Child pages
  • VOIMAA-loppuraportti - Tiedottaminen, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ

PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ

Tiedottaja/tuottajan on täytynyt omaksua itse uudet työvälineet (wiki, muut sosiaalisen median sovellukset) ja avoimen, verkkovälitteisen ympäristön työskentelytapa. Tämä on alussa vienyt paljon työaikaa. Jonkin verran ristiriitatilanteita on syntynyt alkuvaiheessa emo-organisaation ja rahoittajatahon erilaisista viestintäohjeista. Monet viestintään liittyvät toimenpiteet ovat kehittyneet hankkeen elinkaaren aikana luonnollisesti kehittely- ja testausvaiheesta käyttöönottoon ja laajempien, periaatteellisten kysymysten heräämiseen toiminnan sivutuotteena. Esimerkiksi avoimuuden vaatimus ja asiantuntijana toimivan työntekijän kyky viestiä omasta työstään avoimesti ovat kysymyksiä, jotka tulevat hankkeen jälkeenkin jäämään keskustelunaiheiksi, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta.

Suurin haaste hankkeen alussa oli rahoituspäätöksen viivästyminen, jonka myötä syntyneet viivästykset saatiin pääsääntöisesti kurottua umpeen hankkeen aikana. Ammattikorkeakoulun vuosisyklin osalta toiminnan lykkääntymisellä on kuitenkin ollut merkitystä mm. opettajien vuosityöaikasuunnitelmiin eli opettajien tuntiresurssien varaamiseen liittyen, mikä on vaikuttanut amk-valmentavien koulutusten osalta eri klustereiden osallistamiseen, opintokokonaisuuksia suunnitelleen kehittämistiimin syntymiseen ja pilottijaksojen markkinointiin ja tätä myöten pilotointiin hakeutuneiseen opiskelija-ainekseen.

Hankkeen päättyessä haasteet kohdistuvat loppuarviointiin ja arkistointiin; tänään syntyvät ratkaisut saattavat vuonna 2020 vaikuttaa vanhanaikaisilta.

Projektin toteutus

Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen

Projektin tiedottamisesta on asetettu omat osatavoitteet vuoden 2009 osalta, joista seuraavat tavoitteet on saavutettu:

