Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Ihmisiähän me kaikki olemme

Nasima Razmyar, Vuoden pakolaisnainen, puhuu omista kokemuksistaan maahanmuuttoon liittyen.

Razmyarin kertoo, kuinka muutto Suomeen oli aluksi hämmentävää, sillä perhe muutti Rovaniemelle. Nasima oli vasta pieni tyttö ja muutos tuntui isolta. Kuitenkin sopeutumista helpotti suuresti perhetuttu, joka otti yhteyttä ja esitteli kaupunkia ja ympäristöä. Perhe on nykyään hienosti sopeutunut suomalaiseen yhteiskuntaan, eritoten Nasima kokee olevansa jo suomalainen.

Razmyar on työskennellyt paljon maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. Eritoten naisten keskuudessa, joka on vuosia ollut mukana tukemassa erityisesti väkivaltaa kokeneiden kanssa. Tämän lisäksi iso ongelmatekijä suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisessa on ollut pitkään kunniaväkivalta ja perheen päätökset nuorempiaan kohtaan, kuten opiskeluiden estäminen ja pakkoavioliitot. Järjestöt toimittavat sairaaloihin ja terveyskeskuksiin yhteystietojaan, jolloin lääkärin huomatessa vakavia väkivaltatapauksia hän ottaa yhteyttä järjestöön.

Kriisipalveluiden ohella kasvavana osana on ennaltaehkäisevät keinot. Palveluihin kuuluu kattavana osana kielen opiskelua, yhteiskuntaopiskelua, liikuntapalveluja ja keskusteluryhmiä. Ryhmissä on mahdollista puhua omilla kielillään, sillä järjestöllä on yli 20 eri kielen osaajia.

Razmyar tuo esille aiheen, että miten kohdata maahanmuuttajan normaalissa työelämässä. Razmyarin mukaan kannattaa aluksi vain keskustella arkipäivän asioista, esimerkkinä miesten kesken voi puhua jalkapallosta. Keskustelut poistavat ennakkoasenteita. Razmyar myös huomauttaa, ettei kannata vain hyssytellä ja asettaa ennakkokuvia. Kaikki muslimit eivät tarvitse rukoustilaa, kuten ei kaikki suomalaisetkaan polta tupakkaa.

Razmyar vastaa lopussa kysymykseen, että maahanmuuttajataustaiset naiset kokevat väkivältaa usein senkin vuoksi, että nainen ei tiedä Suomen lainsäädännöstä. Perheen äiti saattaa olla vaiti asioista vain siksi, että luulee väkivallan sallittavan Suomessa.

Maahanmuuttajat ja koulutus -workshop

Workshoppiin osallistujat esittelevät itsensä ja alustavasti pohtivat, miten maahanmuuttajille saataisiin parempia valmiuksia korkeakouluopintoihin.

  • Jussi Linkola
  • Helena Verni
  • Riitta Metsälä
  • Birgitta Nenonen-Andersson
  • Kati Reijonen
  • Minna Gynes

Esittelyissä tuli yhtenä suurimpana mahdollisuutena valmentava koulutus. Jussi Linkola Metropolia ammattikorkeakoulun puolelta valmentavasta koulutuksesta. Valmentava koulutus käynnistuu kulttuuri- ja luova-alan 30 opintopisteen kuuden kuukauden opiskeluilla. Tarkoituksena tuoda kieliopintoja ja henkilökohtaisia syventäviä alan opintoja. Tavoitteena kasvattaa kielitaitoa ja korkeakouluopiskelutaitoja tasolle, että maahanmuuttajan on mahdollista hakeutua korkeakouluopintoihin. Eritoten halutaan keskittyä suomenkielentaitoihin, sillä valmistuneet maahanmuuttajat kokevat työllistymisongelmia nimenomaan kielitaidon puutteen vuoksi.

Opintosuunnitelmassa suomenkielen opinnoissa tähdätään alakohtaiseen sanastoon. Suomessa opiskelussa koettiin ongelmaksi kulttuurierot, jossa suomalaiset ovat usein itsenäisiä ja otetaan itse opinnoista selvää. Kuitenkin muissa kulttuureissa itsenäiset opinnot ovat harvinaisempia ja opiskelut tapahtuvat enemmän ryhmissä. Lisänä kulttuurieroihin pitää kiinnittää huomiota myös siihen, että mitä maahanmuuttaja voisi tuoda opiskeluun. Mikäli maahanmuuttaja on tottunut kotimaassaan opettajankohtaiseen opiskeluun, opiskelija perehdytetään hiljalleen suomalaiseen pedagokiikkaan. Kulttuurierot olivat keskusteluissa isona osana ja keskustelijat olivat yhtä mieltä, että kulttuurierot ovat isoin syy korkeakoulujen pääsykokeissa hylättyyn tulokseen.

.

Kulttuuri ja luovan alan opintosuunnitelmaan kuuluu:

Orientoivat opinnot,

Opiskelutaidot,

Viestintätaidot,

Kulttuuriset taidot,

Työelämätuntemus

.

Tieto- ja mediateknologia:

Orientoituvat opinnot,

Viestintätaidot,

Tietotekniikka-alan teoreettiset perustaidot

Työelämän tuntemus,

.

Kahden yllämainitun opintosuunnitelman ongelmaksi koettiin, että Mediatekniikan insinöörin sekä medianomin koulutus on osaltaan samanlaista. Kysymys heräsi, että miten maahanmuuttajalle voidaan selittää opintojen kulku ja sisältö, kun opintojen vetäjätkään eivät aina osaa tarkasti erottaa opintoja.

