You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 13 Next »

1. Johdanto

Sähköisten työpöytien kehittäminen -projekti on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun opintohallinnon uudistamisen hankekokonaisuutta.

Projektin tehtävänä on määritellä, suunnitella, toteuttaa ja käyttöönottaa uudet roolipohjiset työpöydät, jotka korvavat nykyisen intranet-sovelluksen (Tuubi) käyttöliittymät sekä liittää olemassa olevat opettajan, suunnittelijan, korkeakoulupalveluiden, pääkäyttäjän ja opiskelijan työpöydät osaksi roolipohjaisten työpöytien palvelukokonaisuutta. Projektin tehtävänä on myös kartoittaa palvelu- ja tietotarpeet nyt ja lähitulevaisuudessa sekä luoda palvelukokonaisuuteen vaatimusmäärittelyn mukaiset muut palvelut.

1.1 Tausta ja lähtökohdat

Metropolia Ammattikorkeakoulu on uudistanut opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden (opintohallinnon) järjestelmäarkkitehtuuriaan ja palveluitaan viime vuosina. Ensimmäiset uudet järjestelmäpalvelut on otettu käyttöön opetuksen ja koulutuksen suunnitteluun tarkoitetun Peppi-järjestelmän käyttöönoton muodossa keväällä 2013 (suunnittelija ja opettajan työpöytien palvelut) ja sitä on seurannut opiskelijan ja korkeakoulupalveluiden työpöytien ja palveluiden (Winhaa korvaavien palveluiden) kehittäminen. Palveluita on tehty roolikohtaisiin työpöytiin, mutta palveluita on edelleen suureksi osaksi myös Tuubi portaalissa. Palvelut ovat hajautuneet käyttäjien näkökulmasta sisäisen intranetin ja sähköisten työpöytien välillä.

1.2 Tavoitteet ja lopputulokset

Projektin tavoitteena on uusia Tuubi portaalin (intranet) käyttöliittymät ja palvelut siten, että ne voidaan liittää osaksi sähköisten työpöytien kokonaisuutta (oma.metropolia.fi) sekä liittää nykyiset työpöydät (suunnittelija, opettaja, opiskelija, korkeakoulupalvelut, pääkäyttäjä) osaksi uutta sähköisten työpöytien kokonaisuutta (oma.metropolia.fi).

1.3 Rajaukset 

Projektin tavoitteena ei ole kehittää nykyisen intranetin/portaalin (Tuubi) puolelle uusia palveluita eikä edelleenkehittää nykyisiä palveluita (pl. kohdat jotka ovat välttämättömiä uuteen sähköisten työpöytäkokonaisuuteen liittämiseksi). Projekti huolehtii ainoastaan siitä, että nykyiset palvelut uusitaan teknisesti ja käyttöliittymien osin siten, että ne sopivat uuteen sähköisten työpöytien kokonaisuuteen. Projektin tavoitteena ei ole myöskään uusia käytössä olevia aineistonhallinnan välineitä (Alfresco). Edellämainitut rajaukset on tehty, jotta projektin koko voidaan pitää siedettävänä ja toteuttaa sille annetussa aikataulussa.

1.4 Riskit

Riskiluettelo on projektisuunnitelman liitteissä (Ei wikissä)


1.5 Ympäristö

Projektissa hyödynnetään mahdollisimman paljon sähköistä viestintää ja sähköisiä  työkaluja. Projektin dokumentaatio pidetään Wikissä, samoin projektin yleinen tiedotus kootaan Wikiin. Merkittävimmät tiedotteet viestitään myös Intranetin ja koulutustilaisuuksien kautta. Projektipalavereissa (ohjausryhmä, projektiryhmä, asiantuntijaryhmät) suositaan videoneuvotteluita.

2. Projektin organisaatio

 

gdsg

 

2.1 Organisaatio ja vastuut

2.1.1 Ohjausryhmä

Ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja valvoa projektin tavoitteiden toteutumista ja projektin etenemistä sekä tukea projektipäällikköä ongelman ratkaisuissa ja antaa suosituksia toimintatapoihin. Ohjausryhmä puuttuu mahdollisten muutostarpeiden ja ongelmakohtien tunnistamiseen. Ohjausryhmä antaa suosituksia ja linjauksia projektiryhmän ja asiantuntijaryhmien toimintatapoihin. Ohjausryhmän tehtävänä on lisäksi tiedottaa projektin etenemisestä omalle organisaatiolle sekä seurata kustannusarvion toteutumista.

 Ohjausryhmä tekee kaikki suurimmat projektia koskevat päätökset.