  • verkkosivujen avaaminen
  • sähköpostilista ja tiedotussyötteet
  • ohjaus- ja neuvontatilaisuudet järjestelmistä, toiminnasta ja toimintatavoista;
    o 2.2. Metropolian Alumnit
    o 12.2. Metropolian opiskelijat METKA
    o 13.2. Henkilöstökoulutusyksikkö
    o 26.2. AMK-startti
    o 9.4. Tekniikan klusteri
    o 2.4. Aikuisopiskelijaryhmä / verkkotiedottaminen
    o 15.4. Aikuisopiskelijaryhmä / av-tuotanto
    o 25.8. Wiki-työpaja ja hankeinfo Metropolian viestintäyksikölle
  • Info-, tiedotus- ja messutilaisuudet (järjestäminen/osallistuminen):
    o 3.4. Messut: HAMKEmessut Hämeenlinnassa
    o 14.5. Messut: Metropolian kulttuurialan Hankkeet tutuksi -tapahtuma
    o 1.9. Info: Johdatus verkkomediaan -luennolla info+keskustelutilaisuus
    o 30.10. Info: Viestinnän koulutusohjelman kehittämispäivä, opetushenkilöstö
  • Verkostoitumistilaisuuksia:
    o 20.1. Duuniin.net ammattikorkeakoulujen rekrytointimessut
    o 23.1. Educa-messut
    o 12.3. Kulttuurikeskus CAISA -tapaaminen
    o 18.3. Korkeakoulujen maahanmuuttajille suunnatun koulutus- ja palvelutarjonnan infoiltapäivä 13-16 / HERA1
    o 30.3. Liittyvä voima -aloitusseminaari
    o 12.-13.8. HERA-seminaari, Helsinki
    o 17.9. Aikuisopiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa -hankkeen seminaari
    o 2.10. Metropolian Hanketori, T&K- ja työelämäfoorumi -esittely
    o 20.11. Tietotekniikan liiton teoksen kirjoittajatapaaminen (työ jatkuu ja julkaisu tulee 2010)
    o 24.11. VALOA-café
    o Projektin tiimoilta on tehty verkostoitumis- ja benchmarking-matka Belgiaan ja Alankomaihin 28.9.-2.10.2009
  • AV-materiaalien eli reportaasien tuotanto
    o 27.8.2009 Av-tuotantojen aloituspalaveri
    o 11.9.2009 Av-tuotantoryhmän tuotantopalaveri
    o 23.9.2009 Av-tuotantoryhmä tuotantopalaveri
    o 11.12.2009 Katselu- ja arviointitilaisuus
  • Muu AV-materiaali tuotettu yhteistyössä muiden työkorien kanssa ja toivottavasti raportoidaan niiden työkorien väliraporteissa!
  • VOIMAA-sivustojen ylläpito ja päivitys sekä tiedotteiden laatiminen
    o päivittäin tapahtuvaa wikisivujen päivittämistä ja tapahtumista tiedottamista
    o websivu suunniteltu staattisemmaksi
  • valtavirtaistamismateriaalien ja -keinojen työstäminen
    o av-materiaalin tuottaminen: neljä reportaasia teemasta Maahanmuuttaja ja työelämä valmistunut, julkaisu siirtyy 2010 tammikuulle (hienosäätö)
    o esite
    o Metropolian sidosryhmälehden numerossa 2/2009 aukeaman juttu VOIMAA-työelämäpartnereiden näkökulmasta hanketoiminnasta.
    o vuoden 2010 VOIMAA-seminaarin valmistelu
    o VOIMAA mukaan Tietotekniikan liiton Silmät auki sosiaaliseen mediaan - kirjaan; eettiset näkökulmat tulokulmana; työstö alkanut 2009.
    o kokeilut sosiaalisen median keinoin luotavista kiinnostavista ja toimivista uutisointi- ja raportointimuodoista.
    o pohdintaa eri sosiaalisen median sovellusten käytöstä hankkeesta viestimisessä ja tiedottamisessa; esimerkiksi Twitter, Youtube, Slideshare, GoogleDocs otettu käyttöön wikin kanssa.
  • Projektisuunnitelmassa mainitut osatavoitteet vuoden 2010 osalta:
  • Ohjaus- ja neuvontatilaisuuksien järjestäminen ja opintomahdollisuustiedotteet. Infotilaisuuksien järjestäminen koulutusmahdollisuuksista, joissa annetaan lisätietoa hakijalle, on ollut tärkeä osa tiedottajan työtä. Infoja on pidetty aikavälillä 9.8.-26.8.2010. Paikkoja ovat olleet kulttuurikeskus Caisa, Metropolian toimipisteet (Hämeentie, Bulevardi, Vanha Maantie), Helsingin kirjastot (Kannelmäki, Itäkeskus, Pasila, Vuosaari) sekä Kontulan Lähiöpiste.
  • Opintomahdollisuustiedotteita on sekä tuotettu flyeri-muotoisina fyysisinä kappaleina että lähetetty sähköisesti mm. järjestöille ja netin palvelusivuille, joilla on yhteys maahanmuuttajaväestöön.
  • Sivustojen ylläpito ja päivitys sekä tiedotteiden laatiminen: VOIMAA-webbisivu on ollut tärkeä tiedonlähde valmentavien opintojen hakijoille. Webbisivulla vierailevien tilastoja voidaan tarkastella Google Analytics -ohjelman kautta. Lisäksi VOIMAA-hankkeen toiminnasta on tiedotettu erityisesti VOIMAA-wikin päivittäisuutisten, viikkokirjeiden ja kuukausikirjeiden muodossa. Kuukausikirjeet lähetetään sähköpostirekisterin perusteella. VOIMAA-webbisivulle on tuotettu sähköpostirekisteriä varten rekisteriseloste. Vuoden 2010 aikana on kuukausikirjeen tilaajia ollut vaihtelevassa määrin, sekä postituslistalta eronneita että siihen liittyneitä on kuukausitasolla ollut useita. Joulukuun eli viimeisimmässä päivitetyssä ryhmäjakelussa lukumäärä oli 688 henkilöä.
  • Valtavirtaistamismateriaalien ja -keinojen työstäminen: tuotettu reportaasit ja uutisjutut. Tuotettu artikkeleita VOIMAA-tematiikkaan liittyvistä aiheista vuoden 2010 puolella, joskin julkaisu siirtyy 2011 alkupuoliskolle. Näitä ovat mikroartikkelit sosiaalisen median käytöstä projektityössä sekä sosiaalisen median etiikkaan liittyvään julkaisuun tuotettu VOIMAA-kokemuksia kokoava kirjoitus.
  • Tammikuussa 2010 on julkaistu valtavirtaistamismateriaaleina neljä reportaasia, jotka ovat projektin omalla VOIMAA-kanavalla Youtubessa avoimesti saatavilla. Tuotannot on linkitetty myös VOIMAA -wikiin. Tietoa materiaalien olemassaolosta ja niiden vapaasti jakamisesta on lähetetty myös sähköisesti linkkeinä eri organisaatioille, joita maahanmuuttajuus koskettaa. Keväällä on saatu myös opiskelijatyönä tehty minidokumentti, joka on julkaistu Youtubessa.
  • Vuonna 2010 tiedotuksen, valtavirtaistamisen ja juurruttamisen tuotoksena on tuotettu Maahanmuuttajat ja ammatillisen osaisen moninaisuus -kirja. Kirja julkaistiin Luovuus syttyy -tapahtumassa 21.9.2010. Kirjaa painettiin 700 kappaletta, ja nämä kappaleet jaettiin lähes loppuun hankkeen sidosryhmille, kuten HAMKin, Haaga-Helian, yritysyhteistyökumppanien edustajille sekä valtakunnallisesti amk- ja muille oppilaitoskirjastoille. Kirja on PDF-muotoisena saatavissa sähköisesti ladattavissa Voimaa-wikissä ja webissä.
  • Vuoden kuluessa on myös suunniteltu ja tuotettu artikkeleja sosiaalisen median mikrokirjaan ja suunniteltu hankkeen loppujulkaisuja.
  • Lisäksi on tuotettu artikkeleja emo-organisaation asiakaslehti Focukseen ja muiden organisaatioiden toimittamiin julkaisuihin (Etiikka-artikkeli), jotka ovat verkko- ja printtijulkaisuja.
  • Tiedotuksen työpanos painottunut amk-valmentavien koulutusten kampanjoinnin suunnitteluun ja sen käytännön järjestelyihin. Valmentaviin koulutuksiin hakeutuvien valmennettavien rekrytoinnissa käytetään uuden koulutuksen ollessa kyseessä kaikkia mahdollisia sähköisen viestinnän kanavia, perinteistä tiedotustoimintaa, sosiaalisen median hyödyntämistä, sekä jalkautumista erilaisiin yleisötapahtumiin, joissa voi olla läsnä maahanmuuttajataustaista väestöä. Lisäksi tiedotusmateriaalia toimitetaan fyysisinä printteinä eri organisaatioiden, kuten kirjastojen, kulttuurikeskusten ja kohtaamispisteiden ilmoitustauluille.
  • Valmentavasta koulutuksesta on tuotettu flyeri, jota on jaettu yleisötapahtumissa Uudenmaan alueella touko-elokuussa 2010. Näitä tapahtumia ovat olleet:
    • kesäkuussa Helsinki-päivä lauantai 12.6.2010, jolloin VOIMAA-tiedottaja ja opiskelija-assistentti kiersivät yleisötapahtumissa jakamassa tietoa VOIMAA-koulutuksista Kaapelitehtaalla, Tennispalatsin Kulttuurien museossa, Narinkkatorilla Helsingin nuorisoasiainkeskuksen KesäStadi-tapahtumassa, Helsingin kaupunkisuunnittelun Laiturissa, Kiasmassa, Ateneumissa sekä Kontulan OstariFestarissa ja Kontulan Lähiöasemalla. Reitin varrella poikettiin myös Rautatientorin moottoripyöräesittelyssä ja 25 vuotta täyttäneessä Sambakarnevaalissa.
    • heinäkuussa FACES-etnofestivaali, Alppipuistossa Vadelmafest, Oranssifest, Funky Family Picnic
    • elokuussa tulossa vielä mm. URB ja Kalliola rock
  • Kesäkuussa on lähetetty valmentavista koulutuksista tiedote median edustajille ja maahanmuuttajayhdistyksille, -järjestöille ja viranomaisille. Tiedottaja on tiedottanut valmentavista opinnoista median edustajia (lehdistö, televisio, radio, verkkojulkaisut) sekä järjestöjä ja maahanmuuttajaorganisaatioita sekä viranomaisia (KELA, TE-toimistot).
  • Kesäkuusta alkaen VOIMAA-valmennusten banneri on on ollut Metropolia AMK:n webin etusivulla, ja siitä on ollut linkki uutiseen, jonka yhteydessä on linkki hakusivulle.
  • Heinäkuussa on lähetetty valmentavien koulutuksien tiedotuspaketti fyysisesti maahanmuuttajayhdistyksille ja -järjestöille, mukana on ollut myös hakulomakkeita tulostettuna.
  • Elokuussa järjestetään ennen hakuajan umpeutumista yleisölle avoimet infotilaisuudet Helsingissä eri kirjastoissa, kulttuurikeskuksissa ja Metropolian toimipisteissä tiiviisti kahden viikon aikana. Myös HAMK järjestää infotilaisuuden hakijoille 10.8.2010. Infotilaisuuksissa on mukana tiedottajan lisäksi valemntavista koulutuksista vastaavat opettajakoordinaattorit. Infotilaisuuksia on markkinoitu myös Facebookin kautta.
  • VOIMAA-projektin puitteissa toteutettavan maahanmuuttajien ammattikorkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksenhakusivu avattiin perjantaina 11.6.2010 osoitteessa http://voimaa.metropolia.fi/haku.html
  • Lisäksi on avattu tiedotussähköposti voimaa@metropolia.fi jonne on ohjattu lisäkysymyksiä valmentavista koulutuksista.
  • Kampanjointi jatkunut tapahtumiin jalkautumisella koko kesän ajan, kunnes hakuaika päättyy perjantaina 27. elokuuta.
  • Hakuajan sijoittuessa kesän loppuvaiheille on ponnisteluista huolimatta nähty, että hakuaika on ollut liian suppea. Hakijoita ja tiedusteluja on tullut kiihtyvällä tahdilla vasta elo-syyskuun taitteessa. Hakijat ovat myös selvästi viestineen omille verkostoilleen opintomahdollisuudesta ja ns. viidakkorumpu on käynnistynyt. Hakuaikaa on jatkettu. Valintatilaisuus on järjestetty suunnitellulla tavalla ensimmäisen deadlinen mukaan, mutta seuraavasta hakuajan päättymisestä on pitänyt tiedottaa pikavauhdilla sähköisiä kanavia pitkin. Uutta infotilaisuuskierrosta ei ole ehditty järjestää, sillä samaan aikaan Luovuus syttyy -seminaarin 21.9.2010 suunnittelu on vienyt työaikaa jo alkuvuodesta ja sen osalta kiireellisyys lisääntynyt heti elokuun alusta.
  • Tiedottaja on osallistunut vuoden 2010 aikana seuraaville ulkomaan konferenssi/benchmarkkaus ja arviointimatkoille:
    • Lontoo maaliskuu, Geneve toukokuu, Tallinna, Dublin ja Heidelberg kesäkuu, Malmö elokuu, Riika syyskuu, Haag lokakuu. Matkojen (myös muiden kuin omien) kilpailutukset ja järjestelyt ovat myös vieneet tiedottaja/tuottajan työaikaa.
  • Matkaraportoinnin ajantasaiseksi kehittäminen on ollut mielekästä. Samoin valokuva-aineiston tuottaminen eri matkoilta esimerkiksi julkaisuja varten on ollut erinomainen sivutuote. Matkaraportit ovat osittain massiivisen laajuisia, ja niiden jatkohyödyntämisen suunnittelu on ollut keskustelussa projektin hallintotiimissä.

