...
Raskauden aikana tapahtunut säteilyaltistus ei, sädehoitoa lukuunottamatta, anna kuitenkaan aihetta raskauden keskeytykselle. Aina ennen röntgenkuvausta naispuoliselta henkilöltä tulisi kysyä raskauden mahdollisuudesta. Jos nainen on raskaana, tulee harkita voiko kuvausta siirtää tai voisiko kuvauksen tehdä jollain toisella kuvausmenetelmällä. Jos tämä ei ole mahdollista, tutkimus tulee tehdä niin, että sikiön annos jää mahdollisimman pieneksi. (Wendla Paile, STUK)
Tietokonetomografia vai natiiviröntgenkuvaus?
TT-kuvantamista käytetään erityisesti syövän diagnostiikassa ja sädehoidon suunnittelun apuvälineenä. Toisin kuin natiiviröntgenkuvauksessa, sillä saadaan myös hyvää kuvaa pehmytkudoksista, kuten keuhkoista, koska TT-kuvauksen avulla kyetään erottelemaan tiheyseroja. Lisäksi TT-kuvantaminen on toimenpiteenä nopeampi kuin natiiviröntgenkuvaus. Vaikuttaa myös siltä, että TT-kuvauksien käyttö on ollut aiheellista ja hyvin kohdennettua, sillä samalla se on vähentänyt perinteisiä röntgentutkimuksia, jotka ovat diagnostiselta tarkkuudeltaan huonompia.
Säteilylain yleisien toimintaperiaatteiden mukaan säteilyn käyttö on hyväksyttävää, jos toiminnasta saatava hyöty on suurempi kuin haitta. Lisäksi terveydelle haitallinen säteilyaltistus on pidettävä niin alhaisena kuin se on vaan mahdollista käytännöllisin toimin. Koska tietokonetomografiasta potilaalle aiheutuva säteilyaltistus on paljon suurempi kuin natiiviröngenkuvantamisesta, on pohdittava, kumpi menetelmä on hyödyllisempi potilaan kannalta, johtuen säteilyaltistuksesta ja siitä mahdollisesti aiheutuvasta syöpäriskistä. Jos TT-kuvantamiseen päädytään, tulee miettiä kuvattavan alueen rajoittamista: esimerkiksi otetaanko potilaalta pelkkä pään TT (säteilyannos 1 mSv) vai trauma TT (kuvataan potilaan pää, kaularanka ja vartalo). Trauma TT:n säteilyannos on keskimäärin 15 mSv, mikä vastaa 5 %:ia suomalaisten kumulatiivisesta koko elämän aikaisesta luonnollisesta taustasäteilyannoksesta.
Esimerkkinä monivamma- ja traumapotilaat. Monivammapotilaaksi luokitellaan potilaat, joilla on vähintään kaksi sellaista vammaa, jotka yksinään tai yhdessä aiheuttavat potilaalle hengenvaaran. Traumapotilaat ovat potilaita, jotka kärsivät fyysisestä vammasta, joka on äkillisesti vakava tai hengenvaarallinen. TT-kuvantamisessa syntyvän säteilyn käyttö on tällöin perusteltua, sillä säteily ei ole traumapotilaiden ensisijainen huolenaihe.
TT-kuvan merkitys kasvaa näiden potilaiden kohdalla merkittävästi, sillä se antaa hoitavalle kirurgille tietoa potilaan mahdollisista hengenvaarallisista sisäisistä vammoista. Lisäksi trauma TT kuvantamisessa säästetään aikaa 30 - 60 minuuttia verrattuna perinteiseen röntgenkuvantamiseen tai valikoituun TT-kuvantamiseen. Ajalla on suuri merkitys traumapotilaiden hoidossa, sillä on laskettu että joka minuutti päivystyksessä nostaa potilaan kuoleman todennäköisyyttä 0,35 %:lla. Näissä tapauksissa trauma TT:n käyttö parantaa potilaiden ennustetta ja vähentää kuoleman riskiä: se alentaa esimerkiksi vatsaontelon sisäisestä vuodosta (mikä on traumapotilaiden toiseksi yleisin kuolin syy) johtuvaa kuoleman riskiä 12 %:lla.
Allergiat natiiviröntgen- ja TT-kuvantamisen yhteydessä
Röntgentutkimuksissa tulisi selvittää potilaan mahdolliset yliherkkyydet käytettäviä varjoaineita vastaan. Mm. suonensisäisenä varjoaineena käytettävä jodi voi aiheuttaa yliherkkyyttä ja pahimmillaan johtaa anafylaktiseen shokkiin. TT-tutkimuksissa, joissa käytetään varjoainetta suositellaan pitämään koko tutkimuksen ajan kanyyliä tai katetria. Sen avulla pystytään antamaan lääkitystä nopeasti, jos yliherkkyysoireita esiintyy.
...
http://www.finlex.fi/data/normit/25457-ST3-3.pdf