Child pages
  • Avoin ja suljettu Vyyhti eli Vyyhdin ydin ja periferia (vaikuttavuustutkimuksen osa)
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

 

AVOIN KEHITTÄMISMALLI HANKETYÖSSÄ (työnimenä sen määrittelylle, miten muutoin kuin kohderyhminä voidaan vaikuttavuutta eritellä)

 

Avoimen verkoston synnyttäminen hankkeen ympärille

Vyyhdin avoimet toimintatavat ovat hankkeen alkuvaihesta lähtien tähdänneet oman sosiaalisen verkoston luomiseen. Vyyhti-hankkeen toiminnan keskeinen tavoite/arvo on avoimuus.  Avoimuus liittyy toimintatapoihin ja tulosten jakamiseen, ja erityinen paino oli

  • joukkoistamiseenperustuvalla ongelmanratkaisulla, sekä
  • toimialat .

 


http://vyyhti.metropolia.fi/tuloksia/artikkelit/hankkeen-fasilitiointi-ja-yhteisomanagerointi-verkossa/

 (tässä lyhyt kooste miten; Jussin haastattelu 5.3.2014)

Saadaanko kuva vyyhdin verkostosta visualisoituna? esim http://www.slideshare.net/hponka/luoti-yhteisollisyys-harto170812

Keitä kuului Vyyhdin verkostoon?

 

Lue lisää
(Jussi Linkolan bloggausViikkokirje viikolla 10 2014)

Seuraavat aiheet vielä punomatta, pohtimatta mihin

  • Keskustelu: vaikka Vyyhdin blogeissa ja facebookissa on paljonkin kommentteja, varsinaisen verkkokeskustelun synnyttämiseen hankeympäristö ei ole suotuisa. Keskustelua syntyy helpommin henkilökohtaisen viestinnän ympärille (Jussi Linkola, haastattelu 5.3.2014)

Avoin ja suljettu toiminta - Vyyhti ydinryhmän ja periferian yhteispelinä

Avoin ja suljettu toimintamalli arvoketjun eri vaiheissa 

Vaikuttavuuden tarkasteleminen on osoittautunut hyvin erilaiseksi riippuen siitä, onko toimintamalli avoin vai suljettu. Suljetussa toimintamallissa on tunnettu ja melko vakaa joukko sisäpiirin ydintoimijoita, avoimessa puolestaan on mahdollista päätyö hankkeen vaikutuspiiriin vaikka vain nettiä selaamalla. Avoimessa toimintamallissa hankkeen vaikuttavuus saattaa levitä laajllekin, mutta toisaalta hanketta etäältä seuraavien henkilöiden tavoittaminen voi olla mahdotonta vaikuttavuuden selvittämiseksi.

Vaikuttavuuden kuvaamista ja arviointia varten tässä osiossa pohditaan toimintamallin luonnetta (avoin vai suljettu) arvoketjun eri vaiheissa, sekä osallistujien ja osatoteuttajien rooleja eri vaiheissa.

Tarpeet  ja tavoitteet > resurssit > osatoteutukset > tuotokset ja tulokset > vaikutukset > vaikuttavuus

Hankkeen arvoketjussa vuorottelee avoin ja suljettu toimintamalli.

Tarpeet ja tavoitteet

Hankkeen tarpeet ja tavoitteet ovat hankkeen arvoketjun ensimmäinen osa ja vaikuttavuustutkimuksen lähtökohta.  Haasteet, jotka hankkeella pyrittiin ratkaisemaan, liittyivät hankerahoituksen yleisiin linjauksiin, erityisesti yrittäjyyden edistämiseen luovilla aloilla.

SULJETTU

Projektisuunnitelman laatimisessa päävastuu oli pienellä, entisen Voimaa-hankkeen toimijoista koostuvalla tiimillä. Pieni tiimi oli tarkoituksenmukainen, jotta alkuperäinen hankeidea saatiin tiiviissä aikataulussa muokattua vastaamaan hankehaun suuntaviivoja.

Pieni tiimi oli myös tarpeen toiminnan aloituksessa, toimintakulttuurin rakentamisessa ja verkoston kokoamisessa. Projektipäälliköllä  ja johtoryhmällä oli keskeinen rooli tavoitteiden jatkuvassa seuraamisessa. Toiminnan tuli olla hyväksytyn projektisuunnitelman tavoitteiden mukaista.

AVOIN

Hankkeen vuorovaikutteiset verkkosivut avattiin jo ennen kuin hanke varsinaisesti käynnistyi kesällä 2011.Projektisuunnitelman tulkitsemisen tehtiin osatoteuttajien kanssa yhdessä ja kehittelyä tehtiin avoimessa verkossa.

