Child pages
  • VOIMAA-loppuraportti - Työnantajaselvitys
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ

Fakiirimedia Oy on osallistunut Voimaa-projektiin osatoteuttajan ominaisuudessa. Projektisuunnitelman mukaisesti Fakiirimedia Oy on vastannut projektissa selvityksestä metropolialueen työnantajien halukkuudesta ja valmiudesta valmentaa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä asiantuntija-, esimies- ja johtotehtäviin. Projektin aikana selvityksestä on käytetty työnimeä ”työnantajaselvitys”. Alueellisesti selvitystoiminta on kohdistunut niihin kuntiin, joiden alueella hankkeeseen osallistuvat korkeakoulut sijaitsevat.

Selvitystyön tavoitteena on ollut kerätä tietoa projektin toiminta-alueen organisaatioiden tarpeista ja valmiuksista sellaiseen lisäkoulutukseen, joka auttaa organisaatioiden maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä etenemään työurillaan asiantuntijoiksi, työnohjaajiksi, esimiehiksi tai muihin johtotehtäviin. Työskentely on tapahtunut tiiviissä yhteydessä projektin muihin temaattisiin työryhmiin.

Selvitystyön prosessissa tavoitteena on ollut levittää tietoa kohderyhmänä olleille yrityksille, kunnallisille ja kolmannen sektorin toimijoille projektista, edistää työyhteisöjen monikulttuurisuutta ja auttaa niitä katsomaan uusin silmin ihmisten muuttovirtoja, työllistymistä ja henkisen pääoman merkitystä ja esitellä käytännön koulutusmahdollisuuksia, mukaan lukien ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus.

Maahanmuuttajille tarkoitettu, ammattikorkeakouluihin valmentava opetus on tulossa kaikkiin ammattikorkeakouluihin. Itse selvitys, nimeltään Samalle viivalle, on tarkoitettu ennen kaikkea niille opettajille ja ammattikorkeakoulujen työntekijöille, jotka eivät vielä ole osallistuneet tällaiseen koulutukseen tai sen suunnitteluun, tai joille muuten maahanmuuttajiin liittyvä koulutus ei ole ollut ajankohtainen. Selvityksen toisena kohderyhmänä ovat työnantajat ja muut yrityksissä ja muissa organisaatioissa osaamisen kehittämisen piirissä työskentelevät henkilöt.

PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ

Fakiirimedia Oy osallistui osatoteuttajana hankkeen valmisteluun vuonna 2008. Iso osa Fakiirimedian toiminnasta liittyi erilaisiin käytännön toiminnan järjestelyihin. Näitä olivat mm. toimintasuunnitelman tekeminen, resurssikartoitukset, työnjakoon liittyvät suunnitelmat ja vastuualuepäätökset, edellisten pohjalta tehdyt budjettiluonnokset ja niiden käsittely, maksatushakemusjärjestelmän organisointi ja arkistointikäytäntöjen soveltamistavat yrityksen sisällä. Fakiirimediasta osallistui kaksi henkilöä projektin työhön vuosina 2008 ja 2009: Hannu-Pekka Haavikko osatoteuttajan projektinjohtajana ja suunnittelijana sekä Anja Rouhuvirta tuottajana ja työkorivastaavana.

Tehtyjen suunnitelmien pohjalta ja hankesuunnitelman mukaisesti vuoden 2009 aikana määriteltiin selvityksen tavoitteet, suunniteltiin toimintatavat ja rakennettiin selvityksen alustava runko. Suunnitelman mukaisesti toteutettiin nettikyselyn ensimmäinen vaihe pilottikyselyn nimellä, aloitettiin yritys- ja organisaatiohaastattelut, laitettiin käyntiin keskustelupalstan suunnittelu Internetiin sekä kerättiin ja dokumentoitiin selvitykseen liittyvää ja teemaa täydentävää tutkimusaineistoa.

