Tulevaisuudessa, ja jo nykypäivänä, valtavan suuria tietomassoja tulee käsiteltäväksi pelkästään yhden potilaan kuvantamisesta. Tietomassat ovat kokoluokkaa 1 terabitti eli tämä tarkoittaa noin 25 000 yksittäistä kuvaa. Näin suuret määrät kuvia aiheuttavat ongelmia ja jo käytännöntyössä kuvia käsittelevät ammattilaiset törmäävät ongelmiin. Lääkärien on mahdotonta lähteä tarkastelemaan jokaista kuvaa yksittäin ja mm. siksi nämä tietomäärät ovat todellinen ongelma. Ongelma tiedostetaan ja siihen on kehitetty ratkaisuja.
Mitä jo tehdään?
PACS-arkistoon tallennetut röntgenkuvat noudattavat DICOM-standardia. Standardilla varmistetaan ja mahdollistetaan, että kaikilla mailla on sama ohjelma tai yhteensopiva järjestelmä, jolla pystytään tallentamaan ja avaamaan valokuvat, röntgen-, tietokonetomografia-, magneettikuvaus- ja ultraäänitutkimuskuvat missä päin maailmaa tahansa.
Yritykset rakentavat vahvan palveluvalikoiman auttaakseen käyttäjiä saamaan laitteistaan irti entistäkin enemmän hyötyä ja tuottavuutta. Kansainvälinen internet-palvelu, joka toimii luotettavasti ja turvallisesti ja toivottavasti tulevaisuudessa ilmaiseksi, takaa tiedonsiirron onnistumisen ja oikeuden kuvien katseluun ja käsittelyyn.
Professori Anders Ynnerman tiimeineen on kehittänyt tekniikan, jolla tieto kasataan uudestaan “ihmisen näköiseksi” paketiksi. Tässä paketissa voi kuvattavaa kohdetta tarkastella monista kulmista ja eri kudoskerrosten läpi. Tiimi on kehittänyt myös älyruumiinavauspöydän, josta kuvaa pystytään katsomaan helposti eri kulmista ja eri syvyyksistä.
Suurten datamäärien käsittelyyn auttavat alati kehittyvät grafiikkakortit, joiden suorituskyvyt ovat huikealla tasolla jo tänä päivänä eikä niiden kehitykselle ole näkymässä loppua. Edistyksellisillä grafiikkakorteilla pystytään rakentamaan esimerkiksi TT-kuvauksesta otetuista kuvista yksi ihmisen näköinen jäljennös.
Mitä tulevaisuudessa tehdään ja mihin pitäisi kiinnittää huomiota?
Professori Anders Ynnerman ennustaa, että neljäntenä ulottuvuutena kuvantamismenetelmiin voidaan tulevaisuudessa lisätä vielä aika, jolloin esimerkiksi voidaan saada kuvannettua sykkivä ihmisen sydän. Lisäksi tulevaisuudessa voidaan mennä ihon pinnalta elimiin ja luuhun asti hyödyntämällä tekniikkaa, jota kehitellään jo. Tässä tekniikassa tietynlainen kynä antaa tietoa ihmisestä, kun sillä kosketetaan reaaliaikaista kuvaa esimerkiksi ihmisen sydämestä.
Verkko- , laite- ja ohjelmien turvallisuutta on varmennettava. On voitava käyttää yrityksen verkkoja kaikkialta maailmasta. Samalla on tärkeä varmistaa, että käyttäjät ovat luvallisia ja että heidän tietonsa suojataan siirron aikana. Suurien tietomassojen siirtyminen vääriin käsiin, voi olla jopa koko valtiota vahingoittava asia. Siksi on tärkeää, että yhteydet salataan, reititetään ja yhdistetään oikein kaikkialla maailmassa.
On huomioitava, että kuvien pakkaus ja avaaminen eivät saisi heikentää kuvan laatua ja luokittelu eri ruumiinosiin ja sairauksiin pitäisi olla kaikille sama. Tämähän ei toteudu vielä edes potilastietojen viennissä eri yksiköiltä toiselle, saati eri maiden välillä. Laitteiden yhteensopivuus on välttämätöntä. Kuvien muokkaus ja jälkikäsittely pitäisi olla helppoa, jolloin uusintakuvauksia ei tarvita ja näin säästyy aikaa ja rahaa.
Matriisien käyttö lisääntyy ja ihmiset hahmottavat asiat todennäköisesti ryhmästä alkioon automaattisesti. Tapa tulee yleistymään, joten pian se on automaattinen toiminto kuten lukutaito itsessään.
