Child pages
  • VOIMAA-loppuraportti - Valmentava koulutus
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ

Valmentavan koulutuksen osalta hankkeistettiin toimintakonsepteja ja koulutuskokonaisuuksia, jotka mahdollistavat sekä nuoriso- että aikuisväestön joustavan väylän tutustua ammattikorkeakoulu-opiskelijavalintaan, ammattikorkeakoulutasoiseen opiskeluun ja oman osaamisensa kehittämisen korkeakouluasteella sosiaalisen median keinoin. Lisäksi tavoitteena oli laatia pedagogista aineistoa ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstön käyttöön. Pilotointihankkeen kohderyhmään kuului maahanmuuttajataustainen, ammattikorkeakouluopinnoista kiinnostunut ja niihin opintotaustansa sekä kielitaitonsa perusteella soveltuva opiskelija. Hankkeen kohderyhmänä oli myös innokas ja yhteistyökykyinen opettajakunta, joka mm.sosiaalisen median keinoin laajensi opettajuutta ammattikorkeakouluopintoihin valmentavien opintojaksojen toteuttamiseen.

PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ

Valmentavan koulutuksen  projektiosio toteutui lukuvuonna 2010-11 Hämeen ammattikorkeakoulun ja Metropolian ammattikorkeakoulun Kulttuurin ja Luovan alan sekä Tekniikan ja liikenteen alan Tieto -ja viestintäteknologian osaamisalan yhteistyönä. Opinnot suunniteltiin 25-30 opintopisteen kokonaisuuksiksi, jotka vastasivat toisiaan rakenteeltaan ja sisällöltään. Painopisteenä toteutuksissa oli opiskelijoiden suomen kielen taidon kehittäminen ja taitojen sekä tietojen kartuttaminen ammattikorkeakoulutasoisiin opintoihin ja erityisesti valintakokeisiin.

JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN

Projektin mahdollinen internet-osoite: http://voimaa.metropolia.fi

ONGELMAT JA SUOSITUKSET

Opiskelijavalinta ja valmentavan koulutuksen kohderyhmä

AMK- opintoihin valmentavasta koulutuksesta hyötyy maahanmuuttajataustainen henkilö, joka on kotoutunut tai kotoutumisprosessinsa loppuvaiheessa. Riittävästi kotoutuneena voidaan pitää henkilöä, jonka elämäntilanteessa arjen ongelmat on pääosin ratkaistu, perustiedot uudesta maasta ja yhteiskunnasta on hankittu ja kielitaidon taso mahdollistaa ammatilliset opinnot. Kotoutuminen on yksilöllinen prosessi, johon vaikuttavat useat tekijät, muun muassa motivaatio, asenne, pyrkimykset ja maahanmuuton syy. Keskimääräinen kotoutumisaika on noin 3 vuotta.

Suomessa kotoutumiskoulutukseen hakeudutaan työvoimatoimistojen kautta. Työvoimatoimistojen kautta on siksi mahdollistaa löytää riittävän kielitaidon hankkineita kotoutumisprosessinsa loppuvaiheessa olevia ja ammatillisia opintoja suunnittelevia henkilöitä. Samoin ilman koulutuspaikkaa jääneet nuoret ovat tavoitettavissa työvoimatoimistojen nuorisotiimin kautta. Työvoimatoimistojen kanssa tehtävä yhteistyö olisikin tärkeä kehityskohde valmentavan koulutuksen jatkuvuutta ajatellen.

Haku valmentavaan koulutukseen kannattaa  sijoittaa yhteishaun yhteyteen, jolloin hakija voi samalla kertaa ilmoittautua valmentavaan koulutukseen, jos tutkinto-opiskelupaikka ei järjesty.

Opiskelijavalinnassa tulisi painottaa motivaatiota ammattikorkeakoulututkinnon hankkimiseen ja asiantuntijaksi kehittymiseen sekä valmiuksia vieraalla kielellä opiskeluun.