Vuoden 2009 alussa Fakiirimedian projektilaisia työllistivät mm. seuraavat kysymykset selvityksen tavoitteista ja sosiaalisen median periaatteiden näkyvyydestä selvitystyössä: millaisia sosiaalisen median keinoja on käytetty tutkimus- tai selvitystyössä? Mitä aikaisempia selvityksiä, tutkimuksia ja tilastoja on lähiaikoina julkaistu ulkomaalaistaustaisesta työvoimasta eri toimialoilla, maahanmuuttajien lisäkoulutuksesta, maahanmuuttajista asiantuntija- ja esimiestehtävissä, uratapauksista ja yritysten valmiuksista ja vaikeuksista lisäkouluttaa. Ko. tausta-aineistoja päätettiin liittää osaksi työnantajaselvitystä.

Työnantajaselvityksen menetelmistä päätettiin seuraavaa: Toteutetaan nettikysely yrityksille ja muille organisaatioille. Selvitetään mahdollisuus avata aiheesta keskusteluareena verkkoon. Osallistutaan seminaarityöskentelyyn ja konferensseihin. Toteutetaan yritystapaamisia ja haastatteluja. Hyödynnetään ns. työelämäyhteistyökorin toiminnassa kertyneitä kokemuksia selvityksessä. Selvitetään, miten Internetkysely toteutetaan teknisesti ja budjetillisesti.
Työnantajaselvityksen alustava rakenne muotoutui siis seuraavaksi: katsaus tausta-aineistoihin, Internet-kyselyn tulokset, mahdollisen nettikeskustelun ja haastattelujen tulokset, johtopäätökset ja mahdolliset toimenpide-ehdotukset.

Huhtikuussa 2009 päätettiin lähettää pilottikysely satunnaisella otannalla valituille yrityksille ja yhteisöille. Selvitystyön toteutuksen suunnittelussa on tehty yhteistyötä projektin sisällä pedagogisen, työelämäyhteistyö- ja tiedottaminen – korien kanssa. Kysymyslistan suunnittelivat Riitta Metsänen AOKK:sta ja Anja Rouhuvirta Fakiirimediasta. Wikiin laitettiin kaksi luonnosversiota, joihin saatiin projektilaisten kommentteja. Tiedottaja Minna Laasonen toteutti saatekirjelmäluonnokset ja oli mukana laajentamassa osoiterekisteriä. Suurimman osan osoitteista etsi Anja internetin toimialahakemistojen ja yritysten kotisivujen kautta.

Teknisesti kysely toteutettiin Hämeenlinnassa Webropolia-sovelluksella, joka on käytössä HAMKissa. AOKK:N Sanna Ruhalahti antoi asiantuntija-apua Webropol-alustan käytöstä ja Pia Nurmi auttoi viimeistelemään ja lähettämään kyselyn. Projektin tiedottaja Milla Laasonen osallistui lähetteen muotoiluun ja osoitteiston hankintaan.

Osoitteet kerättiin mm. Educa- ja rekrytapahtumista esittelemällä yrityksille projektia ja kysymällä samalla, oliko ko. organisaatio kiinnostunut vastaamaan tällaiseen Internet-kyselyyn. Lisäksi Metropolian alumnit auttoivat osoitehankinnassa ja osoitteita kerättiin myös Metropolian toisten projektien yhteyshenkilöiden kautta. Suurin osa yhteystiedoista poimittiin Internetin toimialahakemistojen avulla satunnaisotannalla. Pilottikysely lähti 53 yritykselle. Suoraan jollekin henkilölle osoitettuja niistä oli 43 ja yritykselle 11. Kysely lähetettiin 19.5.2009. Vastauksia tuli yhteensä kymmenen. Pilottikyselyn tulokset julkistettiin Voimaa-wikissä 25.9.2009.

Vuoden 2009 aikana Anja Rouhuvirta aloitti yrityshaastattelut ja keräsi tausta-aineistoa työnantajaselvitystä varten, jota julkistettiin myös wikissä. Internetissä avattavan, työnantajille tarkoitetun keskustelupalstan avaamisen suunnittelu aloitettiin loppuvuodesta 2009 Anja Rouhuvirran, Hannu-Pekka Haavikon ja Jussi Linkolan kesken.

