1. Voiko opettaja hyväksyä yhteisöpalveluissa opiskelijoidensa pyynnöt päästä "kaverikseen", "piiriinsä" tai "kontaktikseen"?

Mikäli oppilaitoksessa ei ole määritetty yhteisöpalvelun käytön yhteisiä pelisääntöjä, on opettajan käytettävä omaa harkintaasa. Opiskelijoiden tasapuolinen kohtelu edellyttää, että samalla kerralla hyväksytään kaikkien opiskelijoiden kaveripyynnöt, mikä käytännössä on mahdotonta. Niinpä yleensä kannattaa opiskelijoiden kaveripyynnöt jättää hyväksymättä ja ilmoittaa valitusta linjasta opiskelijoille hyvissä ajoin.

2. Jos käytän opetuksessa yhteisöpalvelua, joudunko hyväksymään opiskelijat "kavereiksi" (Facebook) tai "piireihini" (Google+)?

Et joudu, sillä Facebookissa voi perustaa ryhmän (group), johon voi liittää jäseniä tai siihen voi liittyä ilman, että jäsenet ovat ryhmän perustajan "kavereita". Facebookissa ja Google+:ssa voi myös perustaa merkkisivun (page) siten, että sivun perustaja on täysin anonyymi. Merkkisivut (pages) näkyvät aina koko maailmalle, kun taas ryhmissä (groups) ja yhteisöissä (communities) näkyvyyttä voi säädellä.

3. Jos perustan opintojaksoa varten Facebook-ryhmän, näkevätkö ryhmässä olevat opiskelijat yksityisen profiilini?

Eivät näe, mikäli profiili on säädetty yksityiseksi.

4. Jos liityn tai minut liitetään opettajan perustamaan Facebook-ryhmään, näkeekö opettaja yksityisen profiilini?

Ei näe, mikäli profiili on määritetty yksityiseksi.

5. Kannattaako opetuksessa käyttää Facebookin ryhmiä (groups) Google+:n yhteisöjä (communities) vai Facebookin ja Google+:n merkkisivuja (pages)?

Ryhmät ja yhteisöt sopivat paremmin opetukseen ja niiden näkyvyyttä voi säädellä. Sivut taas kannattaa perustaa opintojakson, koulutusohjelman tai oppilaitoksen ulkoista markkinointia tukemaan.