...

Röntgentutkimusten säteilyannokset

Suomessa tehdään lähes 4 miljoonaan röntgentutkimusta joka vuosi. Yleisimpiä ovat hampaiden ja keuhkojen röntgentutkimukset. Keuhkokuvauksien tyypillinen säteilyannos on 0,1 mSv, joka vastaa Helsingin seudulla omakotitalossa asuvan henkilön huoneilman radonista 2-3 viikon aikana saamaa säteilyannosta. Myös pelkkänä taustasäteilynä suomalainen altistuu 0,1 mSv:n annokselle 12 päivän kuluessa. Tietokonetomografiakuvauksissa säteilymäärät on selvästi natiiviröntgentutkimuksia suurempia, koska niissä otetaan kymmeniä/satoja röntgenkuvia. ( STUK, 2014, Röntgentutkimuksella selviää vamma tai sairaus )

Taulukko 1. Röntgentutkimusten määriä Suomessa vuodessa ja niiden säteilyannoksia ( STUK, 2014, Röntgentutkimuksella selviää vamma tai sairaus ).

Taulukko 2. Natiivinröntgen- ja TT-kuvauksien annosmääriä eri tutkimuksissa (STUK, 2013, Röntgentutkimuksien säteilyannokset).

Taulukko 3. Suomalaisten keskimääräisen säteilyannoksen jakautuminen (STUK, 2014, Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos).

Röntgensäteilyn annosrajat henkilökunnalle

Säteilytyötä tekevän annosraja on viiden vuoden aikana 100 millisievertiä, jolloin vuosittainen annos saisi olla keskimäärin 20 millisievertiä. Yhden vuoden aikana säteilyannos ei saa kuitenkaan ylittää 50 millisievertiä. Henkilöille, jotka eivät työskentele säteilytyössä, säteilyannos ei saa ylittää 1 mSv vuodessa. Säteilyturvakeskus valvoo työntekijöille aiheutuvan röntgensäteilyn määrää. Työntekijöiden säteilyaltistusta seurataan henkilökohtaisilla säteilyannosmittareilla, joiden mittausarvot tallennetaan Säteilyturvakeskuksen (STUK) ylläpitämään annosrekisteriin. Eräs Säteilyturvakeskuksen hyväksymä kaupallista mittauspalvelua tarjoava yritys on Doseco Oy.

Röntgenlaitteiden luvat

(STUK, 2014, Henkilökunnan altistus, STUK, 2010, Lupa- ja ilmoitusmenettely)

Röntgenlaitteiden luvat

Suomessa ionisoivan säteilyn käyttö edellyttää säteilylain (Suomessa ionisoivan säteilyn käyttö edellyttää säteilylain (592/1991) 16 §:n mukaista turvallisuuslupaa. Lupa haetaan kirjallisesti Säteilyturvakeskukselta (STUK) ja siinä on esitettävä, että säteilylähteiden käsittely, säteilylähteet ja turvallisuusvarusteet, käyttötilat ja säteilysuojaukset, turvajärjestelyt, säteilyn käyttöorganisaatio ja turvaohjeistus ovat lainsäädännön määräyksen mukaiset.

Lupahakemuksen liitteeksi on täytettävä jokaisesta säteilylaitteesta lomake, jossa selvitetään säteilylaitetta koskevat tekniset tiedot ja laitteen käyttöön liittyvät turvajärjestelyt. Ionisoivaa säteilyä käyttävällä organisaatiolla tulee olla myös määritettynä säteilyturvallisuudesta vastaava johtaja.   

Mikäli lupahakemus hyväksytään, STUK myöntää luvaan yleensä toistaiseksi voimassa olevana, mutta se voi olla myös määräaikainen. Jos säteilylähteen käytössä tapahtuu muutoksia, on STUK:lle ilmoitettava asiasta kahden viikon kuluessa. Muutoksia ovat mm. käytöstä poistaminen ja turvallisuudesta vastaavan johtajan vaihtuminen. (STUK, 2010, Lupa- ja ilmoitusmenettely)

Säteilyltä suojautuminen

Kuten säteilylaki sanoo, on kaikki henkilöt aina suojattava hajasäteilyltä ja turhaa säteilyä tulisi välttää. Tämän vuoksi röntgenhuoneeseen otetaan mieluiten aina vain potilas, mutta joissain erityistilanteissa, kuten lasten kohdalla, mukaan saatetaan ottaa yksi omainen.

...

http://www.stuk.fi/proinfo/muuta_tietoa/julkaisuja/rtg-suojautuminen/fi_FI/lapaisy/

http://www.stuk.fi/sateilyn-hyodyntaminen/terveydenhuolto/rontgen/fi_FI/index/ 

http://www.stuk.fi/sateilyn-hyodyntaminen/terveydenhuolto/rontgen/fi_FI/annoksia/

http://www.stuk.fi/sateilynihminen-ja-hyodyntaminensateily/terveydenhuoltoihmisen_radioaktiivisuus/fi_FI/henkilokunta/ keskimaarainen_sateilyannos/

http://www.stuk.fi/sateilyn-hyodyntaminen/terveydenhuolto/fi_FI/henkilokunta/ 

http://www.stuk.fi/proinfo/vaatimukset_kaytolle/tyontekijoiden_suojelu/fi_FI/annosrekisteri/

STUKLEX (1991),

http://plus.edilex.fi/stuklex/fi/lainsaadanto/19910592

...