Vuoden 2010 aikana Fakiirimedia Oy:n puolelta projektiin tuli kaksi uutta osallistujaa: Pekka Koskela suunnittelijana ja Antti Pihlajaniemi assistenttina. Antti Pihlajaniemi aloitti työt projektissa helmikuussa 2010 ja Pekka Koskela marraskuussa 2010. Tätä ennen Pekka Koskela seurasi projektin edistymistä Fakiirimedian hallituksen jäsenenä.

Projektisuunnitelmassa työnantajaselvityksen tehtävinä vuonna 2010 oli selvitystyön loppuunsaattaminen ja selvityksen tulosten analysointi. Antti Pihlajaniemi jatkoi tausta-aineiston keräämistä ja muokkausta työnantajaselvitystä varten. Hän seurasi myös sosiaalisessa mediassa Internetin eri keskustelupalstoilla ollutta maahanmuuttajiin ja heidän urakehitykseensä ja koulutukseen liittyvää keskustelua ja viritti itsekin keskustelua aiheista.

Työnantajille suunnatun Internet-kyselyn kysymyskokonaisuuden sisällöllinen tarkistaminen vuoden 2009 pilottikyselyn tulosten pohjalta tehtiin yhdessä Riitta Metsäsen kanssa. Internet-kyselyn alueellinen rajaus oli sama kuin koko projektilla: Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Itä-Uusimaa. Toimialat valittiin toimialoista, joissa oli tilastollisesti eniten maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Toimialoissa ei ollut mukana terveydenhuolto- ja sosiaaliala, joka ei kuulu projektin piiriin. Kyselyn toimialoina olivat Liikenne, Henkilöstövälitys, Ravintola-ala, Kaupanala, Siivous ja kunnossapito, Opetus ja koulutus, .Järjestöt ja organisaatiot, Konsultointi, Logistiikka, Teollisuus ja automaatio, Rakennusala. Kyselyä tehtäessä yrityksen kokoa ei rajattu.
Kilpailutuksen tuloksena osoitetiedot kyselyä varten tilattiin Fonecta Oy:ltä. AOKK:n Elisa Tuominen lähetti Internet-kyselyn maaliskuussa 2010 ja uusintakyselyn vastaamattomille toukokuussa 2010. Vastauksia kertyi yhteensä 110 kappaletta.

Selvitystä varten toteutettiin Internet-kyselyä tukevat asiantuntijoiden, työnantajien ja työntekijöiden haastattelut. Lokakuun 2009 ja joulukuun 2010 välisenä aikana haastateltiin yhteensä 27 henkilöä. Heistä 8 oli asiantuntijoita, 7 työnantajien edustajia ja 12 työntekijöitä. Kaikilla haastatelluilla työnantajilla oli maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä tai he itse olivat muualta Suomeen muuttaneita. Haastatelluista työnantajista kaksi toimii järjestön johtotehtävissä, loput olivat pk-yritysten toimitusjohtajia tai johtoryhmän jäseniä. Asiantuntijat edustivat viranomaistahoja ja etujärjestöjä. Työntekijät olivat verrokkiryhmä, jossa kaikki haastatellut olivat maahanmuuttajataustaisia. He olivat joko Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia tai muualla Euroopassa työskenteleviä ja asuvia suomalaisia tai muita Euroopan sisällä työn vuoksi asuinmaata muuttaneita henkilöitä. Kolme heistä oli pakolaistaustaista.
Selvitys julkistettiin wikissä 31.12.2010 nimellä Selvitys metropolialueen työnantajien halukkuudesta ja tarpeesta kouluttaa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitään asiantuntija-, esimies- tai työnjohtotehtäviin. Saatujen kommenttien pohjalta siihen on tehty muutoksia vuoden 2011 aikana. Lopullisen, Samalle viivalle – selvityksen taitosta vastaa Fakiirimedian Antti Pihlajaniemi.

