisaatiossa. Näihin haasteisiin vastaaminen onkin seuraava korkeakoulujen kehittämistehtävä.

Valmentavan koulutuksen osalta hankkeistettiin toimintakonsepteja ja koulutuskokonaisuuksia, jotka mahdollistavat sekä nuoriso- että aikuisväestön joustavan väylän tutustua ammattikorkeakoulu-opiskelijavalintaan, ammattikorkeakoulutasoiseen opiskeluun ja oman osaamisensa kehittämisen korkeakouluasteella sosiaalisen median keinoin. Lisäksi tavoitteena oli laatia ja kehittää pedagogista aineistoa ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstön käyttöön. Pilotointihankkeen kohderyhmään kuului maahanmuuttajataustainen, ammattikorkeakouluopinnoista kiinnostunut ja niihin opintotaustansa sekä kielitaitonsa perusteella soveltuva opiskelija. Hankkeen lähikohderyhmänä oli myös innokas ja yhteistyökykyinen opettajakunta, joka mm.sosiaalisen median keinoin laajensi opettajuutta ammattikorkeakouluopintoihin valmentavien opintojaksojen toteuttamiseen. Laajemmin kohderyhmäksi on toiminnan jatkuvuuteen liittyen tulkittavissa maahanmuuttajatasoisiin tehtäviin jalkautunut oppilaitosten henkilökunta. Tämä kohderyhmä antaa myös mahdollisuuden ja asettaa tavoitteen temaattiseen yhteistyöhön maahanmuuttaja-asioissa.

PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ

HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu on toiminut hankkeessa pedagogisena asiantuntijana sekä monikulttuurisuuteen liittyvien kysymysten asiantuntijana. Syksyllä 2009 käynnistettiin HAMK:ssa AMK-valmentavaa koulutukseen liittyvä suunnittelu- ja kehittämistyö. Mukana tässä olivat suurin osa HAMK:n koulutusohjelmista. Eri koulutusohjelmien opettajien sitouttaminen valmentavaan koulutuksen ajatuksiin ja toteutuksiin tapahtui yhteissuunnittelun, yhteisen opiskelun ja asiantuntijuuden jakamisen kautta.

Yhteistyö HAMK:n ja Metropolian opettajien kanssa on ollut toimivaa ja yhteistä asiaa eteenpäin vievää.
AMK-valmentavien opetussuunnitelmien (OPS) ja toteutussuunnitelmien (TOTS) kehittäminen tapahtui yhteistyössä siten, että HAMK laati OPS:n rakenteen ja Metropoliassa sovellettiin OPS:ia heidän tarpeittensa mukaisesti.
Toteutukset HAMK:ssa ja Metropoliassa olivatkin erilaisia, koska koulutusohjelmien tarpeet vaihtelevat samoin kuin maahanmuuttaja määrät ovat erilaisia Hämeenlinnan alueella kuin pääkaupunkiseudulla.
Samoin yhteistyö työelämän ja yritysten edustajien kanssa toiminut hyvin. Itellassa järjestettiin koulutusta esimiehille monikulttuurisuuskysymyksistä mm. kulttuurien välisestä viestinnästä sekä monikulttuurisen organisaation johtamisesta. Kouluttajina olivat HAMK:sta Riitta Metsänen ja Metropoliasta Thomas Rothweder.
Lisäksi HAMK:n edustajat olivat mukana kehittämässä HOK-Elannon työpaikkaohjaajakoulutusta maahanmuuttajataustaisten kohtaamiseen. Tämä kehittämistoiminta liittyi mm. mentorointi-toiminnan mallintamiseen, verkko-opetukseen sekä oppimateriaalin selkokielistämiseen.

Työnantajaselvityksen kyselylomakkeen laadintaan osallistuivat yhteistyössä Fakiirimedia sekä HAMK.

Hämeen Ammattikorkeakoulun ja Metropolian Ammattikorkeakoulun kahden klusterin, Kulttuurin sekä Tieto ja vietintäteknologian klustereiden,  välinen yhteistyö oli tärkeä ja avartava osio valmentavan koulutuksen toteutusta. Erityisesti yhteisesti suunnitellut ja ammattikorkeakouluittain toteutetut valintatilaisuudet ammattikorkeakoulukohtaisin ja klusterikohtaisin painotuksin tarjosi mahdollisuuden monipuoliseen valintamenettelyn arviointiin. Yhteistyön tuloksena syntyivät myös melko yhtenevät 25 -30 opintopisteen laajuiset opintosuunnitelmat. Huolimatta erilaisille tieteenaloille suuntautuneisuudesta opetuksen painopisteenä oli opiskelukielitaidon vahvistaminen, suomenkieliseen kulttuuriperimään sijoittuvan vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittäminen sekä valmentautuminen ammattikorkeakoulujen valintatilaisuuksiin. Erityisesti Metropolian Kulttuurin ja Tieto - ja viestintäteknologian klustereissa yhteistyötä totetutettiin myös yhteisillä opettajilla, suomen kielen ja kulttuurisen kommukaation opintojaksoilla.

JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN

Projektin mahdollinen internet-osoite: http://voimaa.metropolia.fi

HAMK:ssa VOIMAA- projekti oli esillä hankemessuilla 3.4. 2009 sekä Hämeenlinnan TE-keskuksen tiloissa AMK-valmentavien infotilaisuudessa 15.3.2010 sekä 10.8.2010. Valmentava koulutuksen infotilaisuudesta ja päätöstilaisuudesa uutisoitiin paikallislehdessä Hämeen Sanomissa.
VOIMAA-projekti on ollut esillä ”Lokaaleja ja globaaleja kohtaamisia sosiaali- ja terveysalalla”- kirjassa, jossa on artikkeli valmentavista koulutuksista. CIMO:n järjetämillä korkeakoulujen kevätpäivillä myös VOIMAA-projekti on esittelemässä toimintaansa ja saavutuksiaan.

ONGELMAT JA SUOSITUKSET

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden valikoituminen ammattikorkeakouluihin nuoriso-asteen valinnoissa on todella harvinaista.Monikulttuurisessa, opiskelijoiden erilaiset lähtötasot huomioivissa ammattikorkeakouluvalinnoissa olisi perusteltu tietynasteisen positiivisen diskriminaation näkökulma. Tällöin esimerkiksi valmentavan koulutuksen opintojaksoille osallistuneille  annettaisiin todistuksen lisäksi lisäpisteitä valintakoepisteisiin.

VOIMAA-projektissa tehty kehittämistyö pitäisi jatkua myös projektin päättymisen jälkeen. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että esim. valmentavien koulutusten jatkuminen ilman erillisrahoitusta on sattumanvaraista AMK:ssa.

PROJEKTIN TULOKSET

Valmentavien koulutusten suunnittelu käynnistyi sekä HAMK:ssa että Metropoliassa. Hämeessä aloitettiin kehittämisprosessi opettajille suunnatun koulutuksen muodossa. Koulutuksen teemoina olivat monikulttuurinen pedagogiikka ja toisesta kulttuurista tulevan kohtaaminen sekä koulutusprosessin suunnittelu. Tämän opettajaryhmän yhteistyönä suunnittelimme AMK-valmentavan opetus- ja toteutussuunnitelmat.

AMK-valmentavien toteutukseen HAMK:ssa osallistuivat projektin vastuuhenkilö Riitta Metsänen, lehtori Vesa Parkkonen ja suomen kielen opettaja Jenni Valmu.Valmentavan koulutuksen pilotti aloitettiin HAMK:ssa 4.10. 2010 ja se päättyi 30.3.2011. Valmentavaan koulutukseen valittiin 14 opiskelijaa, joista yksi keskeytti kuukauden opiskelun jälkeen. Opiskelijat olivat taustoiltaan ja osaamisiltaan hyvin heterogeenisiä. Suomen kielen taidoiltaan ryhmä jakautui kahtia, paremmin ja heikoimmin osaaviin. Tämä oli opettajan kannalta hyvin haasteellista samoin kuin muiden aineiden opettaminen, koska opetuskielenä oli suomi. Myös opettajakeskeisistä oppimiskulttuureista tulleilla opiskelijoilla oli vaikeuksia seurata opetusta, joka perustuu erilaiseen oppijakeskeiseen oppimiskäsitykseen. Ammattikorkeakouluopiskelutaitoihin mm.. ryhmätöihin, itsenäiseen työskentelyyn ja verkko-opiskelun harjaantuminen vie aikansa.

Työelämäyhteistyö Itellan kanssa aloitettiin vuonna 2009 ja maahanmuuttajaesimiesten koulutusta pidettiin yhteisenä kehittämispäivinä. Koulutustilaisuuksien aiheet oli Itellan työntekijöiden toivomia: kulttuurien kohtaamiseen , vuorovaikutukseen ja johtamiseen liittyviä.

Myös videoluento monikulttuurisuuteen liittyvistä haasteista työelämässä tehtiin Jussi Linkolan toimesta, luennon piti Riitta Metsänen.
Kun VOIMAA-projektin tavoitteena oli mm. pedagogisten mallien luominen maahanmuuttajien kouluttamiseen ja ammattikorkeakouluopintoihin valmentamiseen, niin nämä tavoitteet myös toteutettiin yhteistyössä sekä Metropoliassa että HAMK:ssa.

PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS

Projektin toiminta on ollut uutta luovaa ja innovatiivista. Olemme luoneet uusia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä käytäntöjä valmentavien koulutusten kehittämiseksi ja toteuttaneet valmentavia koulutuksia projektin rahoituksella sekä Metropoliassa että Hämeenlinnassa.

Projektissa toimittiin innovatiivisesti mm. uuden koulutusväylän suunnittelussa ja toteuttamisessa. AMK-valmentavien opetus- ja toteutussuunnitelmia on myös levitetty mm. Mikkelin AMK:n sekä Laurea AMK:uun.