 2.1.2 Projektiryhmä

Projektiryhmän tehtävänä on suorittaa projektisuunnitelmaan merkittyjen tehtävien ja vaiheiden toimeksiannot sekä ohjata asiantuntijaryhmien työskentelyä.

 Projektiryhmä koostuu projektin vetäjistä sekä  loppukäyttäjien edustajista. Projektiryhmän toimikausi on projektin koko elinkaaren ajan. Projektin eri vaiheille (määrittely, suunnittelu ja toteutus, hyväksymistestaus, käyttöönotto) ja sen jälkeiselle ylläpitovaiheelle muodostetaan omat asiantuntijaryhmänsä. Jokaisessa asiantuntijaryhmissä tulee olla vähintään yksi henkilö projektiryhmästä.

2.1.3 Asiantuntijaryhmä

Asiantuntijaryhmien puheenjohtajana toimii projektiryhmän jäsen, jonka tehtävänä on raportoida työryhmien esittämät toiveet ja vaatimukset tieto-, raportointi- ja palvelutarpeista projektiryhmälle.


 

2.1.5 Projektipäällikkö

 

Projektipäällikön tehtävänä on projektin läpivieminen projektisuunnitelman mukaisesti sekä projektiryhmän ja ohjausryhmän kokousten valmistelu ja kokoon kutsuminen. Tämän lisäksi projektipäällikön vastaa projektin etenemistä ja laatii projektin tilanneraportit ohjausryhmien kokouksiin.

Projektipäällikkö vastaa projektiryhmän työnohjauksesta, varmistaa resurssien käytettävyyden sekä vastaa riskien seurannasta. Projektipäällikön vastuulla on ohjausryhmän päätöksenteon valmistelu sekä raportointi ohjausryhmälle. Niin ikään projektipäällikkö on päävastuullinen projektiin liittyvästä tiedottamisesta. 

Projektipäällikkönä projektissa toimii xxxx Metropolia ammattikorkeakoulun tietohallinnosta. Projektipäällikön rinnalla toimii xxxxx, Metropolia ammattikorkeakoulun tietohallinnosta. Projektin vastuita voidaan tarkentaa projektipäälliköiden kesken projektin edetessä.

Toimittajan tulee nimetä oma projektipäällikkönsä projektille. Toimittajan projektipäällikön vastuulla on osallistua projektiryhmän ja asiantuntijaryhmien kokouksiin ja toimia projektiryhmän kokouksissa sihteerinä. Toimittajan projektipäällikön vastuulla on lisäksi:

 

  • Toimitusten aikataulussa pysyminen

  • Tarjouksessa/sopimuksessa asetetuissa työmäärissä pysyminen

  • Tiedon jakaminen kehittäjille

  • Muut projektin aikana sovittavat tehtävät

 

 2.2 Kokouskäytäntö

 

Ohjausryhmä kokoontuu jokaisen vaiheen päätyttyä sekä silloin kun projektissa ilmenee projektipäällikön valtuudet ylittäviä käsittelyä vaativia muutostarpeita. Ohjausryhmän kokouskäytännöstä sovitaan ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa. Kokoonkutsujana toimii ohjausryhmän puheenjohtaja. Projektiryhmä kokoontuu projektipäällikön kokouskutsujen mukaisesti tarvittaessa.

 

 2.3 Viestintäsuunnitelma

 

Projektin etenemisestä ja vaiheista tiedotetaan projektisivustolla (Metropolia Wiki). Projektin tiedotusta voi seurata kuka tahansa.

Projektista viestitään organisaatioiden Intranetissä, projektin Wiki-sivustolla, sähköpostilla ja esittelemällä projektia ja sen tuloksia tuleville käyttäjille ja sidosryhmille. Projektin sisäisenä tiedotuskanavana käytetään projektin Wiki-sivustoja, Intranetiä ja sähköpostia. 


3. Projektin vaiheet ja aikataulu

 

Projekti jaetaan kolmeen eri vaiheeseen. Ensimmäinen kokonaisuus koostuu nykytilan ja tavoitetilan selvityksestä. Tämän lisäksi 1. vaiheessa tehdään tavoitteiden ja rajauksien täsmennys sekä kootaan projektiorganisaatio. Kokonaisuuden lopputuloksena laaditaan alustava toiminnallinen määrittely kaikista niistä tarpeista, vaatimuksista ja toiveista, joita sekä käyttäjillä ja organisaatiolla on suhteessa asetettuihin projektin tavoitteisiin. Vaiheen lopputuloksia tarkennetaan tarvittaessa seuraavassa vaiheessa.