Yhteistyötä projektin muiden työkorien kanssa on ollut edellä mainittujen lisäksi seuraavasti. Jussi Linkolan (Metropolia) kanssa on vaihdettu erityisesti projektiryhmän tapaamisissa kokemuksia yritysyhteistyöhön liittyen. Osallistuessaan kansainvälisiin konferensseihin Milla Laasosen ja Päivi Keräsen (Metropolia) kanssa Anja Rouhuvirta on voinut näissä yhteyksissä luontevasti vaihtaa näkemyksiä työnantajaselvityksen tavoitteista, sisällöstä ja esitystavasta sekä tiedottamisesta. Päivi Vartiainen-Oraksen (AOKK) kanssa suunniteltiin syyskuussa 2010 Metropolian järjestämän ”Luovuus syttyy yhteisöissä” – seminaarin työpajaohjelma, jossa Anja Rouhuvirta vastasi toisesta työpajan alustuksesta, jossa hän käsitteli nettikyselyn alustavia tuloksia. Osallistuessaan kahteen kansainväliseen konferenssiin Anja Rouhuvirta on poiminut wikiin kirjoittamissaan konferenssiraporteissa esiin myös pedagogisen työkorin koulutuskokonaisuuksien suunnittelua hyödyntävää aineistoa.

JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN

Projektin mahdollinen internet-osoite: http://voimaa.metropolia.fi

Fakiirimedia Oy on osallistunut projektin sosiaalisen median wiki-ympäristön toimintaan kertomalla työnantajaselvityksen eri vaiheista, esittelemällä löytämiään aiheeseen liittyviä tutkimuksia yhteenvetojen muodossa, kirjoittamalla blogeja projektin ja oman korinsa teemoista ja osallistumalla muuhun projektityöhön liittyvään keskusteluun ja ideointiin.

Vuoden 2009 aikana Anja Rouhuvirta on osallistunut työnantajaselvityksen vuoksi yksille messuille, 2 seminaariin ja 4 organisaatiotapaamiseen. Näissä ja haastattelutilanteissa on jaettu tietoja projektista suullisesti, jakamalla projektin infoaineistoa tai esittelemällä projektia wikisivuston avulla.
Nettikyselyn ja työantajahaastattelujen yhteydessä on samoin kysytty, haluavatko haastatellut henkilöt vastaanottaa projektin kuukausikirjeet. Haastattelujen alussa haastateltaville esiteltiin projekti, sen tehtävät ja tavoitteet joko Voimaa -wikin tai projektin painetun esittelyaineiston avulla.
Internet-kyselyn lähetteissä esiteltiin projekti ja annettiin sen yhteystiedot. Haastatteluja sovittaessa on voitu puhelimitse tiedottaa projektista silloinkin, kun haastattelua ei ole saatu järjestymään. Fakiirimedia on kertonut projektista asiakkailleen ja yrityskumppaneilleen. Myös Fakiirimedian sivuilla on kuvaus hankkeesta ja linkit ”VOIMAA verkossa” ja VOIMAA-wiki”.

Fakiirimedian projektiryhmä on osallistunut operatiivisen ryhmän kokouksiin . Anja Rouhuvirta on osallistunut yhteen ohjausryhmän kokoukseen kutsuttuna esittelemään työnantajaselvitykseen sisältyvää Internet-kyselyä.

Vuoden 2010 aikana Rouhuvirta osallistui työnantajaselvityksen puitteissa kahteen kansainväliseen konferenssiin, helmikuussa 2010 Maastrichtissa järjestettyyn ”Migration; A World in Motion – A Multinational Conference on Migration and Migration Policy” ja kesä-heinäkuun vaihteessa Irlannissa pidettyyn, Dublinin yliopiston Trinity Collegen järjestämään ”New Migrations, New Challenges” – konferenssiin. Molemmista konferensseista Anja Rouhuvirta on kirjoittanut konferenssin järjestäjien internetissä julkistamaa konferenssiaineistoa täydentävät raportit VOIMAA-wikiin. Raporteissa on poimittu esiin sekä työnantajaselvitykseen liittyvää aineistoa ja tutkijatietoja että pedagogisen työkorin koulutuskokonaisuuksien suunnittelua hyödyntävää aineistoa.
Fakiirimedian projektityöntekijät ovat osallistuneet useisiin maahanmuuttajien koulutukseen ja työllisyyteen liittyviin seminaareihin ja yritystapaamisiin (Educa-seminaari, Metropolian Luovuus syttyy yhteisöissä, Työvoiman maahanmuuton ennakointiseminaari, Sosiaalisen median aamiainen, AEL Summer Summit, Avoin Suomi – kysymyksiä ja vastauksia työvoiman maahanmuutosta), joissa on keskusteltu ja jaettu tietoa VOIMAA-projektista, sen tavoitteista ja toimintatavoista muiden osanottajien kanssa. Antti Pihlajaniemi ja Anja Rouhuvirta ovat myös osallistuneet Helsingin Yliopistossa VALOA – projektin kanssa tapaamisiin, joissa on vaihdettu kokemuksia ja tietoa.

