...
1. Yhteinen Istunto - Kirjasi Katariina Saarela
Projektipäällikkö Matti Rantala toivotti arviointiin osallistuvat tervetulleeksi tilaisuuteen, minkä jälkeen osallistujat esittäytyivät. Tämän jälkeen Matti esitteli Reititin-hankkeen tuotteet ja luovutti puheenvuoron Leena Björkqvistille, joka yhdessä Päivi Keräsen kanssa veti arviointipäivän osuudet.
Arviointikyselyn tuloksissa oli kovasti hajontaa. Sen tähden Leena oli valinnut päivän teemaksi tulevaisuuden ja hankkeen tuotteiden jatkojalostuksen. Päivän ensimmäisessä sessiossa keskusteltiin yleisesti Leenan johdolla hankkeen eri puolista, minkä jälkeen porukka jaettiin kolmeen viiden hengen ryhmään, jotka pohtivat valitsemaansa teemaa session loppupuolella ja varsinaisesti työlounaalla Tallinnassa. Paluumatkalla koottiin yhteen ryhmien keskusteluiden tulokset ja omat kokemukset päivän annista.
Ohjausryhmän rooli ja tehtävät
Ensiksi keskusteltiin ohjausryhmän roolista ja tehtävistä. Reititin-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Risto Säntti totesi, että ohjausryhmällä on eri käsitys hankkeesta kuin hankehenkilökunnalla, koska ohjausryhmä ei voi nähdä, mitä hankkeessa tehdään ja tapahtuu.
Ohjausryhmän jäsen Jukka Väisänen ei ole ennen ollut missään ohjausryhmässä. Hänen mukaansa alussa kaikki oli uutta ja jännittävää, mutta valitettavasti työesteet estivät osallistumisen. Hän oli erityisesti kiinnostunut PROksi-alustasta opinnäytetyöskentelyn tukena, myös Bootcamp ja koulutuskokonaisuudet somen käytöstä opetuksessa olivat Jukan mielestä merkittäviä. Ohjausryhmän työskentelyä voisi Jukan mukaan kehittää osallistumalla aktiivisemmin kokouksiin ja hankkeeseen.
Uudenmaan ELY:n Sari Oravan mukaan kiire ja hankeähky (samat ihmiset eri hankkeissa) vaikeuttavat ohjausryhmän työtä. Rahoittjan mielstä Reititin on onnistunut hanke, ohjausryhmä kokoontui säännöllisesti ja aktiivisesti. Oravan mielestä itsekäs näkökulma olisi hyvä, eli jokaisen ohjausryhmän jäsenen tulisi miettiä, mitä hyötyä hänelle ja hänen organisaatiolleen hankkeesta olisi.
Anitta Pankkonen-Rentolan mukaan hankkeen tavoitteet olivat loistavat. Ohjausryhmän suhteen hänen mukaansa ongelma on työelämän sitouttaminen ohjausryhmään ja hankkeeseen. Yksi ratkaisu olisi tehostaa ohjausryhmän kokouksia.
Matti Tujula kertoi ohjausryhmäjäsenyytensä olleen oppimiskokemus: hän tuli mukaan loppuvaiheessa. Arvioinnin tulosten hajonta oli hänen mukaansa mielenkiintoista, syynä ehkä asianosaisten eri tarpeet ja näkökulmat.
Milla Hakkarainen on myös Reititin-ohjausryhmän jäsen. Hänen mukaansa ohjausryhmäkokoukset olivat hallinnollisia. Erityisesti Millaa kiinnosti, miten työelämä saadaan mukaan hankkeeseen.
Hankkeen tuotteet
Seuraavaksi keskusteltiin kokemuksista koskien Reititin-hankkeen tuotteita.
PROksi
PROksia oli käytetty YAMK musiikin koulutuksessa. Haasteeksi muodostui se, että aikuisopiskelijoilla somen käyttö ei ole ihan hallussa. Somemaista kirjoittamista voisi kehittää siten, että opinnäyteohjeet olisivat PROksissa, jonka avoimuus koettiin suurena etuna.
Leena Unkari-Virtasen mukaan PROksi ja työelämän linkittyminen siinä ovat hyviä, ja hän aikoo käyttää PROksia edelleen. Hänen mielestään Metropolian pilottipalvelut tukevat PROksia. Leena on mukana Metropolian digioppimisympäristötiimissä, ja hän akoi viedä PROksia eteenpäin tässä tiimissä.
Suurimmaksi esteeksi PROksin käyttöönotossa koettiin opettajat: opettajien henkilökohtainen tapa toimia vaikuttaa kyseisen työkalun käyttöönottoon. Eli henkilökunnan kouluttaminen on tarpeellista tässä suhteessa.
Jukka Väisäsen mukaan hankkeen parhaat tuotteet YAMKille ovat PROksi ja somekoulutus, opiskelijat ovat pitäneet myös Bootcampista.
Matti Rantala sanoi, että jos olisi ollut kaukaa viisas neljä vuotta sitten, kun hanke alkoi, PROksia olisi alettu kehittää yhdessä toisen amkin kanssa. PROKsi-kouluttaja Saija Heinosen mukaan Kareliasta ja Samkista on saatu eriliasta palautetta kuin Metropolian toimipisteistä. Haaga-Heliassa oli puhetta jopa kaikkien amkien yhteisestä alustasta.
Bootcamp
Idea työelämätapahtuma Bootcampista muotoutui hankkeen myötä, ja Matti Rantala toivoi tämän tapahtumamallin jatkuvan Metropoliassa.
AV-materiaalit opetuskäyttöön
Matti Rantalan mukaan tuottajat ja viestintäihmiset ovat käyttäneet av-materiaaleja opetuksessa, hän itse on käyttänyt materiaaleja virikeluonteisena. Jukka Väisäsen mukaan Reitittimestä on ollut koulutuksellisia hyötyjä.
Mentorointi
Milla Hakkarainen kertoi mentoroinnista alumninäkökulmasta. Tavoitteena hankkeessa oli yhdistää somemaailmaa ja sähköisen välineistön käyttö mentorointitoimintaan. Hakkaraisen mukaan tästä pidettiin yksi ”haistelukoulutus”, jossa päätettiin rakentaa mentorointikoulutuskokonaisuus, joka ei kuitenkaan toteutunut. Mentorointi vaatii aina henkilökontaktin, ja sen vieminen nettiin on vaikeaa. Tälle mentoroinnin kehittämiselle on tulossa oma hanke.
Koulutuskokonaisuudet somen käytöstä opetuksessa
Koulutuskokonaisuuksien materiaalit ovat käytettävissä hankkeen wiki-sivuilla.
On-lin -matkaraportoinnin jalostaminen
Muiden muassa Leena Unkari-Virtanen oli käyttänyt kyseistä raportointimallia, ja hän piti sitä hyvänä.
Julkaisut (5 kappaletta)
Loppujulkaisusta on tullut jo palautetta opetushenkilöstöltä: heidän mielestään siinä on hyvin mielenkiintoisia juttuja ja he aikovat soveltaa sitä opetukseen. Loppujulkaisua on siis jo luettu ja ajateltu sovellettavan.
Työlounas (3 kpl, joista raportit alla) klo 12.45 - 14.30
...