Maahanmuuttajataustaisten tulisi saada korkeakoulujen valintatilaisuuksissa mahdollisuuden käyttää enemmän aikaa tehtäviin vastaamiseen (vrt. erityisopiskelijoiden mahdollisuudet) samoin maahanmuuttajien tulisi saada käyttää sanakirjaa valintakokeissa.

Maahanmuuttajilla on paljon osaamista ja tietoa eikä formaalit todistukset kerro heidän aina kaikkea heidän osaamisestaan. Suosittelemme aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamis ja tunnustamis- menettelyä (AHOT) jo hakuvaiheeseen.

PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET

Projektin tavoitteet liittyvät kansalaisten yhdenvertaisuuteen. Maahanmuuttajia pyritään koulutuksellisin keinoin osallistamaan yhteiskuntaan aktiivina kansalaisina.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Tieto ja viestintäteknologian klusterissa pienryhmänä toteutuva matematiikan opetus on melko harvinaista. Pilotointi antoi näkymän pienen ryhmäkoon hyötyihin, joista mainintoina erityisesti opiskelijan opinnoissaan kehittymisen yksilöllinen seuraaminen ja tukeminen. Monella ammattikorkeakouluopiskelijalla  ei välttämättä ole aikaa eikä erityisesti rutiinejakaan perehtyä kotitehtäviin ja kotona opiskeltavaan aineistoon. Sama ilmiö näkyi myös pienryhmässä ja havainto vahvistui opiskelijan arvioidessa kevätlukukaudella 2011 etänä tehdyn työn osuutta. Toisaalta ryhmän heterogeenisuus vaikutti sekä tehtyjen tehtävien tasoon, että tehtäviin oppitunnilla käytettyyn aikaan.

Pilotoinnissa opiskelijoille annettiin mahdollisuus matemaattisten valmiuksien harjaannuttamiseen ja myös kotitehtävien ohjattuun ratkaisemiseen säännöllisissä konsultointi/tukiopetustapaamisissa. Tapaamiset oli järjestetty varsinaisen opetuksen yhteyteen, joilloin yksilöllisten tarpeiden huomiointi helpottui. Opiskelijat osallistuivat tarpeen mukaan näihin tukiopetustuokioihin ja yksilöllisen opetussuunnitelman toteutuminen mahdollistui luontevasti. Toimivan ryhmädynamiikan ansiosta myös vertaisoppiminen toteutui hienosti. Hyvinä käytänteinä tuleviin toteutuksiin toivottavasti siirtyvät joustavat tukiopetusmahdollisuudet ja panostaminen ryhmädynamisiin valmiuksiin.

Hyväksi käytänteeksi osoittautui myös opintojaksojen välinen yhteistyö tieto- ja viestintäteknologiassa. Erityisesti suomen kielen opintojaksoilla esitellyt luonnontieteellistä terminologiaa sisältävät esitelmät opintojaksolta Lausekkeet ja yhtälöt tai suomen kielen ohjaus CV:n laatimiseen tai artikkelien laatimiseen oli hyvä perusta toimivalle yhteistyölle ja loi sopivasti siltoja oppiaineiden välille.

Projektin hyviä käytäntöjä on jo jaettu mm. AMK-valmentavan opetussuunnitelmaa on jaettu muille ammattikorkeakouluille samoin kuin haku- ja valintaprosessin mallia.
Yhteistyö TE-keskusten kanssa on valmentavien koulutusten rekrytoinnin onnistumisen edellytys. Työvoimatoimistoissa on tietoa potentiaalisista valmentavan opiskelijoista.
Opiskelijoiden henkilökohtaisen ohjauksen tarve on suuri, samoin kuin ammatinvalinnallisen ohjauksen tarve. Opiskelijat eivät tunne suomalaisia koulutusjärjestelmiä eikä työelämän vaatimuksia.

TOIMINNAN JATKUVUUS

Työ valmentavien opintojen juurruttamiseksi Metropolian toimintaan jatkuu HERA Competence -hankkeen varoin Metropoliassa lukuvuonna 2011-2012 kahdella valmentavalla koulutusjaksolla, toinen tekniikan ja liikenteen ja toinen liiketalouden alalla. VOIMAA-toteutuksiin osallistuneet ovat jakaneet kokemuksiaan näiden toteutusten koordinaattoreiden kanssa (keskustelutilaisuus 11.4.2011).

Projektissa kehitettyjen pedagogisten mallien ja toteutusten levittäminen ja kehittäminen olisi tärkeää. AMK-valmentavan rahoitus pitäisi ratkaista siten, että valmentavien rahoitus tulisi korkeakouluihin erityisrahoituksena. Tulisi vakavasti harkita, miten ulkomailla suoritettuja korkeakouluopintoihin hakukelpoisia tutkintoja (lukio-ja ammatillinen koulutus) voisi täydentää Suomessa.

PROJEKTIN RAHOITUS

YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA

AINEISTON SÄILYTYS

 

 
You must log in to comment.