Opettajien perehdytys ja yhteistyö

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opettaminen edellyttää opettajilta eritysosaamista. Ennen valmentavaa koulutusta on tärkeää järjestää kaikille valmentavan opettajille perehdytys, jossa käydään läpi muun muassa kotoutumisen, monikulttuurisuuden ja monimuotoisuuden perusteet sekä opiskelijoiden puutteellisen kielitaidon mukanaan tuomat haasteet. Opettajien olisi hyvä saada valmiuksia opetuksen suunnitteluun maahanmuuttajataustaisen opiskelijaryhmän näkökulmasta ja miettiä ennalta mahdollisia ratkaisumalleja eri tilanteisiin. Opettajien antama vuorovaikutuksellinen tuki ja ohjaus maahanmuuttajaopiskelijoille edistää sopeutumista suomalaiseen opiskelukulttuuriin ja ennaltaehkäisee opiskelun keskeyttämistä.

Opettajien pitää suunnitella opetussuunnitelman mukaisia toteutuksia yhteistyössä niin, että jaksojen välinen dialogisuus säilyy koko valmentavan koulutuksen ajan. Koordinaattorien ja opettajien säännölliset tapaamiset mahdollistavat opiskelijoiden tarpeiden tarkemman huomioimisen opetuksessa.

Opetussuunnitelma

Puolen vuoden koulutuksen aikana voi saada perustaitoja, mutta kulttuurialan amk- opintoihin pääsy edellyttää hyvin paljon itsenäistä valmistautumista, laajaa yhteiskunnan ymmärtämistä ja kulttuurialan tuntemusta, mikä on maahanmuuttajalle, varsinkin hyvin erilaisesta yhteiskunnasta tulevalle ja lyhyen ajan maassa asuneelle suuri haaste.

Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, jossa yksilölliset perehdytystarpeet vaihtelevat suuresti. Valmentavan koulutuksen opetussuunnitelman pitää olla joustava ja suuntaa antava kokonaisuus, jossa on runsaasti tilaa toteutuksen eriyttämiseen. Valmentavan koulutuksen ei tulisi korvata kotoutumiskoulutusta eikä tarjota samankaltaista opetusta, vaan sen pitää olla sisällöiltään ja opetusmenetelmiltään ammattikorkeakouluopintojen tasoista opetusta.

Maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä on usein realistista ammatinvalintaa varten riittämättömät tiedot eri ammattien todellisista työnkuvista ja työvaatimuksista. Ammattikorkeakoulun itsenäinen, oppijakeskeinen opiskelu on useimmille myös tuntematonta. Opiskelutaitojen opetus, ammatinvalinnan ohjaus ja itsetuntemuksen lisääminen, opiskelijaa kiinnostavien tutkintojen opiskeluun sekä työhön tutustuminen on siksi perusteltua sisällyttää valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmaan.

Noin kahden lukukauden mittainen valmentava koulutus voisi koostua kahdesta osasta; Ensimmäisen lukukauden aikana keskitytään ammattikorkeakouluopinnoissa tarvittavien taitojen oppimiseen sekä ammatinvalinnan kysymyksiin. Toisen lukukauden aikana opiskelijat suorittaisivat jaksoja valitsemansa tutkinnon peruskurssien tarjonnasta ja tekisivät alan työelämään liittyviä projektityyppisiä tehtäviä. Suomen kielen opetus jatkuisi ohjauksellisena myös toisen lukukauden aikana siten, että opiskelija saisi tarvitsemaansa tukea vaativissa tehtävissä.

Suomen kieli ja viestintä

Suomen kielessä edistyneiden opiskelijoiden on vaikea motivoitua ja hyötyä perinteisestä Suomi toisena kielenä -opetuksesta. Valmentavan opiskelijat toivoivat opetuksesta intensiivisempää ja enemmän AMK:n suomen kielen ja viestinnän kurssin opintoja muistuttavaa.

AMK -opintoihin valmentavan koulutuksen suomen kielen opetuksen pitää olla rakenteeltaan, opetusmenetelmiltään ja sisällöiltään ammattikorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän kurssin kaltaisia. S2 - tyyppisestä, rakenne- ja kielioppikeskeisestä opetuksesta pitää siirtyä ammattiin suuntaavaan ja integroituun opetukseen, jolloin opiskelijan motivaatio ja kiinnostus ammattialan aiheisiin edistää intensiivistä oppimista. Opiskelijan tulisi tutustua alansa kirjallisen ja suullisen asiantuntijaviestinnän peruskäytäntöihin ja normeihin. On tärkeää opetella reflektoimaan oppimistaan ja jäsentämään tietojaan suomen kielellä. Pitää oppia myös osoittamaan oppimistaan opiskelutilanteiden edellyttämillä teksteillä ja esityksillä. Tiedon hankinnan, jäsentelyn ja jakamisen prosessit pitää oppia hallitsemaan. Lisäksi pitää harjoitella ja oppia tarkoituksenmukaista viestintää ja toimimista erilaisissa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa.