Projektiyhteistyö 2008-2011

Ohjausryhmän ja projektin välinen yhteistyö on ollut tiedottajan näkökulmasta asiantuntevaa ja hyvin projektin toimintaa tukevaa, myös kriittisten näkökulmien ja toimintaehdotusten muodossa.

Sisäinen yhteistyö Metropolia ammattikorkeakoulussa on toiminut hyvin. Yhteistyön laajentamista kaikkien alojen klusterien väliseksi on kuitenkin estänyt se, että samaa aihepiiriä käsitteleviä hankkeita on ollut vuosina 2008-2011 käynnissä useita. Resursointikysymykset ovat tulleet vastaan esimerkiksi opetushenkilökunnan osallistamisessa hanketoimintaan: työtunnit ovat loppuneet vuosityöaikasuunnitelmista kesken. Metropoliassa projektin jalkauttamista ja valtavirtaistamista on edistetty erilaisin tiedotustoimenpitein kevätlukukaudelta 2009 alkaen ja hankkeen päättyessä hanke tunnetaan omassa organisaatiossa hyvin.

Hankkeen päättyessä Metropolia amk:n sisäisen yhteistyön merkittävimmäksi saavutukseksi on noussut amk-opintoihin valmentavat koulutukset ja toteutuneiden pilottijaksojen analysointi Metropolian eri klustereiden välillä opetushenkilöstön ja valmennusjaksoille osallistuneiden opiskelijoiden yhteisessä tapaamisessa. Työ valmentavien opintojen juurruttamiseksi Metropolian toimintaan jatkuu HERA Competence -hankkeen varoin eri klustereissa. Tältä osin valitut yhteistyötoimenpiteet hankkeen jalkautumiseksi ovat onnistuneet Metropolian sisällä.

Rahoittajan ja projektin välinen yhteistyö on tiedottajan näkökulmasta ollut seuranta- ja väliraportin tietojen koostamisena. Tarvittaessa rahoittajan edustaja eli valvoja on selvittänyt haasteellisempia viestintään liittyviä kysymyksiä, joihin ei ole löytynyt yksiselitteistä ratkaisua rakennerahastot.fi -nettisivulta (esimerkiksi vipuvoima -logon olemassaolo mustavalkoisena negatiiviversiona).

Työkoriyhteistyö on onnistunut tiedotusnäkökulmasta siten, että työkorien vastaavat ovat olleet aktiivisia ilmaistessaan viestinnällisiä tarpeitaan. Työkorien toiminnan käytänteet ovat kuitenkin vaihdelleet toimijoiden osaamisen ja aktiivisuuden mukaan siten, että työkorien sisällöntuottaminen on edistynyt vaihtelevasti koko hankkeen ajan.

Työelämäyhteistyö on ollut tiedottajan näkökulmasta sujuvaa, sillä työelämäkumppaneita on voitu käyttää projektista tiedottamisessa keulakuvana ja työelämäkumppaneita on mm. haastateltu Metropolia AMK:n asiakaslehti Focukseen projektiyhteistyön näkökulmasta.

