Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Verikaasuanalyysilla (Astrup) voidaan mitata ja tutkia elimistön happo-emästasapainoa sekä kaasujen vaihtoa. Näyte otetaan ensisijaisesti valtimoverestä (aB-VeKaas), mutta se on mahdollista ottaa myös laskimoverestä (vB-VeKaas) tai kapillaariverinäytteenä (cB-HE-Tase). Valtimoverinäyte otetaan joko ranteen, kyynärtaipeen tai nivustaipeen valtimosta. (HUSLAB 2014; Varamäki 2015.)

 







GEM Premier 3500 ja ABL90 FLEX verikaasuanalysaattorit

 

Miten käytetty teknologia palvelee hoitajia ja kliinikoita työssään?

Verikaasuanalyysia käytetään happoemästasapainon ja kudosten hapetustilan häiriöiden toteamiseen ja hoidon seurantaan. Verikaasuanalyysilla voidaan saada nopeasti keskeistä tietoa kriittisesti sairaasta tai leikkauspotilaasta. Verikaasuanalysaattori mittaa verinäytteestä seuraavia arvoja: pH, pO2 (happiosapaine), pCO2 (hiilidioksidiosapaine) sekä HCO3 ja BE (kuvaavat happoemästasetta). Arvo pO2 kuvaa happeutumista, pCO2 ventilaatiota ja pH elimistön happamuutta (asidoosi/alkaloosi). Verikaasuanalysaattori määrittää myös veren hemoglobiinipitoisuuden (Hb) ja riippuen laitteesta tai kasetista, voidaan saada tietoa myös verensokerista, laktaatista sekä elektrolyyteistä (natrium ja kalium).  (Lappeteläinen 2013; Jama 2013; HUSLAB 2014; Varamäki 2015.)

Arvot

Verikaasuanalyysin oikeanlainen tulkinta on sairaanhoidossa tärkeää, jotta osataan arvioida ja hoitaa happo-emästasapainon häiriöistä johtuvia oireita, potilaan tilaa ja alkuperäissairautta. Sairaanhoitajan työ on havaita uhkaava happo-emästasapainon häiriö ja aloittaa hoito viipymättä. (Koskimäki 2014: Happo-emästasapaino.)

 

Viitearvot valtimoverinäytteestä:

ArvotViitearvoTulos
Happo-emästasapaino, pH7,35-7,45

pH alle viitearvon: happo

pH yli viitearvon: emäs

Hiilidioksidiosapaine, pCO24,7-6,0 kPa

pCO2 alle viitearvon: emäs

pCO2 yli viitearvon: happo

Happiosapaine, pO2yli 10 kPa 
Standardibikarbonaatti, HCO3-St22-26 mmol/l

HCO3 alle viitearvon: happo

HCO3 yli viitearvon: emäs

Base Excess eli emäsylimäärä, BE-2,5 - (+2,5) 

(Koskimäki 2014.)

 

Verikaasuanalyysi voi osoittaa pääasiassa kolme erilaista happo-emästasapainon häiriö tilaa, joista arvoja vertaamalla voidaan potilaalla todeta olevan joko:

  • Respiratorinen asidoosi TAI alkaloosi

  • Metabolinen asidoosi TAI alkaloosi

  • respiratorinen ja metabolinen happo-emästasapainon häiriö

(Koskimäki 2014.)


Tulkinta

Elimistön happo-emästasapainon tilasta tehdään arvio kolmen verikaasuanalyysin arvon perusteella: pH, PaCo2 ja HCO3. Diagnoosia tehdessä hoitaja vertaa kaikkia kolmea arvoa viitearvoihin ja merkitsee kunkin arvon kohdalle joko H (hapan), E (emäs) tai N (neutraali). Jos sama merkintä toistuu kahdessa tai kolmessa arvossa, hoitaja ympyröi ne. Tämä auttaa hahmottamaan potilaan happo-emästasapainon tilan:

  • Ympyröitynä on pH ja PaCo2    > potilaalla on respiratorinen asidoosi TAI alkaloosi

  • ympyröitynä pH ja HCO3           > potilaalla on metabolinen asidoosi TAI alkaloosi

  • ympyröitynä kaikki kolme          > potilaalla on respiratorinen ja metabolinen happo-emästasapainon häiriö

Elimistön kompensaatiota voidaan tulkita arvolla, jota ei ole ympyröity. Jos ympyröimätön arvo on siirtynyt vastakkaiseen suuntaan ympyröityjen arvojen kanssa, elimistön kompensaatio on mahdollinen. Mikäli ympyröimätön arvo on viitearvojen sisällä, kompensaatiota ei ole tapahtunut tai jos pH on normaali, elimistö on kompensoinut häiriön. (Koskimäki 2014.)