Opiskelu ja oman oppimisen osoittaminen suomalaisessa ammattikorkeakoulussa perustuu kirjoittamiseen ja raportointiin, siksi valmentavan koulutuksen suomen kielen opintojen pitää kehittää tekstin tuottamista, mikä on vieraskielisille henkilöille erityisen vaikeata. Valmentavan koulutuksen suomen kielen opinnoissa pitää käydä läpi asiakirjoittamisen tekstimalleja ja opiskelutekstilajeja sekä kielenhuollon keskeisiä kysymyksiä. Ammattialan liittyvien ja sisällöllisesti kiinnostavien tekstien referointi, suullisten esitysten tekeminen, erityyppisten esseiden, tenttivastausten, tiedotteiden, raporttien ja oppimis- ja luentopäiväkirjojen kirjoittaminen motivoivat opiskelijaa sekä antava juuri valintatilaisuudessa ja opiskelussa tarvittavia taitoja.

Olennaista on myös ohjata opiskelijoita itsenäiseen, pitkäjänteiseen kielitaidon eri alueiden harjoittamiseen. Verkossa on runsaasti itsenäiseen kielen opiskeluun tarkoitettuja oppimateriaaleja, joiden käyttö on hyvä omaksua. Opiskelijat, joilla on hyvät oppimisvalmiudet, hyötyvät tavoitteellisesta ammatillisen kielitaidon kehittämisen ja itseopiskelun ohjauksesta. Tällaisen itsenäisen opiskelun ohjauskäytäntöjä olisi mahdollista kehittää.

Tietotekniset taidot

Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tietotekniset taidot ovat hyvin eritasoisia ja usein heikompia, kuin Suomessa keskiasteen tutkinnon suorittaneilla. Tietoteknisten taitojen opetukseen pitää varata riittävästi lähiopetusta ja kurssi voisi olla laajuudeltaan 5 op nyt pilotoidun 3 opintopisteen kurssin sijaan.

Korkeakouluopiskelutaidot ja ammattivalinnan ohjaus

Opiskelu suomalaisessa ammattikorkeakoulussa edellyttää opiskelijalta oma-aloitteisuutta, oppimistaitojen omaksumista sekä järjestelmällisyyttä ja itseohjautuvuutta. 5 op:n laajuisen jakson aikana tulee harjoitella keskeisiä opiskelu- ja oppimistaitoja ja itsenäisten tehtävien avulla varmistaa opiskelijan ammattivalinnan realistisuutta ja mielekkyyttä.

Alakohtaiset AMK-opinnot

Valmentavaan koulutukseen voisi lisätä joustavuutta vapaasti valittavien alakohtaisten opintojen avulla. Opiskelija voisi suorittaa 10-15 op:n laajuiset opinnot valitun tutkinnon perusopintoihin kuluvasta kurssitarjonnasta tai tehdä itsenäisiä projektitehtäviä ja näyttösuorituksia. Jälkimmäisen lukukauden jaksolla opiskelija varmistuisi tutkinnon valinnasta ja saisi kuvan soveltuvuudestaan ammattikorkeakouluopintoihin. Tutkinto-opetukseen osallistuminen selventäisi myös opiskelumotivaation riittävyyttä.