 


 1. vaiheen tulokset 

 

  • nykytilan ja tavoitetilan kuvaus

  • projektisuunnitelma

  • vaatimusmäärittely

  • hanke-esitys

  • kilpailutusdokumentaatio

 

Projektin toinen vaihe koostuu eri moduulien määrittelystä ja toteutuksesta. Projektin toisessa kokonaisuudessa käytetään projektimallina iteroivaa ohjelmistokehityksen menetelmää. Menetelmässä projekti ja järjestelmät jaetaan jaksoihin (moduuleihin), joista jokainen sisältää määrittelyn, suunnittelun, toteutuksen, tietojen migraation ja testauksen. Mallissa kehitetään järjestelmäkokonaisuutta vaiheittain, jossa osa moduuleista saadaan pilotoinnin käyttöön jo projektin aikana. Mallissa eri vaiheet käyvät iteraatioita, kunnes asiakas hyväksyy toteutuksen toimitussopimuksen mukaisesti. Pilotoinnin ja testauksen tavoitteena projektin aikana on varmistaa se, että valmistuvat palvelut vastaavat mahdollisimman tarkasti käyttäjien ja organisaation vaatimuksia.

 

2. vaiheen tulokset

 

  • määrittelyn tarkennus

  • tietojärjestelmäpalveluiden suunnittelu

  • testauksen suunnittelu (käytetään hyväksi vaatimusdokumentaatiota)

  • tietojärjestelmäpalveluiden toteutus

  • tietojärjestelmäpalveluiden testaus ja korjaukset

  • tietojen migraatio vanhasta järjestelmästä

 

Projektin kolmas vaihe muodostuu kaikkien moduulien hyväksymistestauksesta, käyttöönotosta ja koulutuksesta.

 

3. vaiheen tulokset

 

  • järjestelmäkokonaisuuden hyväksymistestaus

  • järjestelmäkokonaisuuden vaiheittainen käyttöönotto

  • käyttäjien koulutus

  • loppuraportti

 

Jokaisen vaiheen jälkeen tullaan laatimaan vaihekohtainen raportti, jossa kuvaillaan projektin sen hetkisiä tuloksia ja projektin edistymistä.

 

4. Henkilöstöresurssien käyttö projektissa

 

Projektissa käytetään oman organisaation asiantuntijoita. Asiantuntijaryhmät kootaan seuraaviin asiantuntijaryhmiin:

 

  • xxx

5. Projektissa noudatettavat menetelmät

 

5.1 Muutosten hallinta ja seuranta

 

Kaikki projektisuunnitelmaan liittyvät ja kokonaisuuden kannalta merkittävät muutokset tulee hyväksyttää projektiryhmällä ja ohjausryhmällä. Projektipäällikön tulee olla suoraan yhteydessä ohjausryhmän puheenjohtajaan muutoksista. Projektipäällikkö huolehtii projektin raportoinnista ohjausryhmälle.

 

5.2 Dokumenttien hallinta

 

Projektin aikana syntynyt dokumentaatio tallennetaan Metropolian Wiki sivustolle. Dokumenttien versiointimenetelmät sovitaan projektiryhmässä. Projektin aikana syntyneessä määrittelydokumentaatiossa pyritään yhdenmukaisuuteen ja kuvaustavoista sovitaan projektiryhmän kesken.

 

5.3 Viestintä

 

Projektipäällikkö huolehtii yhdessä projektiryhmän ja viestinnän kanssa projektiin liittyvästä viestinnästä. Projektin viestintätavoista sovitaan projektiryhmässä. Projektista viestitään organisaatioiden Intranetissä, projektin Wiki sivustolla, sähköpostilla ja esittelemällä projektia ja sen tuloksia säännöllisesti tuleville käyttäjille ja sidosryhmille. Projektin sisäisenä tiedotuskanavana käytetään projektin Wiki-sivustoja ja sähköpostia.

 

6. Kustannukset

 

Projektin kustannusarvio on kuvattu erillisessä liitteessä. (ei wikissä)

 

7. Huomioitavat sidosarkkitehtuurit, rinnakkaisprojektit ja lainsäädäntö 

 

7.1 Sidosarkkitehtuurit

 

 7.2 Rinnakkaisprojektit

 

xxxx 

 

7.3 Lainsäädäntö 

 7.4 Tutkintosäännöt

Projektissa tulee huomioida lisäksi korkeakoulun tutkintosääntö

 8 Projektin päättäminen

Ohjausryhmä päättää projektin päättämisestä. Projektin päätyttyä laaditaan projektista loppuraportti ja arkistoidaan projektin aikana syntynyt dokumentaatio. Projekti päätetään ohjausryhmän viimeisessä kokouksessa, jossa käsitellään loppuraportti ja tarkistetaan projektin tulokset.



 

  • No labels
You must log in to comment.