Page History

...

Näkökykyä haittaavien ongelmien, esimerkiksi glaukooman, retinopatian ja traumaattisten vaurioiden aiheuttamia näkökyvyn ongelmia pystyy palauttamaan jossain määrin elektronisella stimulaatiolla. Näkökyvyn menetettäessä joillain hermokudoksen alueilla osa neuroneista voi olla täysin tuhoutuneita ja joillain alueilla osa neuroneista voi toimia, vaikka ympäristö olisikin tuhoutunutta. Aivot kuitenkin "ohittavat" nämä vähäiset toimivat neuronit, koska ne eivät voi tuottaa samankaltaista toimivuutta kuin normaali hermokudos. Toisin sanoen aivot keskittyvät eheisiin alueisiin ja laiminlyövät osittain vahingoittuneet alueet. Stimulaatiossa saadaan aikaiseksi aktiviteettia osittain tuhoutuneilla alueilla. (Wart 2016.)
Sähkövirtaa alueille johtamalla kudos saa enemmän verta ja pyytää neuroneita lähettämään impulsseja taas. Nämä toimivat neuronit tuhoutuneilla alueilla vahvistuvat stimulaation myötä ja osittain tuhoutunut kudos pystyy "kilpailemaan" normaalin kudoksen kanssa aivojen huomiosta; aivot eivät enää ohita kyseisiä alueita. (Wart 2016.) Suurimmat hyödyt stimulaatiossa saavat nimenomaan osittain vaurioituneet näköalueet, mutta "absoluuttisen" sokeuden alueilla hyötyjä voi myös havaita (Sabel et al. 2011).
Anchor_GoBack_GoBack Silmien sairauksien hoitoon ensimmäisiä kertoja sähköstimulaatiota kokeiltiin vuonna 1873. Kuitenkin vasta 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Nitsche ja Paulus toimivat uranuurtajina epäinvasiivisen sähköisen neurostimulaation parissa. Sähköinen neurostimulaatio toimii kolmella tavalla: se 1) käyttää aivojen plastisuutta hyväkseen (myös Wart 2016), 2) suojaa neurokudosta leesioiden jälkeen ja 3) uudelleenaktivoi trauma-alueen selviytyneitä neuroneita. Neuronit pystyvät vastaamaan ulkoa tulevaan sähköstimulaatioon ja synkronoitumaan sähkösignaalin ja ympäristönsä kanssa; tämä luo uusia hermoyhteyksiä vahingoittuneilla alueilla. (Rahmatmetnejad et al. 2016.)

...

Epäinvasiivisena, toistettavana ja vähäisillä sivuvaikutuksilla sähköinen neurostimulaatio voi olla yksi hoitomenetelmä useisiin silmätautiopin sairauksiin. Varsinkin sellaisille potilaille, joilla näkökykyä vielä on jonkin verran jäljellä, neurostimulaatio voi olla varteenotettava hoitovaihtoehto. (Wart 2016 & Rahmatnejad 2016.) Joillekin potilaille sähköstimulaatiohoidoista ei ole yhtä suurta hyötyä kuin toisille (Sabel 2011). Neurologian tutkimuksen buumi on mahdollistanut sähköisen stimulaation käytettävyyden monissa erilaisissa menetelmissä, esimerkiksi apraksian ja motoristen ongelmien hoidossa. (Wart 2016 & Rahmatnejad 2016). Tutkimusta epäinvasiivisesta sähköstimulaatiosta löytyy ja sitä varsinkin neurologisessa kuntoutuksessa käytetäänkin, mutta silmätautioppiin liittyviä tarpeeksi suuria ja randomisoituja kliinisiä tutkimuksia ei vielä ole tehty tarpeeksi varsinkaan pitkällä seurantavälillä. Tämän lisäksi vaihtoehtoinen magneettistimulaatio voi olla varteenotettavampi hoitokeino etenkin aivokuoren näköalueiden ongelmiin (katso Massachusetts General Hospital 2016).  (Rahmatnejad 2016.)

Lähteet:

Helsingin yliopisto. 2016. Sähköturvallisuus fysiikan opetuksessa. Fysiikan laitos, opettajien laboratoriokurssit.
Massachusetts General Hospital. 2016. Magnetic stimulation: more precise, reliable activation of neural circuitry. Medica Magazine.
Rahmatnejad, Kamran - Ahmed, Osama M. - Waisbourd, Michael - Katz, L. Jay. 2016. Non-invasive electrical stimulation for vision restoration: dream or reality? Expert Review of Ophthalmology 11:5. 325-327.
Sabel, Bernhard A. - Fedorov, Anton B. - Naue, Nicole - Borrman, Antonia - Herrmann, Cristoph - Gall, Carolin. 2011. Non-invasive alternating current stimulation improves vision in optic neuropathy. Restorative Neurology and Neuroscience 29. IOS Press. 493-505.
Massachusetts General Hospital. 2016. Magnetic stimulation: more precise, reliable activation of neural circuitry. Medica Magazine.
Wart, O. 2016. Electrical Stimulation: Using Electrical Pulses to Combat Blindness. Interview with Prof. Bernhard A. Sabel, Institure of Medical Psychology, Otto-von-Guericke University Magdeburg, Germany. Medica Magazine.
Helsingin yliopisto. 2016. Sähköturvallisuus fysiikan opetuksessa. Fysiikan laitos, opettajien laboratoriokurssit.