  • Opiskelijoiden ohjaus oli hyvin keskeinen elementti kokonaisuuden toteuttamisessa. Opiskelijoiden ryhmäyttämiseen varattiin runsaasti aikaa. Asioissa edettiin alussa hyvinkin rauhalliseen tahtiin samalla varmistaen, että kaikki pysyvät mukana ja sisäistävät opiskeluun keskeisesti liittyvät asiat. Näitä olivat omien opiskelutavoitteiden hahmottaminen valmentavan koulutuksen aikana, mutta samalla myös pidemmälle ulottuvien opiskelutavoitteiden laatiminen aina pitkälle tulevaisuuteen uraohjaukseen saakka. Ohjauksessa käytettiin ryhmänohjauksen lisäksi runsaasti yksilöohjausta. Jokaiselle opiskelijalle oli nimetty omaohjaaja, mutta toiminta oli varsin kollegiaalista yhdessä toimimista. Opiskelijoiden taustat olivat hyvin kouluttajien tiedossa ja ohjauksessa eri urasuunnitteluun liittyviä valintoja pohdittiin tiiviisti yhdessä opiskelijoiden kanssa. Usealle opiskelijalle suomalainen yhteiskunta, työelämä ja koulutusmaailma omine pelisääntöinen ja lainalaisuuksineen oli aluksi hyvinkin vieras. Ohjauksessa pyrittiin luomaan heille heidän lähtökohdista katsottuna mahdollisimman realistinen pohja analysoida ja peilata omaa osaamistaan ja omia tulevaisuuden toiveitaan heitä ympäröivään todellisuuteen. Tarkoituksena ja tavoitteena oli antaa opiskelijoille mahdollisimman realistinen kuva suomalaisesta yhteiskunnasta. Keskusteluissa usein heidän omaa kulttuuriaan verrattiin suomalaiseen toimintatapaan ja keskustelut olivat oppimisen kannalta antoisia.    
  • Koulutuksen toteuttaminen vaati työtä myös oman ajankohtaisen tiedon päivittämisen muodossa. Koulutuksen kentässä, työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuu jatkuvia muutoksia ja niissä ajantasalla pysyminen vaatii jo kantaväestöönkin kuuluvalta paljon työtä. Voidaan olettaa, että nämä asiat vaativat vielä huomattavasti enemmän työtä maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Kurssin toteutuksen aikana moni esitelty asia oli sangen vieras maahanmuuttajille, sillä heidän näkökulmansa suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen toimintoihin oli varsin rajoittunut. Tavoitteena oli laajentaa heidän kokonaiskäsitystä suomalaisesta yhteiskunnasta, työmarkkinoista ja koulutuksesta. Oppimisen ja ohjauksen lähtökohtina olivat opiskelijan omien näkökulmien korostaminen sekä kansainvälisestä että kansallisesta näkökulmasta.
  • Koulutuksen ollessa juuri ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta korostuivat myös koulutuksen verkostojen ohella myös eri ammatilliset verkostot. Näistä vastuun ottivat lähinnä Hämeen ammattikorkeakoulun koulutus- ja tutkimuskeskukset, joissa eri koulutukset tapahtuvat. Tämä oli myös uudenlainen haaste KT -keskuksille, sillä maahanmuuttajaopiskelijoille suunnattua valmentavaa koulutusta ei ole aikaisemmin toteutettu. Tämän päivän taloudellisessa tilanteessa varsinaistenkin opiskelijoiden on joillakin aloilla erittäin haasteellista suorittaa omaa opiskeluun liittyvää harjoitteluaan. Maahanmuuttajille suunnatun ja vasta ammattikorkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen harjoittelupaikkojen saaminen oli joskus lähes toivotonta. Yrityksissä ja yhteisöissä ei aina nähdä tästä saatavaa hyötyä eikä sitä nähdä mahdollisuutena. Tämä tullee olemaan jatkossakin erittäin kova haaste valmentavien koulutusten osalla.
  • Valmentava koulutus on uusi koulutusmuoto Suomessa. Tähän saakka kokeilut on rahoitettu erilaisilla projektirahoituksilla. AMK-lakiin on kirjattu suositus korkeakouluille valmentavien järjestämisestä, mutta ei ole järjestetty minkäänlaista rahoitusta valmentaville. Onko maahanmuuttajille suunnatun AMK-valmentavien tulevaisuus  vain korkeakoulujen ”hyväntahtoisuuden” varassa? Monetkaan korkeakoulut eivät innostu perusrahoituksella järjestämään maahanmuuttajille koulutusta, joka vaatii paljon erilaista osaamista ja resursseja.
  • Valmentava koulutus on tärkeä siirtymävaiheen keino maahanmuuttajille päästä ammattikorkeakouluopintojen piiriin. Tällainen siirtymävaiheen koulutus tukee maahanmuuttajien opiskeluvalmiuksia, erityisesti kieli- ja opiskelutaitoja. Tullakseen osallistuvaksi kansalaiseksi tässä yhteiskunnassa maahanmuuttajat integroituvat yhteiskuntaan parhaiten koulutuksen ja työelämän kautta. Ei ole kenenkään etu rakentaa liian korkeita kynnyksiä korkeakouluihin pääsemiseksi. Hakuvaiheeseen ulottuva AHOT saattaisi olla ratkaisuna pitkään Suomessa asuneiden maahanmuuttajataustaisten korkeakoulukynnyksen ylittämiseen.