Kahdessa Metropolian vuoden 2010 kirjajulkaistussa on Fakiirimedian VOIMAA-projektityöntekijöiden artikkelit: ”Maahanmuuttajat ja ammatillisen osaamisen moninaisuus” –julkaisussa on kaksi Anja Rouhuvirran artikkelia: ”Työelämästä tutoriksi” ja ”Osaamisen arviointi ja oppimisen ohjaus”. ”Sosiaalinen media hanketyössä” –mikrokirjassa on Antti Pihlajaniemen artikkeli ”Miten hypätä liikkuvaan junaan?”. Lisäksi hän on kirjoittanut työnantajaselvitykseen sisältyvän osion ”Kansa puhuu sosiaalisen median kautta”. Anja Rouhuvirta on kirjoittanut artikkelin Ammattikasvatuksen aikakauskirjaan nimellä ”Samalle viivalle”. Artikkelissa tarkastellaan työnantajaselvityksen tuloksia. Projektin loppujulkaisua varten Pekka Koskela on kirjoittanut puheenvuoron ”Pienenä yrityksenä osatoteuttajan roolissa ESR-projektissa”, Anja Rouhuvirta artikkelin ”Matkalla mahdolliseen” ja puheenvuoron ”Tarkkailevana matkustajana debattien keskellä”. Antti Pihlajaniemi on kirjoittanut artikkelin ”Asenteet maahanmuuttajia kohtaan puhuttavat” ja puheenvuoron ”Sähköinen arkistointi projektissa”.

ONGELMAT JA SUOSITUKSET

Vuoden 2009 lopulla aloitettiin Hannu-Pekka Haavikon, Anja Rouhuvirran ja Jussi Linkolan kesken suunnitelmat Internetissä avattavasta, työnantajille tarkoitetusta keskustelupalstasta. Työnantajille suunnitellulla Internet-keskustelufoorumilla oli tarkoitus paitsi kerätä työnantajien näkemyksiä ja mielipiteitä, selvittää samalla, tuntevatko työantajat tarvetta, halukkuutta tai valmiutta netissä tapahtuvaan vertaiskeskusteluun, -suunnitteluun tai jopa debattiin henkilöstöjohtamiseen ja maahanmuuttajatyövoimaan liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi työnantajille suunnitellulla Internet-keskustelufoorumilla toivottiin olevan hyötyä myös projektin toiminta-alueen jatkuvuudelle.

Tarkoituksena oli löytää palstan ylläpitäjät Metropolian opiskelijoiden joukosta. Ryhmä ei kuitenkaan onnistunut löytämään halukkaita opiskelijoita tehtävään, joten suunnitelmaa ei toteutettu. Vuoden 2010 aikana Fakiirimedian Antti Pihlajaniemi laittoi Facebookiin, Suomi 24-sivustolle ja monikulttuurisuusverkkosivu Monimosiin kysymyksiä ja keskustelualoituksia, joilla pyrittiin samaan tulokseen. Keskustelunavaukset eivät kuitenkaan ottaneet tulta, ja niinpä korin 2 osalta päätettiin seurata muuta netissä tapahtuvaa keskustelua, mahdollisesti osallistua ja poimia mahdollisia kiinnostavia aineistoja liittyen työnantajaselvitykseen.