Muu yhteistyö on ollut muun muassa Metropolian opiskelijoiden rekrytoimista mm. graafikoksi, audiovisuaalisen valtavirtaistamismateriaalin luojiksi ja web-sivujen koodaajiksi. Opiskelijatyövoiman haasteena on ajankäyttö sekä ohjausmahdollisuudet.

Lisäksi tiedottaja on yhdessä muiden projektitoimijoiden kanssa osallistunut kotimaisiin ja kansainvälisiin konferensseihin ja seminaareihin, joissa verkostoituminen, ideoiden syttyminen ja eri organisaatioiden toiminnan benchmarkkaaminen ovat olleet hankkeen edistämiseksi tärkeitä tilaisuuksia.

Verkkovälitteinen etäosallistuminen ja kasvokkaisviestinnän välttämättömyys

Tiedotuksen osalta hankekaudella 2009-2011 projektin tavoitteena on ollut kokeilla sosiaalisen median ja wiki-työkalun käyttöä projektin eri viestintätoimenpiteissä. Tärkeimmäksi näistä verkkovälitteisistä kanavista on muodostunut wiki, jonka perusideana on ollut tarjota verkossa helposti muokattavissa oleva työskentelyalusta. Viestinnällisestä ja vuorovaikutuksellisesta näkökulmasta katsottuna projektin yhteistyötä ja sisäistä viestintää ovat tukeneet myös säännöllisesti järjestetyt projektin hallinnon, talouden ja tiedotuksen ydinryhmän viikoittainen palaveri käytännön asioista sekä projektiryhmän kokoukset. Maantieteellisesti (Helsinki-Hämeenlinna) hajaantunut projektiorganisaatio tarvitsee verkkovälitteisen työskentelyn rinnalle säännöllisin väliajoin järjestettävät kokoukset, joissa ihmiset tapaavat ja saavat kommunikoida kasvokkain, jolloin on helpompi nostaa tärkeät ajankohtaiset asiat yhteiseen keskusteluun, ilmaista itseään, tulla ymmärretyksi ja kuulluksi sekä käydä dialogia, jonka sanomaa kehonkieli tukee.

JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN

Projektin mahdollinen internet-osoite: http://voimaa.metropolia.fi
Web-osoitteesta pääsee siirtymään hankkeen wikityötilaan.

ONGELMAT JA SUOSITUKSET

Havaintoja, suosituksia ja kehitysehdotuksia

Wikityökalun käyttöön liittyen

Tavoite ja käyttöönotto

Projektissa toimivien organisaatioiden edustajien välistä viestinnällistä yhteistyötä on pyritty toteuttamaan verkkovälitteisesti wikissä. Toimintaa on tuettu perehdyttämällä projektityöntekijöitä wikityökalun käyttöön, mutta sen ollessa tekninen väline, kaikki osallistujat eivät ole kokeneet wikityöskentelyn kaikkia mahdollisuuksia omaa työtä tukevaksi ja heidän osallistumisensa on jäänyt vähemmälle. Vastavuoroisesti wikityöskentelyn mahdollisuuksista innostuneet ovat ottaneet wikin omakseen ja kehittäneet VOIMAA-wikisivua aktiivisesti eteenpäin.

Wikiin kehitetyt viestintäkanavat

Tiedottaja on luonut yhteistyössä projektikoordinaattoreiden kanssa säännöllisesti päivittyneiksi tiedotuskanaviksi wiki-uutiset. Ideana on ollut, että jokainen työkori voi julkaista omat, tärkeät asiansa uutisina. Lisäksi on kehitetty käytettäväksi viikkokirje, jossa viikon hanketapahtumat on koottu ytimekkäästi. Päivittäis- ja viikkouutiset ovat olleet tilattavissa RSS-syötteenä. Lisäksi laajempaa jakelua varten on kehitetty kuukausikirje, joka on projektitoimijoiden lisäksi suunnattu ulkopuolisille tahoille, ja se on ollut tilattavissa web-lomakkeen kautta omaan sähköpostiin. Hankkeen käytössä ovat olleet myös web-sivut, jotka toimivat projektin ulkoisena tiedonlähteenä, josta on ollut helppo linkin kautta siirtyä myös wikisivuille.

Työblogi

Projektitoimijat on ohjattu hankkeen alussa kirjoittamaan omista kokemuksistaan wikiin työblogia. Tämän työskentelymallin osalta kiinnostus on kuitenkin hiipunut hankkeen edetessä. Tiedottaja on työnsä roolin mukaisesti pyrkinyt säännönmukaiseen työblogin ylläpitoon. Muissa tehtävissä toimiville on saattanut tuntua raskaalta kirjoittaa oman työn etenemisestä viikottain, toisille väline on ollut mielekäs harvakseltaan käytettynä. Työblogin osalta sen kaikkia ominaisuuksia ei ole hyödynnetty täysin. Ajatuksena on ollut, että toisten blogeja seuraamalla voitaisiin nähdä, miten muiden työt etenevät sekä kirjoittajalle itselleen säännöllinen bloggaaminen voisi olla muistin tukena, esimerkiksi seurantaraporttien aineistoa olisi helpompi koota blogien avulla kuin ulkomuistista kuukausien takaisia asioita koostamalla.

Wikiviestinnän haasteet

Wiki on haasteellinen vuorovaikutustilanteissa. Verkkovälitteinen yhteydenpito ja tekstipohjainen viestintä voivat johtaa verkkokeskusteluun osallistuvien välisiin väärinymmärryksiin, koska sanattomat viestit ja ilmeet eivät ole ilmaisukeinoina käytettävissä (pl. ns. hymiöt tai muut tunnelmaa kuvaavat verkkoviestinnälliset elementit). Onnistuminen verkkovälitteisessä viestinnässä riippuu kunkin viestijän henkilökohtaisista verkkoviestintätaidoista, joiden kehittymistä hankkeen aikana ei tutkittu eikä erikseen tuettu.