PROJEKTIN TULOKSET

Valmentavaan koulutukseen aktiivisesti osallistuneet saivat todistuksen, johon liitettiin opintorekisteriote. Suuri osa suoritetuista opinnoista oli korkeakoulukelpoista, siirrettävissä korvaavina opintoina osaksi mahdollisia ammattikorkeakouluopintoja. Osa osallistuneista suuntautui ja sijoittui jo aivan pilotoinnin alkuvaiheissa ammattikorkeakoulu- tai ammattioppilaitostasoisiin opintoihin pilotointiin osallistuneiden ammattikorkeakoulujen ulottumattomiin. Ainakin muutama valmentavaan koulukseen osallistuneista suunnitteli hakevansa pilotointiin osallistuneisiin Hamkin ja Metropolian ammattikorkeakouluihin. Näiden hakijoiden menestyminen valintakokeessa edustaa yhtä havainnollista mittaria projektin tuloksista.

Valmentavan koulutukseen osallistuneet maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat saaneet tutustua ammattikorkeakoulun opetukseen ja heitä kiinnostavien tutkintojen sisältöihin. Opiskelijoiden jatkosuunnitelmat selkiytyvät ja osa heistä pyrkii ammattkorkeakouluun, osa toisen asteen oppilaitoksiin. Jotkut opiskelijoista päättivät opiskella suomen kieltä lisää ennen pyrkimistä ammattiopintoihin. 

PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS

Opiskelijarajapinnan ulottaminen varsinaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden ulkopuolelle ja opiskelumahdollisuuksien ennakoiminen lukumääräisesti vaatimattomasti edustetuille maahanmuuttajataustaisille edusti uudistumisen mahdollisuuksia korkeakoulumaailmassa. Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille toteutettiin ensimmäistä kerta 25-30 op laajuisena kokonaisuutena. Heterogeenisen ryhmän ohjauksen ja opetuksen eriyttämisen käytännöt ovat siirrettävissä jatkossa järjestettäviin valmentaviin koulutuksiin.

PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET

Sosiaalinen media, erityisesti wiki tiedotusalustana, on luonut tasapuolisia sekä -arvoisia mahdollisuuksia toteutuneen opetuksen seuraamiseen. Lisäksi päätöksenteko ja kokouksiin osallistuminen helpottui ja liitti jokaiseen hankkeen henkilön mukaan päätöksentekoon, tasapuolisesti. Myös raportointi ja yhteistyö opetusta toteuttavan, suunnittelevan ja hallinnoivan henkilökunnan keskuudessa  ylitse korkeakoulurajojen vaikutti varmaan osaltaan projektin tasa-arvoisuuden ja yhteistyön kokemuksiin. Maahanmuuttajataustasille opiskelijoille järjestetty valmentava koulutus positiivisen diskriminaation toimenpiteenä huomioi ryhmän erityistarpeet ja edistää tasa-arvoa ammattikorkekoulussa ja yhteiskuunnassa laajemmin.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Opiskelijavalinnan monimuotoisuus ja siihen liittyvät kokemukset ovat osana valmentavan koulutuksen hyviä käytäntöjä. Erityisen arvokas osio on haastattelutilanteen ja tekstin tuottamisen osion käytänteen jatkaminen ja kehittäminen.

Myös suomen kielen opetuksen ja ohjauksellisen sekä valintakokeisiin suuntautuvan otteen sisällyttäminen valmentavan koulutuksen opintokokonaisuuteen on käyttökelpoinen toteutusosio valmentavasta koulutuksesta.

TOIMINNAN JATKUVUUS

Metropoliassa toteutetaan lukuvuonna 2011-2012 kaksi valmentavaa koulutusjaksoa, toinen tekniikan ja liikenteen ja toinen liiketalouden alalla. VOIMAA-toteutuksiin osallistuneet ovat jakaneet kokemuksiaan näiden toteutusten koordinaattoreiden kanssa (keskustelutilaisuus 11.4.2011).

PROJEKTIN RAHOITUS

YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA

AINEISTON SÄILYTYS

 

 
You must log in to comment.