Vaikka suunnitelmat omasta, työnantajille suunnatusta keskustelufoorumista eivät onnistuneet, kokemukset kannattaa huomioida jatkossa, kun jotain vastaavaa suunnitellaan: sekä opiskelijoille suunnatussa työn markkinoinnissa, informoinnissa ja perehdytyksessä että silloin kun laajaa yleisöä – ja varsinkin yritysten edustajia - houkutellaan verkkokeskusteluun. Varsinkin kysymys siitä, miten työnantajat rohkaistaan keskusteluun netissä tällaisista kysymyksistä, on mielenkiintoinen aihe pohdittavaksi. Seminaareissa työnantajat ovat avoimia vaihtamaan kokemuksia ja näkemyksiä aivan toisella tasolla kuin netin keskustelupalstoilla.

Osallistuminen Voimaa-projektin kaltaiseen EU-rahoilla tuettuun projektiin on pienelle yritykselle haasteellista. Fakiirimedian kokemuksen mukaan ongelmia voi tulla maksatuskäytännöistä, viranomaishallinnon käytännöistä ja sen termien ymmärtämisestä. Myös saatujen ohjeiden ja päätösten ehdollisuus synnyttää epävarmuutta. Toimintaohjeisiin ja määräyksiin voi tulla muutoksia kesken projektin.

Maksatuksen viipyminen niin, että kaikki Fakiirimedialle vuonna 2009 projektista koituneet kustannukset olivat korvaamatta, aiheutti yritykselle merkittäviä taloudellisia ongelmia. Projektin jatkamista varten otettujen lainojen korkoja ei voi vähentää, eikä niillä myöskään voi kompensoida yrityksen omarahoitusosuutta projektiin.

Tottuminen projektin byrokratiaan vaatii aikansa, joka alkaa olla hallinnassa vasta vuosien kuluttua, projektin lopussa. Ymmärtääkseen itselle uutta tilannetta Fakiirimedian projektityöntekijät tutustuivat asiasta tehtyihin tutkimuksiin joissa hankeyhteistyötä on tarkasteltu yritysten kannalta. Aiheesta on kertynyt kokemuksia ja näkemyksiä muualtakin kuin Suomesta. ESR-komitean kokouksessa maaliskuussa 2009 Brysselissä komission uusissa ohjeissa jäsenmaille kehotetaan maita yksinkertaistamaan hanketoimintaansa. Myös Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjassa vuosille 2007-2013 kehoitetaan keventämään hallintoa. Toivomme että yritysten arkitodellisuus voitaisiin paremmin huomioida viranomaisyhteistyössä, silti laiminlyömättä tarpeellista valvontaa.

PROJEKTIN TULOKSET

Fakiirimedia Oy:n osalta projektin tuloksena on syntynyt selvitys yritysten mielenkiinnosta ja tarpeesta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden esimies- ja johtamisvalmiuksien, asiantuntijuuden ja osaamisen systemaattiseen kehittämiseen. Tehty selvitys on nimeltään ”Samalle viivalle”.
Selvityksen pohja-aineisto koostuu tilastotiedoista, muista tutkimuksista, selvitystä varten tehdyistä haastatteluista, alan konferenssien ja seminaarien puheenvuoroista, työnantajille suunnatusta Internet-kyselystä ja sen pilottivaiheen tuloksista.