Wiki kohderyhmille viestittäessä

Laajennettaessa wikin käyttöä hankkeen sisäisen projektiryhmän ulkopuolelle, esimerkiksi kohderyhmän edustajille suunnatuksi viestintäkanavaksi, tekniset haasteet wikin käytössä korostuvat samalla tavalla. Ilman perehdytystä wiki on teknisesti jopa vaikea väline omaksua. Tavoitteena projektin aikana on ollut tuottaa säännöllisesti päivittyvää tiedotusaineistoa wikiin ja saada hankkeesta kiinnostuneet käymään wikisivuilla. Wikisivujen katseleminen ja kommentin jättäminen onnistuu ilman käyttäjätunnuksia. Kuitenkin Metropolialla on ollut hankkeen aikana palvelimellaan käytössä turvallisuussertifikaatti, jonka hyväksyminen on vaatimuksena ulkopuolisen (Metropolian wikiympäristöä tuntemattoman) tulijan pääsyn wikisivulle. On arvioitu, että yli puolet wikiin tulossa olleista lukijoista on kääntynyt pois kyseisen portinvartijan asemassa olevan sertifikaatin vuoksi. Hankekaudella ulkopuolisia kommentoijia wikisivuilla on ollut todistetusti yksi, jolla oli tärkeää asiaa.

Wiki monimediallisena kanavana

Wikiympäristö mahdollistaa tekstipohjaisen viestinnän lisäksi erilaisten sähköisten viestintätapojen käytön: valokuvan, liikkuvan kuvan, äänen, videoklippien ja erityisesti linkityksien hyödyntämisen. VOIMAA-wikissä on audiovisuaalista materiaalia hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan, muun muassa Metropolian opiskelijoiden opiskelijatyönä laatimia uutisjuttuja (2011) aiheesta maahanmuuttajuus ja reportaaseja (2010) aiheesta maahanmuuttajat ja työelämä. Videoklipit on upotettu wikisivulle Youtube-palvelun kautta. Lisäksi erilaisia koulutusmateriaaleja ja puheenvuoroja on tuotettu audiovisuaalisena ja jaettu youtuben lisäksi wikin välityksellä. Paitsi verkossa, klippejä on käytetty virikemateriaalina, esimerkiksi Luovuus syttyy -hanketapahtuman yleisölle 21.9.2010 Metropoliassa.

Suosituksia wikin käytöstä

Wikin käyttäminen hankeviestinnän välineenä on suositeltavaa jo sen vuoksi, että sisäisen viestinnän yhä suosituimman välineen sähköpostin käytön tarve vähenee wikityyppisen työskentelyn myötä oleellisesti. Haasteena on kuitenkin wikiin tuotetun valtavan laajan materiaalin arkistointi.

Wikin juurruttamiseksi mihin tahansa organisaatioon on voitava järjestää opastusta työvälineen käyttöön, erilaisille kohderyhmille ja erilaisilla opastajakokoonpanoilla. Henkilökohtaisen ohjauksen saaminen rohkaisee kokeilemaan uusia työvälineitä. VOIMAA-hankkeen aikana wikityöskentelymalli on laajentunut ja wiki on vuonna 2011 jo varsin vakiintunut työväline Metropolia-organisaatiossa. Uusia ja tehokkaita työmenetelmiä on helpompi lanseerata ensin hanketoiminnan piirissä, josta parhaimmat käytännöt juurtuvat organisaatioon valmiiksi pureskeltuina, pilotoituina ja kehitettyinä.

Wikityökalun käyttöönotto vaatii suunnitelmallisuutta ja aikaa perehdytysten, koulutusten ja henkilökohtaisen ohjauksen järjestämiseksi. On myös muistettava, että vaikka resursointi olisi kunnossa, työvälineen opetettelu ja käytön omaksuminen päivittäiseksi toimintatavaksi on vapaaehtoisesti tapahtuvaa ja vaatii yksilöstä lähtevää kiinnostusta. Yhteenvetona todettakoon, että sosiaalisen median työvälineiden hyödyntämisen esteenä on useimmiten hankkeessa työskentelevän yksilön omien työtapojen muuttamiseen liittyvä epävarmuus, tiedon puute tai jopa periaatteellinen vastustus.

Wikin käyttämisen kokemuksista on tuotettu mikrokirja Voihan wiki (toim. Juhana Kokkonen), jossa hankkeen toimintaan osallistuneet analysoivat kriittisesti mikroartikkeleissaan wikityöskentelyn haasteita ja mahdollisuuksia.

Valmentavan koulutuksen markkinointitoimenpiteisiin liittyen

Tiedotuksen ja markkinoinnin suunnittelu

Markkinointi aloitettiin keväällä ja sitä toteutettiin kesän aikana. Tiedotusyhteistyö eri organisaatioiden välillä ei suju kesälomakaudella parhaalla mahdollisella tavalla, koska päättäviä elimiä ei saa kiinni tai päättävän elimen sijainen ei tiedä, keneen olla yhteydessä missäkin asiassa.

Olisi resursoitava enemmän aikaa roadshow-tyyppisten asioiden markkinointiin, kun sitä tehdään nollabudjetilla, siihen että esimerkiksi tuottajalla olisi aikaa käydä hyvissä ajoin ennen tapahtuman järjestämistä tapahtumapaikassa sopimassa yksityiskohdat paikan päällä myös tiedotuksesta vastaavan henkilön kanssa.

Touko/kesä-heinäkuu ei riitä markkinoimaan tuotetta, jonka myyntiaika päättyy ennen elokuun loppua. Oikein tehtynä suunnittelu ja yhteistyön rakentaminen eri tahojen kanssa olisi aloitettu paljon aikaisemmin (jo syyskaudella 2009, samaan aikaan kun OPS:ia rakennettiin).

Yhteistyöstä sopiminen

A. Metropolian klusterien kanssa neuvottelut siitä, mitkä yksiköt lähtevät mukaan valmentavien koulutusten pilotointiin VOIMAA-hankkeen aikana, venyivät pitkälle. Käytännössä mukana keskusteluissa olivat kulttuuri- ja luovan alan lisäksi tieto- ja viestintäteknologia sekä liiketalouden klusteri, joista jälkimmäinen vetäytyi osallistumisesta viime hetkillä. Tämä puolestaan on vaikuttanut siihenkin, millä aikataululla valmentavien OPS:t eli koulutusten sisällöt eli varsinainen myytävä tuote on saatu valmiiksi ts. myyntikuntoon.

B. Metropolian hakutoimiston kanssa ei saatu viestiä eteenpäin yhteishaussa 2010 hylätyksi tulleille, koska näiden tunnistaminen hakijoiden joukosta ei onnistu nykyisellä henkilötietorekisterillä. Sen sijaan olisi voitu sopia valmentavien mainoskirjeen lähittemisestä kaikille yhteishaussa "hylätyille", mutta liian myöhäisen liikkeelle lähdön vuoksi tätä ei tehty.