Tulevaisuudessa, ja jo nykypäivänä, valtavan suuria tietomassoja tulee käsiteltäväksi pelkästään yhden potilaan kuvantamisesta. Tietomassat ovat kokoluokkaa 1 terabitti eli tämä tarkoittaa noin 25 000 yksittäistä kuvaa. Näin suuret määrät kuvia aiheuttavat ongelmia ja jo käytännöntyössä kuvia käsittelevät ammattilaiset törmäävät ongelmiin. Lääkärien on mahdotonta lähteä tarkastelemaan jokaista kuvaa yksittäin ja mm. siksi nämä tietomäärät ovat todellinen ongelma. Ongelma tiedostetaan ja siihen on kehitetty ratkaisuja.
Mitä jo tehdään?
PACS-arkistoon tallennetut röntgenkuvat noudattavat DICOM-standardia. Standardilla varmistetaan ja mahdollistetaan, että kaikilla mailla on sama ohjelma tai yhteensopiva järjestelmä, jolla pystytään tallentamaan ja avaamaan valokuvat, röntgen-, tietokonetomografia-, magneettikuvaus- ja ultraäänitutkimuskuvat missä päin maailmaa tahansa.
Yritykset rakentavat vahvan palveluvalikoiman auttaakseen käyttäjiä saamaan laitteistaan irti entistäkin enemmän hyötyä ja tuottavuutta. Kansainvälinen internet-palvelu, joka toimii luotettavasti ja turvallisesti ja toivottavasti tulevaisuudessa ilmaiseksi, takaa tiedonsiirron onnistumisen ja oikeuden kuvien katseluun ja käsittelyyn.
Professori Anders Ynnerman tiimeineen on kehittänyt tekniikan, jolla tieto kasataan uudestaan “ihmisen näköiseksi” paketiksi. Tässä paketissa voi kuvattavaa kohdetta tarkastella monista kulmista ja eri kudoskerrosten läpi. Tiimi on kehittänyt myös älyruumiinavauspöydän, josta kuvaa pystytään katsomaan helposti eri kulmista ja eri syvyyksistä.
Suurten datamäärien käsittelyyn auttavat alati kehittyvät grafiikkakortit, joiden suorituskyvyt ovat huikealla tasolla jo tänä päivänä eikä niiden kehitykselle ole näkymässä loppua. Edistyksellisillä grafiikkakorteilla pystytään rakentamaan esimerkiksi TT-kuvauksesta otetuista kuvista yksi ihmisen näköinen jäljennös.
Mitä tulevaisuudessa tehdään ja mihin pitäisi kiinnittää huomiota?
Professori Anders Ynnerman ennustaa, että neljäntenä ulottuvuutena kuvantamismenetelmiin voidaan tulevaisuudessa lisätä vielä aika, jolloin esimerkiksi voidaan saada kuvannettua sykkivä ihmisen sydän. Lisäksi tulevaisuudessa voidaan mennä ihon pinnalta elimiin ja luuhun asti hyödyntämällä tekniikkaa, jota kehitellään jo. Tässä tekniikassa tietynlainen kynä antaa tietoa ihmisestä, kun sillä kosketetaan reaaliaikaista kuvaa esimerkiksi ihmisen sydämestä.
Verkko- , laite- ja ohjelmien turvallisuutta on varmennettava. On voitava käyttää yrityksen verkkoja kaikkialta maailmasta. Samalla on tärkeä varmistaa, että käyttäjät ovat luvallisia ja että heidän tietonsa suojataan siirron aikana. Suurien tietomassojen siirtyminen vääriin käsiin, voi olla jopa koko valtiota vahingoittava asia. Siksi on tärkeää, että yhteydet salataan, reititetään ja yhdistetään oikein kaikkialla maailmassa.
On huomioitava, että kuvien pakkaus ja avaaminen eivät saisi heikentää kuvan laatua ja luokittelu eri ruumiinosiin ja sairauksiin pitäisi olla kaikille sama. Tämähän ei toteudu vielä edes potilastietojen viennissä eri yksiköiltä toiselle, saati eri maiden välillä. Laitteiden yhteensopivuus on välttämätöntä. Kuvien muokkaus ja jälkikäsittely pitäisi olla helppoa, jolloin uusintakuvauksia ei tarvita ja näin säästyy aikaa ja rahaa.
Matriisien käyttö lisääntyy ja ihmiset hahmottavat asiat todennäköisesti ryhmästä alkioon automaattisesti. Tapa tulee yleistymään, joten pian se on automaattinen toiminto kuten lukutaito itsessään.
https://www.ted.com/talks/anders_ynnerman_visualizing_the_medical_data_explosion?language=en