Maahanmuutto-, työvoima- ja koulutustilastoin on selvitetty maahanmuuttajien työllistymistä, Etelä-Suomen vieraskielisten henkilöiden koulutusta ja työnantajien osallistumista työntekijöidensä lisäkouluttamiseen. Selvitystä varten on tutustuttu migraatiokysymykseen ja maahanmuuttajien urakehitykseen sekä työnantajien näkemyksiin liittyviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Konferenssimatkoilla on ollut mahdollisuus vaihtaa tietoja eri maiden tutkijoiden kanssa ja saada tietoja heidän tutkimussuunnitelmistaan ja näkökulmistaan selvityksen kohteeseen. integraatio. Selvitystä varten on haastateltu yhteensä 27 henkilöä. Haastatelluista 15 on työnantajan ja järjestö- ja viranomaistahojen edustajaa projektin toiminta-alueella. Vertailuaineistona on tehty 12 maahanmuuttajataustaisen työntekijän haastattelut. Työntekijöistä 2 oli suomalaisia, jotka työskentelevät ulkomailla ja ovat siis paikallisia maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Aineistoa on koottu myös lehtiartikkeleista ja kirjallisuudesta: muistelmista, haastatteluista ja mielipidekirjoituksista. Yhteensä 110 yritystä on vastannut selvityksen Internet-kyselyyn, jossa kartoitetaan työnantajien kokemuksia, tarpeita, syitä ja mahdollisia esteitä maahanmuuttajataustaisen työvoiman lisäkoulutukseen liittyen. Myös selvitykseen sisältyviä kansainvälisissä konferensseissa esiteltyjä tuloksia ja keskustelunavauksia voi hyödyntää koulutuksen suunnittelutyössä.

Selvityksen lisäksi on syntynyt muita kirjallisia aineistoja, liittyen ko. selvitykseen tai sosiaaliseen mediaan. Kahdessa Metropolian vuoden 2010 kirjajulkaistussa on Fakiirimedian VOIMAA-projektityöntekijöiden artikkelit: ”Maahanmuuttajat ja ammatillisen osaamisen moninaisuus” –julkaisussa on kaksi Anja Rouhuvirran artikkelia: ”Työelämästä tutoriksi” ja ”Osaamisen arviointi ja oppimisen ohjaus”. ”Sosiaalinen media hanketyössä” –mikrokirjassa on Antti Pihlajaniemen artikkeli ”Miten hypätä liikkuvaan junaan?”. Lisäksi hän on kirjoittanut työnantajaselvitykseen sisältyvän osion ”Kansa puhuu sosiaalisen median kautta”. Anja Rouhuvirta on kirjoittanut artikkelin Ammattikasvatuksen aikakauskirjaan nimellä ”Samalle viivalle”. Artikkelissa tarkastellaan työnantajaselvityksen tuloksia. Projektin loppujulkaisua varten Pekka Koskela on kirjoittanut puheenvuoron ”Pienenä yrityksenä osatoteuttajan roolissa ESR-projektissa”, Anja Rouhuvirta artikkelin ”Matkalla mahdolliseen” ja puheenvuoron ”Tarkkailevana matkustajana debattien keskellä”. Antti Pihlajaniemi on kirjoittanut artikkelin ”Asenteet maahanmuuttajia kohtaan puhuttavat” ja puheenvuoron ”Sähköinen arkistointi projektissa”.

Selvitystyön aikana on haastattelujen yhteydessä voitu kertoa yksittäisille henkilöille ja organisaatioiden edustajille projektista ja ammattikorkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen periaatteista. Tietoja projektin toiminnasta ja tavoitteista on välitetty myös Fakiirimedian omilla sivuilla ja epävirallisesti asiakaskontakteissa.

PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS

Kansainvälisissä konferensseissa on vahvistunut käsitys siitä, että työnantajien halukkuutta ja tarvetta lisäkouluttaa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitään taikka tähän liittyviä esteitä ja ponnekkeita edistää maahanmuuttajataustaistentyöntekijöidensä urakehitystä ei ole laajemmin tutkittu, ja että migraatioon liittyvässä tutkimus- ja selvitystyössä työnantajanäkökulma on huomattavasti vähäisempi kuin itse maahanmuuttajiin tai viranomaistoimintaan liittyvä.

Tässä mielessä projektilla on mahdollisuudet tuoda esiin myös kansainvälisesti kiinnostavia käytännön tuloksia useamman työkorin alueelta. Työelämälähtöisyydellään ja erityisesti työnantajanäkökulmallaan projekti on migraatiokeskustelussa innovatiivinen. Mahdollisen koulutukseen ja sen suunnitteluun liittyvän jatkotyön lisäksi nimenomaan tämän alueen tutkimista, selvittämistä ja kokeilua kannattaisi jatkaa.

PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET

Internet-kyselyssä ja haastatteluissa tuodaan esiin tasa-arvonäkökulmaa kysymällä ja pyytämällä pohtimaan niitä etuja, joita maahanmuuttajataustaisella esimiehellä tai asiantuntijalla yritykselle on tai voisi olla, koska tutkimusten mukaan asiaan liittyy myös ennakkoluuloja.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Sosiaalisen median hyödyntäminen tällaisissa projekteissa on hyvä käytäntö. Myös esimerkiksi haastattelutilanteissa projektin käytännön toimia on voinut havainnollistaa ja esitellä wikin avulla ja haastateltavia on voitu kehottaa tutustumaan aineistoon jatkossa itse.

Sosiaalisen median hyödyntäminen tällaisissa projekteissa on hyvä käytäntö, jota voi soveltaa paitsi koulutuksellisissa projekteissa myös esimerkiksi yritysten tuotannollisissa projekteissa. Haastatteluissa on kerrottu wikistä ja kehotettu tutustumaan siihen.

TOIMINNAN JATKUVUUS

PROJEKTIN RAHOITUS

Fakiirimedian rahoitusosuus on 10.000 €. Yritykselle toiminta on kustannuksiltaan katteetonta. Maksatuksen viipyminen niin, että kaikki Fakiirimedialle vuonna 2009 projektista koituneet kustannukset olivat korvaamatta, aiheutti yritykselle merkittäviä taloudellisia ongelmia.

YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA

Fakiirimedia Oy:n osalta projektin tuloksena on syntynyt selvitys yritysten mielenkiinnosta ja tarpeesta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden esimies- ja johtamisvalmiuksien, asiantuntijuuden ja osaamisen systemaattiseen kehittämiseen. Tehty selvitys on nimeltään ”Samalle viivalle”.

Selvityksen pohja-aineisto koostuu tilastotiedoista, muista tutkimuksista, selvitystä varten tehdyistä haastatteluista, alan konferenssien ja seminaarien puheenvuoroista, työnantajille suunnatusta Internet-kyselystä ja sen pilottivaiheen tuloksista.

Maahanmuutto-, työvoima- ja koulutustilastoin on selvitetty maahanmuuttajien työllistymistä, Etelä-Suomen vieraskielisten henkilöiden koulutusta ja työnantajien osallistumista työntekijöidensä lisäkouluttamiseen. Selvitystä varten on tutustuttu migraatiokysymykseen ja maahanmuuttajien urakehitykseen sekä työnantajien näkemyksiin liittyviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Konferenssimatkoilla on ollut mahdollisuus vaihtaa tietoja eri maiden tutkijoiden kanssa ja saada tietoja heidän tutkimussuunnitelmistaan ja näkökulmistaan selvityksen kohteeseen. integraatio. Selvitystä varten on haastateltu yhteensä 27 henkilöä. Haastatelluista 15 on työnantajan ja järjestö- ja viranomaistahojen edustajaa projektin toiminta-alueella. Vertailuaineistona on tehty 12 maahanmuuttajataustaisen työntekijän haastattelut. Työntekijöistä 2 oli suomalaisia, jotka työskentelevät ulkomailla ja ovat siis paikallisia maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Aineistoa on koottu myös lehtiartikkeleista ja kirjallisuudesta: muistelmista, haastatteluista ja mielipidekirjoituksista. Yhteensä 110 yritystä on vastannut selvityksen Internet-kyselyyn, jossa kartoitetaan työnantajien kokemuksia, tarpeita, syitä ja mahdollisia esteitä maahanmuuttajataustaisen työvoiman lisäkoulutukseen liittyen. Myös selvitykseen sisältyviä kansainvälisissä konferensseissa esiteltyjä tuloksia ja keskustelunavauksia voi hyödyntää koulutuksen suunnittelutyössä.

AINEISTON SÄILYTYS

Fakiirimedia Oy projektin osatoteuttajana säilyttää hankkeen asiakirjat ESR:n vaatimusten mukaan ja ainakin vuoteen 2020. Yrityksellä on oma arkisto osoitteessa Hauhontie 6 A 1 a, 00550 Helsinki. Aineisto säilytetään osittain myös sähköisesti.

 

 
You must log in to comment.