C. Maahanmuuttajajärjestöjen ja -yhdistysten kanssa, joihin yhteydessä olemisen hankaluutena on ollut miten myydä pilottikoulutusta, kun sisällöt tai mukaan tulevat koulutusalat eivät ole vielä sovittu. On markkinoitu ideaa, mutta ei ole ollut konkreettista tuotetta, jota myydä. Tämä on luultavasti vaikuttanut myös maahanmuuttajamedioiden kiinnostukseen uutisoida omalle yleisölleen tulossa olevista koulutuksista. Yhteydenpito sinänsä eri maahanmuuttajien tietoväyliin on ollut myös melko virallista. Esimerkiksi Suomen muslimiväestön nuorison toiminnasta ei valmentavien markkinoinnissa ole ollut riittävästi tietoa. Esimerkiksi kesken hakukampanjan televisiouutisissa onkin juttu mm. muslimifoorumista, jossa järjestäjä haastattelussaan pahoittelee maahanmuuttajataustaisten nuorten jatko-opiskeluihin pääsemisen vaikeutta. Tietoa ko. foorumista ei ole ollut niissä tietolähteissä, joita markkinoinnin aikana on ehditty seurata.

D. Valmentaviin opintoihin hakeutuville opintojen markkinoinnin aikaan kaikki opintososiaaliset/työmarkkinaedut olivat selvitysvaiheessa. Koska tieto, miten valmentavia opintoja taloudellisesti tuetaan vai tuetaanko lainkaan, on ollut epävarmaa, on se varmasti vaikuttanut myös potentiaalisten hakijoiden valintoihin. Markkinointitilanteissa ei olla voitu luvata mitään, koska viranomaisyhteistyö on käynnistyi toden teolla vasta opettajakoordinaattoreiden rekrytoinnin jälkeen ja yhteistyön aloittaminen ELY-toimistojen kanssa pääkaupunkiseudulla erityisesti (Hämeen alueella helpompaa, kun vain yksi toimisto) on vaatinut paljon selvittämistä.

Ennakointi jalkautumisessa

A. Suuret yleisötapahtumat: erilaisten kesätapahtumien osalta oman pöydän varaaminen "järjestöteltoista" olisi pitänyt tehdä jo edellisenä syksynä. On viety omia flyereitä jakoon omien verkostojen kautta niiden organisaatioiden "pöydänkulmille", jotka ovat osallistumistaan tapahtumiin paremmin ennakoineet. Maksullisten ja ilmaistapahtumien järjestötelttapaikat on myyty niin varhain, että omaa telttapaikkaa ei ole saatu. On viety järjestötelttapaikan saaneiden tuttujen organisaatioiden pöytien nurkille omia flyereitä Maailma kylässä -tapahtumaan ja Faces -etnofestivaaleille, mutta niiden jakamisesta ei ole varmuutta. Flyerien jako viikonloppua viettäville festivaaliyleisöille on ollut vähemmän hyviä tuloksia tuottavaa, sillä useimmat paperit ovat päätyneet suoraan roskiin.

B. Roadshow: Metropolian roadshown tuotannon kaari ei toiminut toivotulla tavalla; kesälomat sotkivat tiedonkulkua, eikä infotilaisuuden ennakkomarkkinoinnista sovittu selkeästi ennen tapahtumaa muiden kuin Pasilan kirjaston kanssa.

VOIMAA-tiedottaja on kaikissa tiedotteissa mm. maahanmuuttajajärjestöille maininnut myös infotilaisuuksien olemassaolon, mutta yhtä lailla myös organisaatioiden toiminta ei ole kesäkaudella vilkkaimmillaan. Myöskään Caisa ei mainitse omassa tapahtumakalenterissaan sanallakaan ulkopuolista tapahtumaa, mikä on vuokraajan kannalta harmillinen käytäntö.

Hanketoiminnan kannalta kuitenkin myönteistä on, että tilat ovat olemassa ja niitä saa käyttää; onhan kohderyhmän edustajia potentiaalisesti ainakin ohikulkijoissa.

C. Infotilaisuudet: Markkinoinnin osana on järjestetty infotilaisuuksia Helsingissä. Ilmaiseksi saatiin käyttöön kirjastojen tilat Kannelmäki, Itäkeskus, Pasila ja Vuosaari.

Kävijöitä ei ollut toivotulla tavalla, koska tilaisuudet olivat päiväsaikaan. Ilta-aikaan kulkijoita olisi mahdollisesti ollut enemmän. Myös ennakkomarkkinointi epäonnistui, kun infotilaisuuksista ei julkaistu tietoja yleisimmin seuratuilla menopalstoilla Pasilaa lukuun ottamatta. Kannelmäessä ja Vuosaaressa jotain ennakkomarkkinointia oli tehty myös kirjaston toimesta, Itäkeskuksessa ei. Ennakkomarkkinoinnista sopimiseen liittyi myös lomakausi-problematiikka.

Tiedotusvälineet ja -kanavat

Sähköinen tiedotus: Kesän 2010 ajan tiedotus painottui sähköpostien lähettämiseen maahanmuuttajajärjestöille ja maahanmuuttajamedioille. Kiinnostuksen aste mediassa on ollut nolla. Sosiaalisen median työvälineistä Facebook-ryhmä ja Twitter ovat olleet välineitä tiedotuksessa, samoin MONIMOS-sivusto, tiedot koulutuksesta on julkaistu myös Infopankin ja Selman kautta. Metropolian webbisivun etusivulla on ollut 1.6.-28.8.2010 banneri, josta oli ohjaus uutiseen, josta oli ohjaus hankkeen koulutuksen hakusivuille. Tässä on hankaluutena Metropolian sisäinen webbisivujen sisällöntuotannon käytäntö, jossa varsinaiselle hakusivulle pääsee vain uutisen kautta, tämä ei ole käyttäjäystävällistä.

Kohderyhmän fragmentoituneisuus on vaikeuttanut tiedottamisen kohdentamista oikeisiin verkkopalveluihin. Yritettäessä lähestyä maahanmuuttajien verkkolehtiä, on vastineeksi saatu ainoastaan puheluita mainostilan myyjiltä. Kun banneripaikkaa ei ole haluttu ostaa, on myös kiinnostus minkäänlaisen uutisen julkaisemiseksi koulutuksiin liittyen lopahtanut välittömästi.