Avoimelle toiminnalle luonteenomaisesti pyrittiin siihen, että samat toimijatahot eli osatoteuttajat saattoivat määritellä sekä toiminnan tavoitteen (ratkaistavat haasteet) että tavat, jolla tavoite pyrittiin saavuttamaan.

 

MITEN KÄVI

+ Panostaminen verkkoviestintään ja avoimen toimintakulttuurin rakentamiseen …

+ Sitoutuminen heti alkuvaiheessa projektisuunnitelman tulkintaan ja hankkeen toiminnan suunnitteluun osoittautui kriittiseksi tekijäksi. Esimerkiksi ideavaiheessa aktiivinen TEM (Teatteri …) ei osallistunut tähän vaiheeseen ja jäikin taka-alle kaikessa hankkeen toiminnassa.

- Avoimet organisaatiot ovat sitoutumisen kannalta haavoittuvampia ja kenties henkilösidonnaisempia kuin suljetut, joissa tehtävät siirtyvät toimen mukana henkilöltä toiselle. HUB Helsingin toiminnanjohtajan vaihtuminen kaksi kertaa hankkeen aikana aiheutti ylivoimaisen vastuksen HUB Helsingin toiminnan jatkuvuudelle hankkeen osatotuettajana, huolimatta siitä, että kaikki toiminnanjohtavat suhtautuivat myönteisesti Vyyhtiin.

Resurssit eli kaksisuuntaiset markkinat

Vyyhdin tapainen hanke voidaan ymmärtää eräänlaiseksi ideamarkkinoiden välityspaikaksi, joissa hanke tuottaa ideoita, osaamista ja teknologioita luovan alan yrittäjien ja kulttuurialan opiskelijoiden käyttöön (Mikkonen 2011). Vyyhti-hankkeen tavoitteena oli auttaa luovan alan yrittäjiä ja opiskelijoita hyödyntämään hankkeessa kehitelyä osaamista ja välineitä. Näin ajateltuna Vyyhdissä resursseja oli kaikki se, minkä ympärille muodostui vaihdantaa. 

Näin ajateltuna Vyyhdin resursseiksi hahmottui välineet, joilla luodaan hankkeen toimintoja: raha, toimijoiden osaaminen ja toimintaan käytetty aika.

 

SULJETTU

Hankkeessa rahoituksen käyttö on tiukasti säädeltyä. Henkilöstön rekrytointi ja hankinnat tehdään valvotun prosessin ja kilpailutuksen kautta. Säätely ulottuu tiukasti kaikkeen rahaliikenteeseen ja rahoituksen käyttöä seurataan jatkuvasti. Rahalla ostettiin osatoteuttajien työaikaa hankkeen käyttöön ja vain hankkeeseeen palkatut henkilöt saattoivat esimerkiksi matkustaa hankkeen rahoituksella. Tämä sulki mahdollisuuden HUBin toivomaan avoimempaan osallistumiseen.

AVOIN

Muu kuin rahaliikenteen vaihdanta oli avointa ja osallistujien autnomisesti säädeltävissä. Myös avoimet resurssit saattoivat olla pullonkaula, esimerkiksi yrittäjien osallistuminen oli vähäistä aikapulan takia.

Vyyhdin toimintaa voi pitää hankkeen, koulutusorganisaation ja siihen osallistuneiden yhdistysten symbioosina, jossa toimijoiden omaehtoisuus ja autonomia säilyivät erityisesti osaamisen ja ajankäytön kohdalla.

 

MITEN KÄVI

+  Avointa toimintamallia tukevassa viestinnässä onnistuttiin erinomaisesti. Hankkeen verkkosivut, suunnittelukäytössä ollut wiki sekä palautteen keräämiseen käytetyt google docsin työkalut olivat tarkoituksenmukaisia ja saivat varauksettoman hyvää palautetta kaikilta osatoteuttajilta ja hanketta seuranneilta tahoilta.

+ “Innovaatioiden syntyminen, kehittäminen ja käyttöönotto on monien itsenäisten toimijoiden välinen kommunikatiivinen prosessi” (Koivisto, Mikkonen, Valkokari & Vadén 2011, 201). Sekä kriittisyys että kommunikaation rakentavuus ovat keskeisiä. (jatkuu)

Vyyhdin resursseista erityisesti raha ja aika olivat pullonkauloja. Yksi osatoteuttaja (HUB Helsinki) ei sopeutunut hanketoiminnan säädöksistä johtuviin rahaliikenteen rajoituksiin, toiselta kohderyhmältä (alueelliset yrittäjät) puolestaan puuttui aikaa osallistua hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin.

-       Kompastuskiveksi muodostui HUB Helsingin kohdalla koferenssiin suuntautuneen opintomatkan rahoitus. Matkakuluja saatettiin maksaa vainyhdelle, hankkeeseen palkatulle henkilölle. HUBin kannalta vain yhden ihmisen lähettämistä opintomatkalle ei nähty mielekääksi yhteisöllisen osallistumisen ja hyvän keskustelun herättämisen kannalta.

