Kuvantamislaitteiden kehitys

Kuvantamislaitteiden tekniikan kehitys on kasvanut valtavasti 2000-luvulla. Erityisesti kuvantamistekniikat joissa tuotetaan kolmiulotteista tietoa (tietokonetomografia, magneettikuvaus, ultraäänikuvantaminen jne.) ovat kehittyneet ja yleistyneet voimakkaasti. Erityisesti tietokonetomografian ja magneettikuvauksen osalta tekniikan odotetaan kehittyvän edelleen voimakkaasti. Lisäksi yhdistelmäkuvantamislaitteet, joilla saadaan entistä parempaa anatomista kuvaa, tulee kehittymään tulevaisuudessa. 3D-kuvat pyritään tulevaisuudessa tarjoamaan PACS-järjestelmien kautta, jotta kuvantamisesta saatua tietoa voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti.

Kuvantamislaitteiden erotuskyky ja signaali-kohinasuhde on parantunut myös viime vuosikymmenen aikana. Tähän on vaikuttanut tietokoneiden kehittyminen tehokkaammiksi, tallennuskapasiteetin kasvaminen ja siirtonopeuksien moninkertaistuminen. Kun uusia teknologioita otetaan käyttöön, odotetaan kuvantamislaitteiden tarkentuvan, halpenevan, nopeutuvan ja pienenevän. Nykyään kuvantamislaitteiden kehittämisessä otetaan erityisesti ohjelmistojen ja käyttöliittymien kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Vanhoja kuvantamismenetelmiä kehitetään koko ajan, kuten myös uusia tekniikoita. Esimerkiksi uusia toiminnallisia kuvantamismenetelmiä on kehitelty aivojen tutkimusta varten. Tällaisia uudempia menetelmiä ovat mm. magnetoenkefalografia, aivojen optinen kuvaaminen ja kartoitus magneettistimulaation avulla.

Kuvien elinkaari

Laissa sanotaan, että röntgenkuvat (lukuun ottamatta hammaslääketieteellisiä röntgenkuvia), isotooppi- ja ultraäänikuvat sekä vastaavat pitää säilyttää 12 vuotta kuvauksesta. Jos potilas on alaikäinen ne pitää säilyttää 20 vuotta. PACS-järjestelmien elinkaarimallila voidaan automaattisesti tuhota kuvat, joiden säilytysaika on kulunut umpeen. Näin voidaan vapauttaa järjestelmän tallennuskapasiteettiä, fyysisen tilantarvetta ja virran kulutusta.

Kuva 1. Siemensin kannettava ultraäänilaite

Kuva 2. Shimadzun pyörillä liikkuva röntgenlaite

Kuva 3. GE Healthcare:n ultraäänilaite

Lähteet

Duodecim (2014), Aivojen toiminnallisen kuvantamisen uudet menetelmät, verkkodokumentti, viitattu 2.10.2014 

Kauppinen ym. (2014), kehittyvät kuvantamislaitteet, verkkodokumentti, viitattu 2.10.2014