Tulokset

Tulokset voivat osoittaa seuraavanlaisia happo-emästasapainon häiriöitä tai jonkin sairauden tilaa potilaalla:

  • Metabolinen asidoosi (henkeä uhkaava asidoosi pH alle 7,2)

    • laktaattiasidoosi, krooninen munuaisten vajaatoiminta, diabeetikon ketoasidoosi, myrkkyalkoholit (metanoli, etyleeniglykoli), intoksikaatiot, aivotuumori tai -trauma

  • Respiratorinen asidoosi tai krooninen respiratorinen asidoosi

    • Unilääkkeet, opiaatit, COPD, lihavuus, keuhkoödeema, pneumonia, hypoksemia

  • Metabolinen alkaloosi

    • oksentelu, hypokalemia

  • Respiratorinen alkaloosi

    • keskushermoston infektio, kuume, salisylaattimyrkytys, astma, hyperventilaatio

(Koskimäki 2014; HUSLAB 2014; Lappeteläinen 2013.)



Miten käytettävyys ja käyttäjät on huomioitu laitteen tai palvelun muotoilussa?

Verikaasuanalyysi otetaan potilaan valtimoverestä ruiskuun, joka on anaerobisesti heparinisoitu. Näytteen ottaminen ja valmistaminen analysaattoriin vaatii tietyt ja huolelliset toimet, mikä voi osaltaan vaikeuttaa ja voi jopa vääristää tuloksia. Tämä luo osaltaan haasteita hoitohenkilökunnalle ja siihen, ettei päädytä vääriin arvioihin ja hoitoihin.

Näyte analysoidaan verikaasuanalysaattorilla mitä on useita eri merkkejä ja malleja. Laite valitaan osaston tarpeiden mukaan ja tavallisesti sitä löytyy kahdessa eri koossa. Suuremman laitteen saa pyörillä liikutettavalle apupöydälle, jota on helppo siirtää paikasta toiseen. Laitteessa on suuri kosketusnäyttö, joka palvelee kaikkia käyttäjiä. Laite analysoi näytteet nopeasti, noin 35 sekunnissa, joten tulosten saaminen on erittäin nopeaa. Laitteet on suunniteltu niin, että se olisi helppo ja yksinkertainen käyttää. Ylläpito on puoliautomaattista ja kalibroiminen tapahtuu automaattisesti. Sensori kasettimen ja liuospakkauksen vaihtaminen on tehty myös yksinkertaiseksi vaihtaa. (Triolab.)


Millaisia tulevaisuudennäkymiä teknologian kehittymiselle valitsemanne aiheen piirissä on näkyvissä?

Verikaasuanalyysia käytetään erityisesti anestesiologiassa ja tehohoidossa. Tutkimus tehdään vieritestianalysaattorilla ja tulos on luettavissa alle minuutissa. Tulevaisuudessa juurikin vieritestianalysaattorit tulevat todennäköisesti lisääntymään terveydenhuollossa, sillä niiden avulla saadaan nopeasti keskeisiä tietoja potilaan voinnista. Luultavasti laite tulee monipuolistumaan ja sillä voidaan mitata tulevaisuudessa useampia arvoja sekä sen käyttö yleistyy teknologian kehittyessä. Myös tuloksen mittausaika tulee todennäköisesti nopeutumaan entisestään ja laite lähettää tiedot automaattisesti eteenpäin potilastietojärjestelmään.




Lähteet

HUSLAB 2014. Verikaasuanalyysi (pO2, pCO2, pH ja laskenta), valtimoverestä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Verkkodokumentti. <http://huslab.fi/ohjekirja/3647.html >. Luettu 22.9.2016.

Jama, Timo 2013. Verikaasuanalyysi ja happo-emästasapainon tutkiminen. Duodecim. Verkkodokumentti. <http://www.terveysportti.fi.ezproxy.metropolia.fi/dtk/ltk/koti?p_artikkeli=ykt00405&p_haku=verikaasuanalyysi>. Luettu 22.9.2016.

Koskimäki, Sanna 2014. Happo-emästasapaino opas hoitotyöhön. Opinnäytetyö, Lahden ammattikorkeakoulu. Luettavissa sähköisesti. <https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76011/opas_happoemastasapaino.pdf?sequence=3>.

Lappeteläinen, Vesa 2013. Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Verkkodokumentti. <http://www.sash.fi/images/Syyskoulutusp%C3%A4iv%C3%A4t_2013/Verikaasuanalyysi.pdf>. Luettu 22.9.2016.

Triolab. Verikaasuanalysaattori, ABL 90. Turku. Luettavissa sähköisesti. <http://www.triolab.fi/abl-90>. Luettu 22.9.2016.

Varamäki, Tiina 2015. Verikaasuanalyysi valtimoverinäytteestä. Duodecim. Verkkodokumentti. <http://www.terveysportti.fi.ezproxy.metropolia.fi/dtk/shk/koti?p_artikkeli=shk00690&p_haku=astrup>. Luettu 22.9.2016.



Anna Ruuskanen ja Alice Saadetdin

  • No labels
You must log in to comment.