-       Aluellisten yrittäjien osallistumista sääteli haastatteluaineiston mukaan (Tulikoura & Savolainen haastattelu) yrittäjien aikapula. Toisaalta aikapulaa voi tarkastella kaksisuuntaisten markkinoiden synnyttämisen ongelmana. Hankkeessa pyritään luomaan kaksisuuntaiset markkinat, joissa vaihdanta palvelisi kaikkien tarpeita. "Aikapulan" voi tulkita tarkoittavan sitä, että yrittäjä vaihtoi oman aikansa johonkin muuhun toimintaan kuin Vyyhdin koulutuksiin ja verkostotapaamisiin osallistumiseen.

Resurssien kannalta Vyyhdin haasteeksi nousi kaksisuuntaisten markkinoiden luominen. Kaksisuuntaisilla markkinoilla tarkoitetaan toimintaa, jossa hankkeessa tarjotut ratkaisut (myyjät) kohtaat ne tahot, joiden toiminnan haasteisiin ratkaisuja haettiin (ostajat). Vyyhdin markkinat syntyivät hankkeen osaamisen ja koulutustarjonnan ympärille. Silti tämä osaamisen jakaminen ei aina riittänyt synnyttämään kaksisuuntaisia markkinoita - HUBilaiset eivät saaneet opintomatkalleen rahoitusta, ja yrittäjät käyttivät aikaansa muuhun kuin kouluttautumiseen ja verkostoitumiseen.

Lue lisää:

http://vyyhti.metropolia.fi/tyon-ja-ajanhallinta-luovan-toiminnan-tukena/

Osatoteutukset

Osatoteutukset

 

AVOIN

  • Yhteisölliseen tiedon ja menetelmien kokoaminen ja jalostaminen, josta voi ottaa mallia ja kehittää luovaan yrittäjyyteen hyviä käytänteitä (Vadén 2011, 90).
    • Yhteinen kehittely ydintiimin ja osatoteuttajien kanssa: Vyyhdin wiki
    • Jalostaminen - palautekyselyt, Leena B. miten hyödynnetty eli "arvioinnin arviointi"
  • Tiedon jakaminen:
    • Hankkeen arkisto, pöytäkirjat yms.
    • Bloggaus eli henkilökohtaiset tunnelmakuvat
    • Viikkokirjeet, myös osatoteuttajien tiedotus blogimerkintöjen kautta
    • Muu hankkeen tapahtumista tiedottaminen
    • Kommentteihin ja kysymyksiin vastaaminen
    • Tulosten julkistaminen (koulutusten materiaalit, artikkelit, ääniartikkelit, videot)

Kooste: mitä Vyyhdin verkostossa on tehty avoimesti ja yhteisöllisesti?

 

 

arvoketjun osaAvoin toimintaympäristöSuljettuVaikuttavuuteen, mukaan myös avoin/suljettu -erittelyErityistä
Tarve ja tavoitteetHyväksytyn projektisuunnitelman
tulkinta
Hankehakemus Samat tahot määrittivät toiminnan
haasteet ja niiden ratkaisuja
 
Resurssit

Aika ja panostus osaaminen
olivat osallistujien autonomisesti
säätelemiä.

Rahaliikenne
tiukasti säädeltyä.
Toimijoiden autonomia
ja omaehtoisuus uusien
ratkaisujen edellytyksenä
Kaksisuuntaisten markkinoiden
synnyttämisen
haaste
Osatoteutukset

Osaamisesta innovaatioita
kommunkatiivisen prosessin avulla - avoin verkkoviestintä heti keskiöön

Metropolian sisäiset 

Kritiikki, sen suunta
ja rakentava keskustelu
Missä on dokumentoitu epäonnistumiset?

Tuotokset ja tuloksetJulkistetut ja jaetut tulokset

Henkilökohtainen
osaaminen - osallistujat
  
Vaikutus ja vaikuttavuusPeriferia vaikeasti tavoitettava;
vaikuttavuuden todentaminen
jopa mahdotonta
Ydinryhmä oppijana, henkilökohtainen
ammatillinen osaaminen; Metropolia oppivana organisaariona
  

 

Lopuksi: toimiko Vyyhti ideamarkkinoiden välittäjänä?

(Mikkonen, Teemu 2011. Tiedon vertaistuotanto, yhteisöresurssit ja hybridiyhteisöt, 97, teoksessa Koivisto, Tapio & Mikkonen, Teemu & Vad¨´en tere & Ahonen, Mikko & Vainio, Niklas 2011. Rajoja ylittävä innovointi. Tampere: Tampere University Press., 97-107.

  • No labels
You must log in to comment.