Miten röntgensäteilyä tuotetaan?Röntgensäteilyn tuottaminen
Röntgensäteilyä voidaan tuottaa kahdella eri menetelmällä, röntgenputkella tai synkrotronilähteellä. Röntgenputkessa syntyy sekä ominais-, että jarrutussäteilyä.
Yleisin tapa muodostaa röntgensäteilyä on röntgenputki. Röntgenputkessa hehkutetaan katodin hehkulankaa ja samalla anodin ja katodin väliin synnytetään korkea jännite, jolloin syntyy elektronisuihku jolla kiihdytetään katodin hehkulangasta irtoavat elektronit elektronisuihkuksi katodilta anodille. Suurella nopeudella anodimateriaaliin osuvat elektronit syrjäyttävät anodin atomirakenteessa olevia sidoselektroneja sisemmiltä kuorilta. Kun sidoselektroni vapautuu sisäkuorelta, siirtyy ulomman kuoren elektroni sisemmälle kuorelle, jolloin atomista vapautuu energiaa fotoneina. Mikäli syntyvän fotonin taajuus ja samalla energia ovat riittävän suuret, on kyseessä röntgensäteily. Tätä kutsutaan ominaissäteilyksi.
Elektronit jotka saapuvat osuvat suurella nopeudella anodiin, voivat aiheuttaa myös toisella tavalla röntgensäteilyä. Tässä tapauksessa elektronit kulkevat läheltä anodin atomiytimiä, jolloin ytimen voimakas positiivinen varaus aiheuttaa elektronin suunnan muutoksen, jolloin myös atomin ydin jarruttaa elektronin liikettä ja saapuvan elektronin nopeus hidastuu. Hidastumisesta vapautuu energiaa fotoneina, jotka ovat myös suuri energisiä - röntgensäteilyä.energistä röntgensäteilyä. Tätä ilmiötä kutsutaan jarrutussäteilyksi.
Miten röntgenkuva muodostuu?Röntgenkuvan muodostainen
Röntgenputkesta lähtevä säteily läpäisee potilaan ja vaimenee, jolloin potilaan toisella puolella oleva reseptori havaitsee potilaan läpi tulevan säteilyn ja muuntaa sen näkyväksi kuvaksi. Kuvassa nähdään kuvattavan henkilön rakennetta esittävä kuva, jossa kuvan kirkkaus vaihtelee säteilyn vaimenemisen mukaan. Eri syvyyksissä tapahtuva vaimeneminen kasautuu kuvaan päällekkäin (2 ulotteisesti).
...
Säteilyn vaimeneminen riippuu säteilyn spektristä, potilaan kudosten koostumuksesta, tiheydestä ja paksuudesta. Kuva ei periaatteessa kerro säteilyn vaimenemisen syytä, vaan se yleensä tiedetään anatomisten seikkojen perusteella.
Lähteet
...