...
Verisuonten magneettikuvaus eli magneettiangiografia (MRA) on hyvä tapa kuvata verenkiertoa, sillä magneettikuvaus on herkkä virtauksille. Se on myös ei-invasiininen menetelmä verensuontentutkimiseen eikä se tuota ionisoivaa säteilyä potilaaseen. Yleensä ei tarvita suonensisäistä varjoaineruiskutusta, vaikka varjoaineen käyttö parantaakin kuvanlaatua. [2]
Magneettikuvauksen tärkeimmät sovellusalueet ovat kallonsisäisten valtimoiden ja laskimosinusten, kaulavaltimoiden, aortan sekä alaraajavaltimoiden kuvaus. Tutkimus on potilaalle helppo, sillä verisuonia ei tarvitse katetroida ja kuvaus voidaan suorittaa polikliinisesti. Magneettiangiografia on perusolemukseltaan fysiologinen menetelmä, ja sillä voidaan verisuonianatomian lisäksi määrittää myös verenvirtauksen määrää ja virtausnopeuksia. [3]
...
Magneettikuvaus kuuluu nykyisin keskushermoston tautien perustutkimusmenetelmiin, ja se on vakiintunut rutiinimenetelmäksi myös tuki- ja liikuntaelimistön alueella.
Magneettikuvaus toimenpiteiden ohjauksessa
...
Avoimet laitteet soveltuvat myös klaustrofobisten potilaiden, pienten lasten sekä tapaturmapotilaiden kuvantamiseen.
LähteetLähteet
Koskinen S. 1999, Magneettikuvaus toimenpiteiden ohjauksessa, Duodecim http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo90250.pdf
Wikipedia artikkeli magneettikuvauksesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Magneettikuvaus
Lamminen A. Keto P. 1996, Magneettiangiografia, Duodecim http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo60322&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=
Magneettiangiografia taulukko http://www.kuvantamisenkriteerit.fi/taulukot/3.1.htm
Lehtinen A. 2006, Magneettikuvaus, Tohtori http://www.tohtori.fi/?page=2442205&id=3919403
...