...
Suuria synkronimoottoreita voidaan käyttää teollisuslaitoksissa kehittämään kompensoivaa loistehoa. Magnetointivirtaa säätämällä moottori voidaan säätää tuottamaan juuri haluttu määrä induktiivistä tai kapasitiivistä loisvirtaa.
Induktiomottorit
...
Induktiomoottori on yksinkertaisen rakenteensa puolesta luultavasti yleisin teollisuudessa käytetty moottorityyppi. Käynnistettäessä perustyyppinen induktiomottori ilman taajuusmuuttajaa, se tuottaa maksimia pienemmän momentin, mikä pitää huomioida käyttökohteita valittaessa; moottori soveltuu hyvin kohteisiin, kuten pumppuihin ja tuulettimiin, joissa käynnistettäessä on pieni momentti.
Suuria induktiomottoreita ei voi käynnistää suoraan käyttöjännitteellä, sillä vastajännitteen puuttumisen takia virta on seisovassa moottorissa tyypillisesti kymmenkertainen nimellisnopeudella pyörivään mottoriin nähden. Käynnistys onnistuu tietenkin hienosti, jos mottoria syötetään taajuusmuuttajalla. Tajuusmuuttajat ovatkin yleistymässä induktiomoottoreiden käytöissä. Vaikka pienet mottorit saattavat käynnistyä hyvin suoraankin, ovat niidenkin yhteydessä taajuusmuuttajat yleistymässä, sillä taajuusmuuttajat tarjoavat muutakin etua; ne sallivat mottorin pyörimisnopeuden ja tehon säädön ilman tehoa hukkaavia kuristimia ja jarruja.
Jos suuri induktiomoottori käynnistetään ilman taajuusmuuttajaa, tulee sen ankuripiirien kanssa kytkeä sarjaan sopivat induktanssit siten, että virta juuri tulee käynnistyksessä sallittuun maksimiarvoonsa. Kun pyörimisnopeus on kasvanut siten, että käynnistysvirtaa kanattaa taas kasvattaa, vaihdetaan induktanssi pienempään, jotta virta saadaan taas suurimpaan salittun arvoonsa; tällaisia käynnistysportaita voidaan tarvita esimerkiksi vaikka 10 kappaletta.
Tasavirtamottorit
Tasavirtamoottorit ovat helppoja säätää muuttamalla ankkuripirin (tässä tapauksessa roottorissa) jännitettä. Mottorin vaatima kommutaattori on kuitenkin hankala valmistaa, joten moottorista tulee kallis. Lisäksi kommutaattori vaatii sähkön johtamisen roottoriin niin sanottujen harjojen avulla, jotka hankaavat roottorin mukana pyöriviä kommutaattorin lamelleja. Tämä hankaus saa harjat ja lamellit kulumaan, mikä merkitsee sitä, että moottori tarvitsee aika-ajoin huoltoa. Suurissa mottoreissa harjat tehdään hiilestä ja niiden kuluminen synnyttää mottoriin hiilipölyä, mikä voi syttyä palamaan. Varsinkin huonosti säädetty kommutattori voi kipinöidä, mistä voi joissakin tapauksissa syntyä tulipalon tai räjähdyksen vaara.
Suuria tasavirtamoottoreita ei voi suoraan käynnistää nimellisellä ankkurijännitteellä, sillä vastajännitteen puuttuessa virta voi kasvaa kymmenkertaiseksi nimellisestä, mikä voi nostaa käämityksen lämpötilan lian suureksi. Jos elektronisesti toimivaa jännitteen säätölaitetta ei ole käytettävissä, tulee moottori käynnistää kytkemällä ankkurin kanssa sarjaan sopiva vastus siten, että virta tulee juuri käynnistyksessä sallitun maksimin suuruiseksi. Kun pyörimisnopeus on kasvanut siten, että käynnistysvirtaa kanattaa taas kasvattaa, vaihdetaan sarjavastus pienempään, jotta virta saadaan taas suurimpaan salittun arvoonsa; tällaisia käynnistysportaita voidaan tarvita esimerkiksi vaikka 10 kappaletta.
Harjattomat tasavirtamoottorit
...