Tiedotus yleisesti: sähköinen tiedotus ei toimi kun myydään vaikeasti hahmotettavaa asiaa, joka on kaikille aivan uusi. Henkilökohtainen kontakti toimisi paremmin. Lisäksi tiedotusta on toteutettu vain suomeksi. Tähän päädyttiin, jotta vältettäisiin väärinkäsitykset valmennusten toteutuskielestä (joka on suomi). Kielenkäytössä on pyritty selkeyteen, mutta väärinkäsityksiltä ei ole vältytty. Tiedotusmateriaalissa olisi pitänyt ehdottomasti olla puhelinnumero, johon olisi voinut soittaa.

Kulttuurinen osaaminen

A. Kalenterin vaikutus: Kulttuurikeskus Caisaan piti maksaa infotilaisuutta varten vuokra. Päivän valinta oli epäonnistunut, muslimien ramadan-kauden aaton sijoittuessa juuri infotilaisuuspäivään. Tällaisten seikkojen huomioiminen vaatii vastaavanlaisten tilanteiden välttämiseksi vielä oppimista, jotta ennen tilavuokrauksen toteuttamista muistetaan tarkistaa ainakin suurimpien uskontokuntien elämää säätelevät päivämäärät. Etenkin, kun monikulttuurisuutta ylläpitävä, tilojaan ulospäin vuokraava taho ei välitä siitä, miten vuokralaisen tapahtuma onnistuu. Caisan puolelta mitään huomautusta ramadaniin liittyen ei tullut, olisi vain pitänyt ymmärtää kysyä.

B. Tuotetun informaation kieli ja sisältö: Tuotteen markkinoinnin haasteellisuus on kiteytynyt flyerin tuottamisessa. Haastetta on kasvattanut se, että yhdellä paperilla pitäisi kertoa neljästä eri valmentavan ryhmästä (Metropoliassa kaksi alaa, joista toisessa sekä ilta- että päivätoteutus + HAMK) ja selittää riittävän selkeällä suomella, mistä valmentavassa koulutuksessa on kyse.

Hyvin onnistuneita toimenpiteitä

Pasilan kirjaston infotilaisuus

Pasilan kirjastossa oli runsaasti yleisöä, koska kyseessä oli valmis ryhmä, vakiintuneen kielikahvila-toiminnan yhteydessä.

Webbisivu tiedonlähteenä

Metropolian omissa toimipisteissä järjestetyt infotilaisuudet olivat tilojen puolesta ilmaisia ja vetivät väkeä paikalle hieman enemmän kuin kirjastoissa tapahtuneet infot (pl. Pasila). Tulijat olivat saaneet tiedot tapahtumista VOIMAA-websivuilta etsiessään oma-aloitteisesti koulutusmahdollisuuksia. Hakijat ovat ilmoittaneet lukeneensa webistä tästä koulutuksesta. Myös Google Analytics kertoo, että kiinnostus voimaa.metropolia.fi -sivua kohtaan on olemassa ja webbisivulle kirjaudutaan eri puolilta maailmaa.

Järjestöyhteistyö

Maahanmuuttajajärjestöistä puolestaan Monikanaisissa saatiin vierailla ja puhua suoraan heidän asiakkailleen, samoin Kontulan Lähiöasema toimi kohtaamispaikkana kiinnostuneille, joita oli henkilöstön puolesta ennakolta jo "varoitettu" ja muistutettu asiasta.

Yhteistyö ELY-keskusten kanssa

TE-keskusten lähestyminen on ollut hidasta, koska toimistoja on pääkaupunkiseudulla monta, maahanmuuttajillekin kaksi erillistä (EU:n ulkopuolelta tulevat Haapaniemessä ja EU:sta tulevat Kluuvissa), ja täytyy tietää oikeat henkilöt, joita lähestyä, jotta asiat saadaan järjestymään. Kesälomakausi on hidastanut asioista sopimista kaikilla tahoilla. Kesälomien jälkeen ja opettajakoordinaattorin tarmokkaan henkilökohtaisen kontaktoinnin ansiosta ELY-keskukset saatiin myönteisesti mukaan yhteistyöhön. Tämä toimepide olisi pitänyt tehdä jo kevätkaudella, ennen lomia, jolloin ELY-toimistot olisi voitu valjastaa mukaan valmentavien markkinointiin.

PROJEKTIN TULOKSET

Projektin tuloksina on syntynyt kirjallista, audiovisuaalista, sähköisesti julkaistua ja painettua materiaalia.

Työnantajaselvitys (pdf)

Fakiirimedia oy:n tuottama selvitys metropolialueen työnantajien halukkuudesta ja tarpeesta kouluttaa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitään asiantuntija-, esimies- tai työnjohtotehtäviin.

Audiovisuaaliset valtavirtaistamismateriaalit

Metropolia Ammattikorkeakoulun Elokuvan ja television koulutusohjelman opiskelijaryhmien suunnittelemat, toteuttamat ja tuottamat työt, jotka on julkaistu Youtubessa ja linkitetty mm. VOIMAA-wikisivuille. Vuonna 2010 julkaistiin noin viiden minuutin mittaiset reportaasit, joiden työotsikko oli Maahanmuuttaja ja työelämä. Reportaaseja syntyi ryhmien tuotoksina neljä kappaletta. Näiden lisäksi tuotettiin opiskelijatyönä minidokumentti otsikolla Maahanmuuttaja. Vuonna 2011 julkaistiin kaksiminuuttiset uutisjutut aiheesta maahanmuuttajuus. Uutisjuttuja on julkaistu kaksi, työstetty useampi (osa palauttamatta opiskelijoilta hankkeelle). Perehdytysmateriaalina on julkaistu Riitta Metsäsen luento työyhteisön kulttuurisidonnaiset tekijät -otsikolla. Audiovisuaalinen kymmenminuuttinen tallenne Luovuus syttyy yhteisöissä -tapahtumasta 21.9.2010 on tuotettu vuoden maahanmuuttajan Nasima Razmyarin puheenvuorosta.

Painotuotteet

On tuotettu julkaisut Maahanmuuttajat ja ammatillisen osaamisen moninaisuus (2010, toim. Matti Rantala) sekä mikrokirja Voihan wiki – käytännön kokemuksia sosiaalisen median käytöstä hanketyössä (2011, toim. Juhana Kokkonen). Lisäksi tulossa on tuloksia ja havaintoja kokoava Puurtajasta uranuurtajaksi -niminen loppujulkaisu (2011, toim. Päivi Keränen ja Milla Laasonen).

