Vahva ja heikko tekoäly
Vuosina 20152010-2016 luvun puolivälissä nousseisiin uusiin teknologisiin trendeihin kuuluu tekoäly (keinoäly, engl. Artifical Intelligence,
AI). Tutkijat jakavat keinoälyn tavallisesti kahteen luokkaan: vahvaan ja heikkoon. Vahva viittaa koneeseen,
...
Päinvastoin kuin vahva tekoäly, heikko keinoäly ei saavuta tietoisuutta vaan on lähinnä tietyn sovellusalueen ongelmanratkaisija. Esimerkkinä heikosta tekoälystä ovat tekstin- ja kuvantunnistus, asiantuntijajärjestelmät ja shakkitietokoneet, kuten Deep Blue.
Tekoälyyn liittyviin käsitteisiin kuuluu koneoppiminen (machine learning). Se tarkoittaa toimintaa, jossa tietokoneohjelma oppii itse päätymään haluttuun lopputuloksen.
Jyväskylän yliopisto ryhtyi ensimmäisenä yliopistona Suomessa käyttämään IBM Watsonia. Aikaisemmin sitä on hyödyntänyt noin sata muuta korkeakoulua eri puolilla maailmaa. Newyorkilaisen supertietokoneen päällä toimiva pilvipalvelu osaa tehdä omia päätelmiä
sekä ymmärtää jopa sarkasmia ja ironiaa. Jyväskylän yliopistossa Watson on valjastettu kognitiivisen tietojenkäsittelyn tutkimukseen, jossa analysoidaan suuria tietomassoja.
...
- Wikipedia (FI, 2017)
- Yle (FI, 2017)
- Helsingin Sanomat (FI, 2017)
- Mikrobitti (FI, 2017)
- Tieteen kuvalehti (FI, 2017)
- Kauppalehti (FI, 2017)
- VTT (FI, 2017)
- Tiede (FI, 2017)
- Digitalist (FI, 2017)
- Tekoälyopisto (FI, 2017)
- Johdatus tekoälyyn (FI)
- Wikipedia (EN, 2017)
- Futurism (EN, 2017)
- Medium (EN, 2017)
- The Guardian (EN, 2017)
- Popular Science (EN, 2017)
- Wired (EN, 2017)
Videoita - Videos
- Tekoälytutkija timo Honkelan ajatuksia (FI, 2017)
- The AI Documentary (EN, 2017)
- Peter Stone (EN, 2017)
- Artifical Intelligence revolution (EN, 2017)
- Summit of artifical intelligence and robotics (EN, 2017)
- Nick Bostrom (EN, 2017)
- What is AI (EN, 2017)