...
Potilaan näkökulmasta leikkausrobotin käytöllä on useita hyötyjä avokirurgiaan verrattuna. Leikkauksen aikainen verenhukka, komplikaatiot ja postoperatiiviset tulehdukset ovat vähäisempiä. Särkylääkkeiden käyttö pienenee ja toipuminen on yleensä nopeampaa. Robotin avulla voidaan myös leikata potilaita, joiden leikkaaminen tähystyskirurgisesti on vaikeaa. Tällaisia potilaita ovat esimerkiksi ylipainoiset henkilöt. Kirurgin näkökulmasta leikkausrobotin vahvuuksia ovat hyvä kuvan laatu ja näkyvyys leikkausalueelle sekä instrumenttien liikkuvuus. Robotin "kädessä" instrumentit kääntyvät kuin ihmisen ranteet. Näin esimerkiksi ompeleiden laittaminen tapahtuu yksinkertaisesti ja nopeasti ja ihmiskäden kaltaiset liikkeet mahdollistavat tarkan työskentelyn myös anatomisesti ahtaissa ja vaikeissa paikoissa. (Vehmanen 2010; Kaipia – Pétas 2012.)
Robottityöskentelyssä leikkauksen eteneminen näkyy millimetrin tarkkuudella ohjauskonsolin kolmiulotteisessa ruudussa. Kirurgin haasteena tässä on kuitenkin se, että häneltä puuttuu suora näppituntuma potilaan kudoksiin. Leikkausrobottityöskentely edellyttääkin pitkäjänteistä ja kärsivällistä opettelua. Tähän sisältyy kuivaharjoittelu ennen ensimmäistä leikkausta. Leikkausrobottityöskentelyn käyttöönotto edellyttää pitkän koulutusjakson vuoksi hoitohenkilökunnalta pitkäjänteistä sitoutumista ja saumatonta kommunikointia. Pelkästään robotin valmistelu leikkausta varten on tarkkuutta vaativaa tiimityötä. Toisaalta robottityöskentelyssä leikkausajat ovat lyhentyneet sitä mukaa kun lääkärit ovat tulleet tutuiksi robotin leikkauskäytön kanssa. (Vehmanen 2010.)
...
Kulkevatko robotit tulevaisuudessa kirurgien apuna kaikissa leikkauksissa? Teknisesti tämä olisi jo mahdollista, mutta toinen asia on, kuinka järkevää kalliin robotin käyttö on erityyppisissä leikkauksissa. Tällä hetkellä kehityksen kohteena näyttää olevan ihoon tehtävien viiltojen määrän minimoiminen ja instrumenttien kehittäminen taipuisiksi, ehken mustekalamaisiksi monilonkeroisiksi apuvälineiksi. Nykyiset instrumentit ovat vielä varsin suoria ja jäykkiä. Toisaalta teknologiahuuman pyörteissä on hyvä aina muistaa, että leikkausrobottikin on vain yksi apuväline muiden apuvälineiden joukossa. (Vehmanen 2010.) Kustannustason kehityksen näkökulmasta suotavaa olisi, että nykyisin käytössä olevan da Vinci –leikkausrobotin lisäksi terveysteknologiamarkkinoille tulisi muitakin laitteistoja, jotta leikkausrobottien hinta saataisiin laskuun ja niiden käytettävyyttä parannettua. (Kaipia – Pétas 2012; da Vinci 2017.)
Kirjallisuuslähteet
da Vinci surgery 2017. Verkkodokumentti: <http://www.davincisurgery.com/> Luettu 7.3.2017.
Kaipia, Antti – Pétas, Anssi 2012. Robottikirurgia yleistyy urologiassa. Suomen Lääkärilehti 44/2012 vsk 67.
KYS 2016. Robottileikkaukset alkoivat KYSissä. Verkkodokumentti: <https://www.psshp.fi/uutiset/-/asset_publisher/ItzobiK4GOx1/content/kys-siirtyy-robottileikkauksiin/11427> Luettu 7.3.2017.
Vehmanen, Mari 2010. Robotti tuli taloon. Kirurgia. Suomen Lääkärilehti 23/2010 vsk 65.