...
Elektronimikroskoopeilla päästään monimiljoonakertaisiin suurennoksiin ja erotuskyky on parhaimmillaan 0,07 nanometrin luokkaa. Laitteesta on tehty muutamia eri versioita.
Tampereen TEM, Tampereen teknillisen yliopiston materiaalia.
Läpäisyelektronimikroskoopissa (yllä) tutkittavan TEM, Transmission Electron Microscope) tutkittavan kohteen kuva muodostuu fluoresoivalle levylle, kun kohteen läpi ohjataan elektroneja magneettilinssien avulla. Läpäisyelektronimikroskooppikuvia käytetään pääasiallisesti pienten solujen tai kudos- sekä suurten solujen leikkeiden poikkileikkausrakenteiden selvittämiseen.
Pyyhkäisyelektronimikroskoopissa (SEM, Scanning Electron Microscope) kuva Pyyhkäisyelektronimikroskoopissa (alla) kuva muodostetaan näytölle elektroneista, jotka irtoavat tai heijastuvat näytteen pinnasta, kun sitä pyyhitään kapealla elektronisuihkulla. Näin saadaan hyvin yksityiskohtainen kuva näytteen pinnasta. Niinpä SEM:n tyypillisiin käyttökohteisiin kuuluvatkin mm. pinnoitustarkastukset, murtumien syiden selvitykset, pintojen mikrobitartuntojen tai ruostevaurioiden tarkastaminen.
Tampereen SEM, Tampereen teknillisen yliopiston materiaalia.
...
Alussa sivuttiin tunnelointi- ja atomivoimamikroskopiaa. Nyt hieman tietoa niistä.
Tunnelointimikroskopia
Tunnelointimikroskoopin (STM, Scanning Tunneling Microscope) toiminta perustuu kvanttitunnelointi-ilmiöön. Sillä on mahdollista saada atomitarkkuudella 3D-kuvia kohteen pintarakenteesta. Tunnelointimikroskoopissa on ohut ja terävä neula, jota kuljetetaan näytteen pinnalla, jolloin pinnan ja neulan välille syntyy virtaa, jonka suuruus riippuu asetetusta jännitteestä ja pinnan elektronirakenteesta.
Tunnelointimikroskooppia käytetään mm. puolijohdetutkimuksissa. Laite kehitettiin 1981 ja Gerd Binnig sekä Heinrich Rohrer pokkasivat siitä puolikkaan Nobelin fysiikanpalkinnosta vuonna 1986.
Atomivoimamikroskopia
Ensimmäinen atomivoimamikroskooppi (AFM, Atomic Force Microscope) rakennettiin vuonna 1985. Toiminta perustuu näytteen tunnusteluun. Näytettä tunnustellaan värähtelijään kiinnitetyllä terävällä neulalla, jonka kärki voi olla kooltaan vain muutamia nanometrejä.
Laitteen kehittyminen on ottanut suuria askelia ja se alkaakin ottamaan valtaa pois elektronimikroskoopeilta hellävaraisemman tutkimusmenetelmänsä ansiosta. Erotuskyvyksi annetaan minimissään 300 Å:ä. Vaikka atomivoimamikroskooppia käytetään elektroniikan ja kemian tutkimuksissa, sillä on suurempi asema biologian tutkimuksissa.
Lähteet
Solunetti (Luettu 29.10.2014). http://www.solunetti.fi/fi/
Wikipedia, Mikrobiologia (Luettu 29.10.2014). http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikrobiologia
Wikipedia, Mikroskooppi (Luettu 29.10.2014). http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikroskooppi
Tampereen Teknillinen Yliopisto, Mikroskopia ja kuvantaminen (Luettu 29.10.2014). http://www.tut.fi/fi/tietoa-yliopistosta/laitokset/materiaalioppi/tutkimus/tutkimuslaitteet/mikroskopia-ja-kuvantaminen/index.htm
Turun Yliopisto (Luettu 30.10.2014). http://www.utu.fi/fi/yksikot/sci/yksikot/fysiikka/laboratoriot/materiaali/materiaalifysiikka/tutkimusmenetelmat/stm/Sivut/home.aspx
Kannonkoski (Luettu 30.10.2014). https://peda.net/kannonkoski/e-opin-oppikirjat/ihminen8/solu/soluja-tutkimaan/e
Savonia AMK (Luettu 30.10.2014). http://portal.savonia.fi/amk/en/node/432