Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Kyselyn ajankohta

Kysely lähetettiin ensimmäisen kerran 19.5.2009 ja uusittiin 31.8.2009 niiden osalta, jotka eivät olleet vastanneet. Kummallakin kerralla vastausaikaa annettiin yksi viikko. Pilottikyselyn otsikkona oli "Kysely työpaikoille: Maahanmuuttajakoulutus"

Keneltä kysyttiin?

Eri toimialaluetteloista valittiin käsin 54 sellaista yritystä tai yhteisöä, jotka edustavat niitä toimialoja, joissa tilastojen mukaan työskentelee eniten maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Yrityksiä valittaessa huomioitiin lisäksi VOIMAA-projektin toteutusalue eli yritysten sijainti (tai pääkonttorin sijainti) sekä niiden koko siinä määrin kuin se selvisi yrityksen kotisivuilta. Yritysten ja yhteisöjen sisällä vastaajiksi valittiin henkilö, joka vastaisi henkilöstön valinnasta ja/tai koulutuksesta.

Kuka vastasi?

Kysely lähetettiin siis 54 sähköpostiosoitteeseen. Suoraan jollekin henkilölle osoitettuja niistä oli 43 ja yritykselle 11. Vastauksia tuli yhteensä kymmenen. Lisäksi seitsemän vastaanottajan osalta tuli ilmoitus joko vastaanottajan lomalla olosta tai vastaanottaja ei enää työskennellyt ao. yrityksessä. Täten vastausprosentiksi tuli reilu 20%. Kaksi vastaajaa ilmoitti haluavansa jatkossa projektin kuukausikirjeen.

Vastausten yhteenveto

Pienen otoksen vuoksi vastauksista ei voi tietenkään tehdä johtopäätöksiä eri toimialojen halukkuudesta tai tarpeesta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden lisäkoulutukseen. Kaupan, henkilöstövälityksen ja siivouksen toimialoilta emme saaneet yhtään vastausta. Kymmenen vastanneen yrityksen osalta vastaukset kertovat kuitenkin tilanteen heidän kannaltaan. Vastaajat edustivat liikennettä, ravintola-alaa, opetus- ja koulutusalaa ja tietotekniikkaa. Vastaajayhteisöistä yksi oli järjestö. Kahdessa vastanneessa yrityksessä käytettiin joitakin sosiaalisen median palveluita tai välineitä.

Tässä joitakin muita keskeisiä huomioita vastauksista.

Alle 20 henkilön yrityksiä vastaajissa oli kolme. Samassa määrässä yrityksiä työntekijöitä oli viidenkymmenen ja sadan henkilön välillä. Kahdessa yrityksessä henkilökuntaa oli sadasta viiteensataan ja kahdessa vastanneessa yrityksessä työskenteli yli viisisataa henkilöä. Kolmessa yrityksessä ei ollut vastaushetkellä maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Yrityksissä, joissa oli maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, he pääsääntöisesti olivat joko työntekijöitä tai esim. harjoittelijoita. Yhdessä yrityksessä heitä toimi asiantuntijatehtävissä.

Kysymykseen yrityksen tarpeesta maahanmuuttajataustaiseen (lisä- tai täsmäkoulutettuun) henkilökuntaan työalueina tulivat esiin asiantuntija, työpaikkaohjaaja ja kouluttaja. Kuudessa vastanneessa yrityksessä ei kuitenkaan ollut mitään tällaista tarvetta. Vapaamuotoisissa vastauksissa tuli esiin mm. tunne- ja vuorovaikutuskouluttajan tehtävät yrityksessä, yrityksen kansainvälistyminen ja siten maahanmuuttajataustaisten kollegojen luonteva osa työyhteisössä sekä yhteisen kieli- ja kulttuuritaustan omaavien henkilöiden kyky tukea toisiaan tehokkaammin.

Esimiesasemassa olevalle henkilölle tärkeimpänä taitona pidettiin työpaikan pelisääntöjen tuntemusta, toiseksi tärkeimpänä puhuttua suomenkielen taitoa. Kolmessa yrityksessä on meneillään tai suunnitelmissa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden lisäkoulutus, joka liittyy esimieskoulutukseen, vuorovaikutuskoulutukseen tai omaan ammattiosaamiseen.

Yhdeksän vastanneen yrityksen henkilöstöhallinnon edustajille ei ole ollut eikä ole suunnitteilla valmennusta tai koulutusta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osaamisen arviointiin. Kolme vastaajaa ilmoitti halukkuuden osallistua tällaiseen koulutukseen. Yhdessä yrityksessä sellaista on ollut kohdentuen eri kulttuurien tuntemukseen.

Kaksi yritystä kymmenestä ilmoitti halukkuuden osallistua maahanmuuttajataustaisten työntekijöidensä urakehityksen tukemiseen yrityksen sisällä koulutuksen kautta. Muilla yrityksillä halukkuuden esteistä tärkeimpinä olivat se, ettei ei ole sopivia työtehtäviä ja se, että ei ole sopivia henkilöitä. Kaksi yritystä oli kiinnostunut lisäkoulutukseen liittyvästä yhteistyöstä.

Pilottikyselyn hyödyt selvitystehtävän kannalta

Kysely tehtiin kesän ympärillä toukokuun lopussa ja uusinta elokuun lopussa. Tämä saattaa vaikuttaa vastausprosenttiin jonkin verran, mutta vastausprosentti heijastanee normaalitilannetta, ja oli ennakkoarvioiden mukainen. Varsinaista kyselyä tehtäessä osoitteiden keräämisessä hyödynnetään järjestöjä ja organisaatioita aikaisempien suunnitelmien mukaan.

Pilottikyselyssä oli yhteensä 18 kysymystä. Pilottikyselyn vastausten tarkastelu auttaa kysymysten täsmentämisessä ja niiden määrän vähentämisessä. Tämän hetken tehtävä onkin kysymysten arviointi niiden antaman tiedon hyödyllisyyden kannalta. VOIMAA- projektin tehtäväkenttää sivuavia projekteja on meneillään useitakin ja lisäksi erilaista esimieskoulutusta tarjotaan sekä oppilaitosten että yksityisten toimijoiden puolelta todella runsaasti. Esimerkiksi nämä voisi ehkä jotenkin huomioida tai hyödyntää kyselyssä. Myös VOIMAA --projektin jo käynnistynyt yritysyhteistyö ja sen piirissä saadut kokemukset on syytä hyödyntää kyselyä täsmennettäessä.

Pilotin vastaukset kertovat tilanteesta vastanneiden yritysten kannalta. Toivottavasti nämä yritykset saadaan mukaan myös suunniteltuun nettikeskusteluun ja koulutusideointiin wikissä sitten kun keskustelu saadaan käyntiin.