Artikkelit

Päivi Keränen ja Milla Laasonen ovat yhteiskirjoittamismenetelmää hyödyntäen tuottaneet VOIMAA-hanketta casena käyttäen artikkelin Tietotekniikan liiton vuonna 2011 julkaistavaan kirjaan Silmät auki sosiaaliseen mediaan, jonka kustantaa eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Artikkeli pohtii wikityöskentelyn eettisiä näkökulmia.

Metropolian asiakaslehti Focus julkaistiin VOIMAA-hankkeeseen liittyen kaksi tiedottajan kirjoittamaa henkilöhaastattelua. Ensimmäinen kertoi työelämäyhteistyökumppaneista; Itellan ja Muxlimin näkemyksistä monikulttuurisuudesta työyhteisöissä "Liiketoiminnalla tasavertaisempaan maailmaan" (2/2009, s.14), toinen sosiaalisen median käyttämisestä työyhteisössä "Sosiaalisen median käyttöönotto työssä edellyttää mielenmaiseman muutosta" (1/2010, s.22).

Wikituotteet

Uutiset (kpl)

Viikkokirje (kpl)

Kuukausikirje (kpl)

PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS

Tiedotuskäytäntöjen luominen hankkeelle wiki-pohjaisella työskentelyalustalla on ollut innovatiivisuuden peruskivi. Projektin tiedottamisessa, valtavirtaistamisessa ja juurruttamisessa käytettävien menetelmien innovatiivisuutta on arvioitu projektiryhmän arviointivetäytymisessä kesäkuussa 2010. Tuolloin on havaittu, että innovatiivisuuden määrä on arvioijien mukaan laskenut edellisestä arviointikerrasta vuodelta 2009. Tämä osoittaa mahdollisesti sitä, että sosiaalisen median käytössä on saavutettu innovatiivisuuslakipiste ja sosiaalisen median välineiden tullessa tutuiksi sekä käytön yleistyessä ne eivät enää ole vaikuttaneet yhtä innovatiivisilta kuin aiemmin.

PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET

Projektimme on tasa-arvoinen ja kannustaa tasapuolisesti kaikkia kiinnostuneita sukupuolesta riippumatta osallistumaan toimintaan.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat olleet hankkeen tavoitteena ja nämä on myös omaksuttu toimenpiteiden lähtökohtaisena toimintatapana tiedottaja/tuottajan työssä.

Wikipohjaisen tiedottamisen valtavirtaistuminen on näkynyt Metropolia ammattikorkeakoulussa, kun vähitellen eri toimijat ovat ottaneet wiki-työskentelyn osaksi toimintaansa soveltuvin osin. Lisäksi esimerkiksi viikkokirje on otettu työvälineenä käyttöön muissakin hankkeissa.  Tiedottaja on saanut Metropolian viestintäyksikön kiinnostumaan wiki-alustasta viestintäkanavana ja käynyt kertomassa Metropolian viestintätiimille VOIMAAn käytännön viestintäratkaisuista. Wiki-kulttuuria on saatu leviämään antamalla koulutusta hanketiedotuksen ohessa. Lopputuloksena on Metropolian viestintätiimi ottanut käyttöön oman wikin. Viestintätiimi ei ole omaksunut wikiä ensisijaiseksi työvälineekseen, mutta on soveltanut verkkoyhteisöllisyyttä mm. intranetissä (Tuubi 2.0) ja henkilöstölehdessä (Metropooli) luomalla kommentointimahdollisuuden jokaisen intranetissä julkaistavan uutisen tai ilmoituksen perään. Kommentointimahdollisuuden käyttö on vielä ollut vähäistä ja vaatii pelisääntöjen luomista, johon Metropolia on myös ryhtynyt avaamalla käyttäjäkyselyn sosiaalisesta mediasta opiskelijoilleen ja henkilöstölleen.

Ajantasaisen raportoinnin mahdollisuus wikin välityksellä on osoittautunut hedelmälliseksi esimerkiksi matkaraportin kirjoittamisprosessissa: tieto kulkeutuu välittömästi niille, jotka eivät ole matkalla. Keskeneräisyys ei tässä työtavassa ole ongelma, sillä tarvittaessa raporttia hiotaan moneen otteeseen ja palattaessa matkalta muokataan nopeasti viimeinen, julkaisukelpoinen raportti. Muita sosiaalisen median välineitä, kuten twitteriä ja youtubea, on käytetty hankkeessa kokeiluluontoisesti eikä hyviä käytäntöjä vielä ole vakiintunut, mutta tiedotusmateriaalin laajentuessa tekstipohjaisesta liikkuvaan kuvaan ja ääneen ovat niille soveltuvat tiedotuskanavat tarpeen.

TOIMINNAN JATKUVUUS

Tiedottaja/tuottaja ja projektiin osallistuneet tulevat jatkossakin hyödyntämään hankkeen aikana omaksumiaan työvälineitä ja -tapoja sekä kehittävät ja soveltavat niitä edelleen. Työskentelytapana avoimuus ja läpinäkyvyys ovat merkittäviä tekijöitä kaikissa julkisella rahoituksella toteutettavia hankkeita, projekteja ja töitä. VOIMAA-hankkeella on omat kanavat wikissä, twitterissä, youtubessa ja facebookissa ja nämä tulevat säilymään (päivittämättöminä) hankkeen päätyttyä.

PROJEKTIN RAHOITUS

On ollut viestintätoimenpiteiden osalta riittävää.

YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA

Tiedottaja/tuottaja on toteuttanut hankesuunnitelman ja erikseen laaditun tiedotussuunnitelman mukaisesti, rahoittajan ohjeita noudattaen, projektin tiedotus-, valtavirtaistus- ja juurrutustoimenpiteet hankkeen aikana.

AINEISTON SÄILYTYS

Metropolia Ammattikorkeakoulu on vastuussa VOIMAA-hankkeen päättymisen jälkeen webosoitteen ja wikityötilan säilymisestä verkossa avoimena vuoteen 2020 saakka. Hankkeen päätyttyä päivityksiä webbiin tai wikiin ei enää tehdä, vaan hanke ilmoitetaan päättyneeksi. Aineistot pysyvät kuitenkin selattavina, joitain wikityötilan sivuja saatetaan sulkea yleisöltä harkinnan ja tarpeen mukaisesti.

 

 
You must log in to comment.