...

Yksittäiset solukuolemat ei välttämättä aiheuta mitään vaikutuksia ihmiselle, sillä ympärillä olevat terveet solut yleensä korvaavat nopeasti menetettyjä soluja. Solu, jossa on virheellinen perimäkoodi siirtää tämän koodin tytärsoluihin, jolloin voi syntyä solukko jossa sen kaikilla soluilla on sama perimävirhe. Myöhemmin tästä perimämuutoksesta voi aiheutua esimerkiksi syöpäkasvain. Kudokset, jotka uusiutuvat jatkuvasti vaurioituvat herkästi suuren säteilyannoksen vaikutuksesta. Tällaisia kudoksia ovat mm. limakalvot, iho ja luuydin.

Säteily ja raskaus

Vilkkaasti jakautuvasta solukosta johtuen sikiö on hyvin altis säteilyn aiheuttamille haittavaikutuksille. Usein aivan alkuvaiheen eli ensimmäisen kolmen viikon aikana tapahtunut säteilyaltistus johtaa ensisijaisesti alkion kuolemaan kehityshäiriön sijasta. Näiden viikkojen jälkeen säteilyn vaikutus sikiöön riippuu säteilyn voimakkuudesta annosnopeudesta sekä raskauden vaiheesta. (Wendla Paile, STUK)

Hermosolujen kehittyminen ja vaeltaminen omille paikoilleen on herkkä tapahtumasarja, joka on erityisen altis säteilyn aiheuttamalle häiriölle. Raskausviikkoina 10–17 keskushermosto vaurioituu herkimmin, mahdollisesti jopa alle 100 milligrayn annos voi kyseisenä aikana aiheuttaa pienipäisyyttä ja jonkinasteista älykkyyden alenemista. Korkeampi annos (yli 0,5 Gy) aiheuttaa usein vakavaa henkistä jälkeenjääneisyyttä.  (Wendla Paile, STUK) 

Kohdunsisäinen säteilyaltistus voi aiheuttaa myös satunnaista haittaa. Sattumanvarainen geneettinen muutos yhdessä solussa, missä tahansa sikiökehityksen vaiheessa, saattaa luoda solukloonin. Tästä solukloonista syntyy syöpä normaalia todennäköisemmin, joko lapsuudessa tai myöhemmällä iällä. Lapsuudenaikaisen syövän riski kasvaa kymmenen millisievertin annoksen jälkeen jopa noin 30 prosenttia, mikä ei suinkaan ole merkityksetön. Arvio perustuu raskaudenaikaisten röntgentutkimusten jälkeen ilmenneisiin lasten syöpiin. Suora havaintoSen vuoksi, että suuruusluokkaa kymmenen millisievertin suuruusluokkaa oleva millisieverttiä  oleva annos lisää syöpäriskiä mitattavassa määrin, on selkeä argumentti sitä vastaan, että syöpäriskiin liittyisi jokin kynnysarvo, jonka alapuolella riski olisi täysin ei voida antaa mitään kynnysarvoa, jonka alapuolella syöpäriski olisi olematon. Pienen annoksen aiheuttama pieni riski on ollut todettavissa pystytty toteamaan tilastollisesti siksi, että syöpäsairastuvuus lapsuudessa on muutoin yleisesti niin alhainen.  (Wendla Paile, STUK) 

Raskauden aikana tapahtunut säteilyaltistus ei sädehoitoa lukuunottamatta anna kuitenkaan aihetta raskauden keskeytykselle.    (Wendla Paile, STUK) 

Röntgentutkimusten säteilyannokset

...

http://www.finlex.fi/data/normit/25457-ST3-3.pdf