...
Leikkausrobotit ovat arvokkaita hankintoja. Ensimmäinen leikkausrobotti Suomessa hankittiin Tampereelle. Sitä käytettiin vuonna 2008 aluksi eturauhassyöpien leikkauksissa. Nykyisin leikkausrobotteja käytetään monenlaisissa toimenpiteissä ja niiden avulla leikataan kaikissa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa. Kustannuksiltaan leikkausrobotit ovat kalliita investointeja. TAYS:n leikkausrobotti maksoi noin 1,5 miljoonaa euroa. Huoltokustannukset arvioitiin vuonna 2010 olevan noin 200 000 euroa vuodessa ja robottileikkauksissa käytettävät instrumentit maksoivat tuolloin noin 1000 euroa leikkausta kohti. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan robotin pitäisi ahkeroida noin 500 leikkausta vuodessa ollakseen kannattava hankinta. Toisen arvion mukaan noin 300 leikkauksella vuodessa robottileikkaukset saadaan kannattavaksi. (Vehmanen 2010; Kaipia – Pétas 2012.) KYS:n leikkaukset uudella robotilla suunniteltiin tehtävän aluksi urologiassa, vatsaelinkirurgiassa ja gynekologiassa. Myöhemmin robottikirurgian odotetaan KYS:ssa laajenevan muun muassa korva-, nenä- ja kurkkutauteihin ja rintaelinkirurgiaan. (KYS 2016.)
Miten leikkausrobotti toimii?
Robotiksi kutsutaan yleensä laitetta, joka toimii itsenäisesti tietyn ohjelman mukaan tai reagoi itseohjautuvasti erilaisissa tilanteissa. Tämän määritelmän mukaan leikkausrobotti ei ole nimestään huolimatta robotti, sillä se siirtää konsolin ääressä toimivan kirurgin käsien liikkeet potilaan kohdalla olevien instrumenttien päähän, eikä perinteisen robotin lailla toimi automaattisesti tai itsenäisesti. Vaikka laitteistolla voitaisiin käytännössä tehdä etäleikkauksia, työskentelee kirurgi yleensä ohjauskonsolin äärellä samassa leikkaussalissa jonkin matkan päässä leikattavasta potilaasta. Robotti-instrumenttien liikelaajuus on skaalattu ja siihen on kehitetty tärinänpoisto. Näin robotin toiminta saadaan sulavaksi ja hallituksi. (Kaipia – Pétas 2012.)
...