Jalkaterapeutin toteuttama diabeettisten jalkaongelmien kuvantaminen
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä
1.
Johdanto
Diabetes on vauhdilla yleistyvä sairaus. Suomessa diabetesta sairastavia ihmisiä on arviolta 300 000 ja diagnosoimattomia - tyypin 2 - diabeetikoita arvellaan olevan nykypäivänä noin puoli miljoonaa. Diabetes on moninaisia ongelmia aiheuttava sairaus. Suurin ja ensimmäisenä hoitoa vaativa ongelma on verensokeri. Diabeteksessa haiman oma insuliinituotanto on kokonaan loppunut (tyyppi 1), alkanut vähentyä tai teho heikentyä (tyyppi 2.). Molemmissa tapauksissa ilman asianmukaista hoitoa veren sokeripitoisuus pääsee heittelemään vaarallisen korkealle ja/tai matalalle. Pitkäaikaiset korkeat veren sokeriarvot, tai arvojen suuri heittely, vaikuttavat kehon muiden kudosten kuntoon ja toimintaan.
...
Kun sokeriaineenvaihdunta häiriintyy ja liika sokeri jää vereen, alkaa se sitoutua valkuaisaineisiin, jonka seurauksena kudokset alkavat kovettua. Tiedonsiirto kudoksissa vaikeutuu tai estyy kokonaan. Suuressa riskissä ovat diabeetikoiden jalat, joihin hermosolujen vaurioituminen pääsee vaikuttamaan tuhoisasti.
2. Diabeteksen aiheuttamat jalkaongelmat
Yksi diabeteksen mahdollisista komplikaatioista on hermoston vaurioituminen. Tässä tapauksessa käsittelemme motorisen ja sensorisen hermoston vaurioitumista. Motorisen neuropatian häiriintymisen seurauksena jalkaterän asento alkaa muuttua, eikä ihminen välttämättä enää tiedosta itse, missä asennossa jalkaterä on. Tähän kun lisätään sensorisen neuropatian aiheuttamat tuntopuutokset, on jalka todella alttiina vakaville ongelmille. Motorinen neuropatia altistaa jalkaterän virheasennoille, kuten kuvassa 1.
Kuva 1 Yleisimmät diabeetikon jaloissa esiintyvät virheasennot -Käypähoitosuositus. 
Sensorisen neuropatian seurauksena ihminen ei enää tunne, kuinka esim. virheasennossa olevat varpaat hankaavat ja painautuvat kengän sisällä. Sensorinen neuropatia aiheuttaa myös sen, ettei ihminen enää tunne, jos vaikka astuu ruuvin päälle (Kuva 2.).
Kuva 2 Ruuvi diabeetikon kengänpohjassa. 
3. Jalkaongelmien kuvantaminen ja tallennus potilastietojärjestelmään
3.1 Nykyiset menetelmät
Tällä hetkellä jalkaongelmien kuvantaminen tapahtuu pääasiallisesti visuaalisesti havainnoiden ja havainnot kirjataan verbaalisesti potilastietojärjestelmään. Tapa on edullinen ja teknisesti kevyt, mutta hyvin altis virheille.
Käytössä on myös nk. pedogrammi, eli jalan painannekuvio (Kuva 3.), jonka avulla painon jakautumista jalkapohjassa voidaan arvioida. Tästä jää myös kuva arkistoitavaksi ja vertailukohteeksi tulevaisuuteen. Kuva on kuitenkin fyysinen ja arkistoidaan vanhanaikaisesti mappiin ja kaappiin, jolloin esim. hoitopaikan vaihtuessa kuvat jäävät herkästi vanhaan hoitopaikkaan. Kuvat olisi periaatteessa mahdollista tallentaa PACS:iin, mutta sitä varten ne tarvitsisi toimittaa erikseen esim. muistitikulla valokuvien tallennuksesta vastaavaan yksikköön. Kuvien saatavuus PACS:in kautta on myös hankalaa, koska läheskään kaikilla hoitoon osallistuvilla henkilöillä (esim. jalkaterapeutti) ei ole oikeuksia kuvien tarkasteluun.
Kuva 3 Jalkaterän kuormittuminen pedogrammikuvassa.
3.2 Digitaalinen kuvantaminen
Markkinoilla on useitakin erilaisia järjestelmiä, joilla jalkaterille tuleva paine voidaan kuvantaa ja tallentaa digitaalisesti.
Esimerkiksi Go-tec® Foot Mapping Sensor on laite, jonka avulla painannekuva saadaan nopeasti ja helposti tietokoneelle. Laite itsessään on lattialle asetettava levy, jonka päälle asiakas ohjataan seisomaan, tai sen yli kävelemään.
Kuva Kuva 4 Go-Tec sensori.
Laite tuottaa painannekuvan käyttäen eri värejä – sinisestä punaiseen- kuvaamaan alueeseen kohdistuvaa painetta. Laitteella saatava kuva on siten myös informatiivisempi, kuin harmaan eri sävyjä tuottava pedogrammi. Go-tec:illä on mahdollista tallentaa ja analysoida staattinen tai dynaaminen painannekuva, tai jopa molemmat. Kuvia on helppo vertailla keskenään ja siten seurata esim. charcon neuroartropatian aiheuttaman virheasennon etenemistä.
...
Technology | Resistive |
Number of Sensors | 2,304 (Arranged in a 48 x 48 Matrix) |
Spatial Resolution | 0.31 in. (8 mm) |
Sensing Area | 15 in. x 15 in. (38 cm x 38 cm) |
Data Resolution | 12-bit |
Pressure Range | 0.72 to 30 PSI (0.05 to 2.10 kg/cm²) |
Data Acquisition Frequency | 180 Hz |
Accuracy | ±10% |
Platform Height | 0.25 in. (0.63 cm) |
Weight | 9.25 lbs. (4.2 kg) |
Operating System | Windows® XP / 7 |
Connection Method | USB / Wireless |
Operating Temp. Range | 5°F to 86°F (-15°C to 30°C) |
Storage Temp. Range | 32°F to 104°F (0°C to 40°C) |
...
Kuva 5 Sensorin tekniset tiedot.
Go-Tec:in anturielementit mittaavat niille kohdistuvan paineen ja lähettävät tiedon analogisena signaalina tietokoneelle, jossa se muunnetaan digitaaliseen muotoon. Tämän jälkeen ohjelma muuntaa tiedon helposti tulkittavaksi informaatioksi (kuvat, taulukot ym.), jonka avulla ongelmien analysointi ja seuranta on helppoa. Kerätyn datan luvataan olevan myös helposti siirrettävissä muihin ohjelmiin jatkokäsittelyä ja analysointia varten.
Kyseisen järjestelmän heikkoutena on se, että analysoinnissa ei pystytä ottamaan huomioon kenkien ja mahdollisten apuvälineiden (pohjalliset, varvasortoosit) vaikutusta. Tarjolla on myös sensorijärjestelmiä, jotka voidaan asettaa asiakkaan kenkään, jolloin kenkien ja apuvälineiden vaikutus nähdään myös painannekuvassa. Tekscan:illa on valikoimassaan tällainen tuote. F-Scan:in sensorit on sijoitettu pohjalliseen, joka voidaan asettaa asiakkaan kenkään, jolloin kengän ja mahdollisten apuvälineiden vaikutus saadaan myös huomioitua.