...
Tässä ΨS is on staattorin pyörivä käämivuo (flux linkage), VS on staattorin syöttöjännite, ω on sähköinen kulmataajuus (ω = Np*ωms eli napaparimäärä kertaa roottorin kulmataajuussynkrooninen kulmataajuus, synkronimoottorille jatkuvassa tilassa pyörimisnopeus on ωm = ωs), T on koneen momentti ja iR on koneen roottorivirta (magnetointi-), mikä katsotaan tässä vakioksi. - Niinpä jos halutaan lisää nopeutta ωm, pitää myös lisätä jännitettä, jos momentti halutaan pitää vanhassa arvossaan.
...
Kun muutetaan AC-moottorin taajuutta, pidetään syöttöjännitteen ja taajuuden suhde (V/Hz) yleensä vakiona kunnes saavutetaan maksimi käyttöjännite. Nopeutta tällä rajalla kutsutaan perusnopeudeksi (base frequency or speed), katso kuvaa alla. Tämän Tämän rajan yläpuolella vakio jännitteellä (maksimi jännitemaksimijännite) toimiminen tarjoaa rajoitetun momentin (reduced V/Hz) ja vakiotehon. Nopeutta, jolla vastajännite on syöttöjännitteen suuruinen, kutsutaan perusnopeudeksi (base frequency or speed), katso kuvaa alla. Toiminta perusnopeutta suuremmilla nopeuksilla on mahdollista ns. kentänheikennysmenetelmällä, jos kenttää (magnetointi-kenttä, ei siis ankkurikenttä) ei ole tehty kestomagneeteilla.
...
Kuvassa alla on induktiomoottorin momentti, T, roottoritaajuuden eli roottorin jättämätaajuuden, ωR, funktiona. ωRh on niin sanottu kippitaajuus eli kulmataajuus, kun momentti on suurimmillaan (x=1). Tästä kuvasta nähdään, että kun moottori pyörii hitaasti (x=5), on momentti pieni. Tällaista moottoria ei voi siis käynnistää suurella kuormalla. Käynnistysmomentti, Tstart, noudattaa seuraavaa lauseketta:
Tässä Isc on käynnistys- eli oikosulkuvirta (short circuit current), R'Sr(start) on roottorivastuksen staattoriarvo käynnistyksessä, w1 on sähköinen- eli syöttötaajuus ja pN on napapariluku. Roottorin käynnistysmomenttia voidaan kuitenkin kasvattaa siirtämällä roottorivastusta kasvattamalla, ja samalla siirtyy kippimomentti matalammalle taajuudelle.
...
Tällainen käyttäytyminen saadaan aikaan tekemällä häkkikäämityksen johtimien poikkileikkaukset korkeiksi moottorin säteen suunnassa tai suorastaan kahdesta erillisestä rinnakkain kytketystä johtimesta (sauva), katso kuva alla vasemmalla. Oikealla puolella nähdään, miten kasijohtimisuus kaksijohtimisuus muuttaa roottorin sijaiskytkentää. Käynnistyksessä jättämä- eli roottoritaajuus on suuri, mikä aiheuttaa virran siirtymisen ulompaan johtimeen. Tämä ilmiö voidaan selittää virran pakkautumisen avulla (skin effect).
Kokeellisesti todettu hajareaktanssien jakautuma induktiomoottoreissa, IEEE Standard 112.
| Moottoriluokka | Kuvaus | X1 | X2 |
|---|---|---|---|
| A | Normaali käynnistysmomentti, normaali käynnistysvirta | 0,5 | 0,5 |
| B | Normaali käynnistysmomentti, matala käynnistysvirta | 0,4 | 0,6 |
| C | Korkea käynnistysmomentti, matala käynnistysvirta | 0,3 | 0,7 |
| D | Korkea käynnistysmomentti, Suuri jättämä s | 0,5 | 0,5 |
| Käämitty roottori | Suorituskyky vaihtelee rottorivastuksen mukaan | 0,5 | 0,5 |
