...
Suurin osa vetyatomista järjestäytyy alemmalle energiatasolle, eli päämagneettikentän B0 suuntaisesti, osa vetyatomista järjestäytyy vastakkaiselle energiatasolle. Vetyatomien järjestäytymisen suhde on verrannollinen lämpötilaan ja huoneenlämmössä suurempi osa vetyatomeista on alemmalla energiatasolla. Magneettikenttä B0 on Z-tasossa eli pituusakselilla, jolloin vetyatomiryhmän magneettinen momentti MZ on B0:n suuntainen.
Magneettinen momentti MZ pyörii magneettikentän B0 pituusakselin ympäri Larmorin taajuudella. Vetyatomiryhmässä olevat protonit pyörivät erivaiheisina, jolloin niiden keskiarvo on B0:n suuntainen, vaikka yksikään protoni ei pyöri tarkalleen B0:n suuntaisesti.
RF pulssi antaa osalle alemmalla energiatasolla olevalle protonille energiaa jolloin ne siirtyvät korkeammalle energiatasolle. Tällöin vetyatomiryhmän magneettinen momentti MZ laskee. Samalla RF pulssi asettaa protonit samaan vaiheeseen, jolloin vetyatomiryhmän magneettinen momentti MZ kääntyy kohti poikittaisakselia( XY-taso).
...
Protonit pyörivät Larmorin taajuudella, ja protonien magneetti momenttien keskiarvo on magneettikentän M0 suuntainen.
RF pulssi asettaa osan protoneista ylemmälle energiatasolle, sekä asettaa kaikki Larmorin taajuudella pyörivät protonit samaan vaiheeseen.
...
Tällöin protonien magneettisen momentin keskiarvo kääntyy XY-tasoon, eli MZ = 0.
Kun RF pulssi on loppunut palaa protonien magneettinen momentti keskiarvo MZ tasapainotilaan. T1 relaksaatioaika on se aika joka protonilla kuluu saavuttaakseen pituusakselin tasapainotilan. T1 relaksaatioajat riippuvat kudostyypistä sekä rakenteesta.
T1 relaksaation kanssa tapahtuu samaan aikaan T2 relaksaatio. RF pulssin loputtua kaikki protonit ovat samassa vaiheessa, mutta heti pulssin loputtua protonien välille alkaa syntyä vaihe-eroa. T2 relaksaatioaika riippuu kudostyypistä.
T1 ja T2 relaksaatiot tapahtuvat molemmat samanaikaisesti. Relaksaatioista vapautuvaa signaalia voidaan kuvata oheisella kuvasarjalla. Tämä signaali on mahdollista havaita RF keloilla.
...