...
Parhaimman tulokset saadaan runsaasti vetyä sisältävien kudosten kuvaamisessa, kuten rasvaa ja vettä sisältävät pehmytkudokset sekä luuydin. Eli kohossa kehossa olevat vetyatomit reagoivat laitteen magneettikentässä (1).
...
MK-laitteissa käytetään yleensä 0.2 - 3 T magneettikenttiä, mutta tutkimuskäytössä olevissa laitteissa magneettikenttä voi olla jopa 7 T. Staattisten magneettikenttien lisäksi MK-laitteissa syntyy RF- ja gradienttikenttiä. Gradienttikentät ovat suunnaltaan ja voimakkuudeltaan nopeasti muuttuvia magneettikenttiä, joiden muutosnopeudet ovat tyypillisesti 1 - 3 T/s. RF-kenttää käytetään myös protonien virittämiseen ja käytetty taajuus riippuu MK-laitteen magneettikentän voimakkuudesta (4).
...
2001 on kirjattu FDA:n sivuilla, kun kuusi vuotias poika kuoli, kun happisäiliö työntyi rummun sisään tutkimuksen aikana. Tämän jälkeen on riskitekijöitä pyritty samaan minimoitua sekä kiinnitetty erityistä huomiota turvallisuuteen laitteita suunniteltaessa. On julkaistu erilaisia turvallisuusohjeita ja standardeja, joissa neuvotaan miten laite tulisi suunnitella ja sijoittaa, jotta käytöstä ei koidu vaarallisia tilanteita (12).
Magneettikuvauslaitteen sijoituksessa huomioon otettavat asiat
Laite tarvitsee sähkömagneettisesti häiriöttömän sekä tärinättömän tilan sekä ympäristössä on otettava huomioon laiteen hajakentän aiheuttamat häiriöt. Laitteet perinteisesti sijoitetaan rakennuksen pohjakerrokseen, koska sinne helpompi suunnitella luja perusta laitteelle. Lisäksi on huomioitava akustiikka, jäähdytys ja suojaus. Laite aiheuttaa melko suuren melutason sekä tarvitsee voimakasta jäähdytystä. Myös hajakenttien suojaus on tärkeää, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia, mutta on välttämätön. Hajakentät voivat aiheuttaa esimerkiksi vanhanmalliseen sydäntahdistimeen toimintaongelmia.
Hajakentät vaikuttavat myös potilaaseen sekä henkilökuntaan, joten on huolellisesti mietittävät miten, esimerkiksi rautasängyssä tuotavien potilaiden logistiikka hoidetaan.
Laitteiden suunnitteluun löytyi erinomainen lähde Aalto -yliopiston luentovideoista Youtuben kautta (13).
Lähteet
- Aalto-yliopiston MRI laitteiden viikkotehtävä sivusto:https://blogs.aalto.fi/sissijakumppanit/2013/05/07/viikkotehtava-5b/
- Wikipedian sivu NMR, ydinmagneettinen resonanssi: http://fi.wikipedia.org/wiki/NMR
- Jukka Jauhiainen. Opetusmateriaali. http://www.tekniikka.oamk.fi/~jjauhiai/opetus/mittalaitteet/mri-perusteet-kuvauslaite.ppt
- Sähkömagneettiset kentät työympäristössä: http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sateily/Documents/S%C3%A4hk%C3%B6magneettiset%20s%C3%A4teilyt%20ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4.pdf.
- Sinc-funktio esimerkki: http://matwww.ee.tut.fi/hypmed/ryhma12/DigiAani/d14.html
- Magnet Lab, MRI-opas:http://www.magnet.fsu.edu/education/tutorials/magnetacademy/mri/
- Mouser Electronics, artikkeli: http://fi.mouser.com/applications/medical-imaging-overview/
- Touko Kaaslainen, pro gradu, MRI laitteesta: http://per.physics.helsinki.fi/kirjasto/ont/tkaasalainen/gradu.pdf
- Jukka Jauhiainen. Opetusmateriaali: http://www.powershow.com/view/3c6cfe-NjY0Y/MRI-perusteet_OSA_3_Kuvan_koodaus_k-avaruus_powerpoint_ppt_presentation
- Wikipedia. Artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Magneettikuvaus
- Mari Jämbäck ja Sari Komulainen. Insinöörityö. Turvallisen magneettitutkimuksen toteutuminen liikuteltavassa magneettikuvausyksikössä: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/22784/Jamback_Mari%20Komulainen_Sari.pdf?sequence=1
- FDA. MRI safety communication: Artikkeli: http://www.fda.gov/medicaldevices/safety/alertsandnotices/ucm135362.htm
- S-66.3324 Magneettikuvauksen instrumentointi https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/s-66.3324/luennot
(HUOM lähde 13 luentosivulta linkit Youtube luentoihin)