.

Kohderyhmä teesi otettiin esille: Kielitaito-ongelma otettiin jälleen esille. Workshopin työryhmä pohtii, pitäisikö olla erillaista ryhmää kielitaitojen perusteella. Näiden lisäksi aikaisempien opintojen yhteensuluvuus pitäisi ottaa huomioon. Työryhmä pohtii, että miten soveltaa byrokraattisia ongelmia aikaisempien opintojen kannalta ja miten nämä tilanteet saataisiin ratkaistua. Ongelmana on vanhojen opintojen todistettavuus, kuten esimerkkinä mainittiin opiskelija, jolla todistus on maassa, jossa on sota käynnissä eikä maahanmuuttaja kykene todistamaan aikaisempia opintoja.

.

Opiskelijamäärän täyttäminen on koettu ongelmana. Työryhmän yksiselitteinen ongelmakohta on tiedotus. Tällä hetkellä opiskelijat saavat tietää hankkeista lähinnä "puskaradion" kautta. Tiedotus on keskittynyt liikaa individualistiseen tiedotustyyliin. Yksilökohtainen tiedotus on liikaa suomalainen tapa, eikä tiedotus palvele muiden kulttuureiden maahanmuuttajia, jotka ovat tottuneet enemmän ohjaavaan tiedottamiseen.

.

Opettajien perehdytys maahanmuuttajien opetukseen liittyviin seikkoihin koettiin tärkeänä. Tärkeänä seikkana koettiin, että opettajien ja ohjaajien tulisi kunnioittaa maahanmuuttajaa ja tämän kulttuuria. Kulttuurilliset erot on otettava huomioon ja ohjaajat voivat itsekin saada viitteitä ja asioita ilmi maahanmuuttajan kulttuurista. Työryhmän jäsenet olivat yhtä mieltä siitä, ettei maahanmuuttajaa pidä tuputtaa suomalaiseen opetussysteemiin, vaan pitää hyödyntää myös kulttuurieroja. Lisäksi ohjaajien pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota kärsivällisyyteen ja olla huomaavaisia kulttuurieroja kohtaan. Esimerkkinä korruptoituneista maista tulleet ovat kultturellisesti erittäin erillaisia ja ohjaus vaatii ponnistelua. Vaikka kulttuurit ja toimintatavat ovatkin erillaisia, työryhmä koki tärkeänä painottaa ohjaajille ja oppilaille sitä, ettei toinen kulttuuri ole toista huonompi, vaikka erot voivatkin tuntua suurilta ja vaikeilta.

.

Pilottihankkeen tärkeyttä korostettiin sillä, että esimerkkinä Venäjällä maahanmuutto-ohjaus opintoihin on ollut itsestäänselvyys jo vuosia. Englanninkielen opetus hylättiin työryhmän kesken. Koettiin, ettei maahanmuuttaja opi tarpeeksi suomenkieltä englanninkielisissä opinnoissa, mikä on iso kriteeri työllistymistilanteessa ja yhteiskuntaan sopeutumisesta

.


Jussin muistiinpanoja työpajasta
  • Ajatuksia kulttuurieroista: suomalainen koulumalli, tai ainakin ammattikorkeakoulumalli, on oppijalähtöistä ja kannustaa itsenäiseen tiedonhakuun, tiedon rakenteluun ja ryhmätyöskentelyyn. Useissa kulttuureissa (kuten toisaalta Suomessakin esim. peruskoulussa) on vallalla opettajalähtöinen koulumalli.
    • Kaikissa tavoissa on hyvät ja huonot puolensa. Voisiko erilaiseen oppimiseen tottuneiden kokemuksen ottaa rikkautena ja yrittää yhdistää niitä opetukseen eikä vain pyrkiä opettamaan maahanmuuttajille suomalaista mallia?
    • Tietyt perusasiat ammattikorkeakoulutyöskentelyssä pitää kuitenkin olla, esim. aikataulut ja tietyt asiakirjamallit, joilla tehtävätä palautetaan.
  • Pitäisi myös keskittyä ihmisten vahvuuksiin, esimerkiksi sosiaaliset taidot voivat kompensoida kielellisiä tai muita puutteita.
  • Hakuprosessin pitäisi olla joustava. Pitäisi olla mahdollista avata ovia eikä tulkita todistuksia tai niiden puutetta liian kirjaimellisesti, jos henkilö on muuten soveltuva opiskelemaan.
  • Tiedottamiseen tuli seuraava ajatus: voitaisiin jakaa valmentavan esitteitä etnisten ravintoloiden työntekijöille. Tämä voisi käynnistää viidakkorummutusta paremmin kuin "viralliset" tiedotustilaisuudet eri paikoissa.
  • TIVIn ja Kulttuuripuolen hakuihin tuli sellainen näkökulma, että kulttuuripuolella on enemmän muotivirtauksia joiden mukaan eri koulutusohjelmiin haetaan.
  • Koska hakijoita on tällä hetkellä aika vähän, voitaisiin miettiä Metropolian yhteisten opintojen yhdistämistä ja alakohtaisuuden mukaan tuomista henkilökohtaistamisen kautta.
  • Maahanmuuttajia opettaville olisi hyvä antaa valmiuksia kohdata uusia tilanteita ja ymmärtää ja tiedostaa omia reaktioita.
  • Tulevaisuudessa on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyöä ELY-keskusten kanssa sopivien hakijoiden löytämiseksi. Myös yhteistyö rekrytoinnin ja markkinoinnin kanssa pitäisi aloittaa.

 
You must log in to comment.