...
Tuki- ja liikuntaelimistön-, keskushermoston- ja vatsaontelonkuvantaminen
Magneettikuvaus soveltuu erityisen hyvin tuki- ja liikuntaelimistön, keskushermoston ja vatsaontelon kuvantamiseen. Tavallisia kuvauskohteita ovat polvi, nilkka, olkapää, ranne, selkä ja pää. Kuvauksella voidaan osoittaa jänne- ja lihasrepeämät; tulehdukselliset tilat jänteissä tai niiden ympärillä; limapussintulehdukset; nivelten rustovauriot sekä nivelkierukka- ja ristisidevammat. Aivojen erilaisissa taudeissa ja vammoissa magneettikuvaus antaa usein arvokasta tietoa. Selän välilevytyrät tulevat luotettavasti osoitettua magneettikuvauksella. Myös itse selkäytimen vammat ja taudit näkyvät tekniikalla hyvin.
.jpg)
Selkärangan magneettikuva, jossa näkyy välilevyn pullistuma [3]
Linkki videoon, jossa analysoidaan selän magneettikuva
Vatsan alueen poikkileikkaus magneettikuvia [4]
Kuvausaika on parhaimmillaan jopa alle puoli tuntia, mutta monimutkaisempien tapausten selvittelyyn voi kulua tuntikin. Joskus voidaan kuvauksessa joutua käyttämään varjoainetta, joka laitetaan joko pinnalliseen laskimoon tai nivelkuvauksissa suoraan nivelen sisään.
Magneettikuvaus kuuluu nykyisin keskushermoston tautien perustutkimusmenetelmiin, ja se on vakiintunut rutiinimenetelmäksi myös tuki- ja liikuntaelimistön alueella.
Magneettikuvaus toimenpiteiden ohjauksessa
Magneettikuvauksen käyttö leikkaussalissa avaa täysin uusia näkymiä. Anatomisten pintarakenteiden näkeminen ja pinnan alle ulottuva kuvantaminen mahdollistavat kasvainten aiempaa tarkemman paikantamisen ja auttavat lähestymisreitin valinnassa. Tämä parantaa muun muassa toimenpiteiden tehokkuutta ja vähentää niiden invasiivisuutta. Magneettikuvausohjaus mahdollistaa kasvainten täydellisen poistamisen vahingoittamalla ympäröiviä kudoksia mahdollisimman vähän.
Magneettikuvauslaitteiden umpinainen rakenne ei ole mahdollistanut sen käyttöä toimenpiteen ohjauksessa. Uusien avoimien kuvauslaitteiden tultua käyttöön kehitys on ollut nopeaa. Kuvaushuoneeseen sijoitetut monitorit, digitaalisen kuvantamistekniikan uudentyyppinen hyödyntäminen sekä magnetoitumat instrumentit mahdollistavat erilaisten toimenpiteiden suorittamisen magneettikuvauksen aikana. Sivuilta avoimet laitteet muodostuvat kahdesta potilaan ylä- ja alapuolella olevasta magneetista, joiden väliin jää noin 50 cm tilaa. Keskeisin haittapuoli on rajallinen mahdollisuus lähestyä kohdetta yläpuolelta.
Sivulta avoin magneettikuvaus leikkauksessa [5]
Toimenpiteitä varten kehitetty magneettikuvauslaite muodostuu kahdesta rengasmaisesta magneetista, joiden väliin jää pystysuora, noin 60 cm:n levyinen avoin tila. Rakenne sallii leikkaavan lääkärin ja avustajan pääsyn potilaan luo kuten leikkaussalissa ikään ja mahdollistaa monimutkaistenkin toimenpiteiden suorittamisen.
Toimenpiteitä varten kehitetty MRI laite [6]
Magneettikuvausohjauksessa voidaan tehdä esimerkiksi:
Biopsia eli näytteen otto
Kasvainkudoksen tuhoaminen kuumentamalla tai jäähdyttämällä
Kasvainten poisto leikkauksella
Aivoleikkaus
Avoimet laitteet soveltuvat myös klaustrofobisten potilaiden, pienten lasten sekä tapaturmapotilaiden kuvantamiseen.
Lähteet
Koskinen S. 1999, Magneettikuvaus toimenpiteiden ohjauksessa, Duodecim http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo90250.pdf
Wikipedia artikkeli magneettikuvauksesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Magneettikuvaus
Lamminen A. Keto P. 1996, Magneettiangiografia, Duodecim http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo60322&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=
Magneettiangiografia taulukko http://www.kuvantamisenkriteerit.fi/taulukot/3.1.htm
Lehtinen A. 2006, Magneettikuvaus, Tohtori http://www.tohtori.fi/?page=2442205&id=3919403
Kuvat