Tanuja Sheorey

IITDM Jabalpur, Intia

Virtuaalista laboratoriotyöskentelyä

Teknisen kouluutukseen sisällytetään intiassa virtuaalisten laboratoorien kehitys. Nämä laboratoriot tarjoavat alustan opiskelijoille tehdä laboratoriokokeita virtuaalisesti,

Tutkimus liittyy mekatroniikan virtuaalilabotarion kokemuksiin ja siitä saatuun palautteeseen. Palautelomake tehtiin pilottitutkimuksen mukaan. Sisällön laatu, konseptuaalinen ymmärrys, virtuaalilabin tehokkuus simulaatiossa. Kokeen valmius verrattuna teoriaan, muut kokeet jotka vlabiin sisältyy.

Oman vlabin rakentamiseen tarvitan tiettyjä ohjeistuksia. Selkeät taustamateriaalit. Opiskelijalle voi olla vaikea ymmärtää suunnittelukohtia jotka ammattilaiselle ovakint erittäin selkeitä, tästä ei synny käytännöllistä ymmärrystä.

Yleinen struktuuti on tarjottu kaikissa vlab-kokeissa. Standardeja symboleita käytetään ja värikoodeja auttamaan ymmärrystä.

--------

Mikko Myllymäki, Jari Penttilä ja Ismo Hakala, Jyväskylän yliopisto

Producing Lecture Videos of Face-to-Face Teaching

On olemassa selkeä kysyntä oppituntivideoista modernissa koulutuksessa. Face-to-face opetusta halutaan kuitenkin myös. Tämän takia on luonnollista tehdä videoita face-to face -opetuksesta.

Kustannustehokkainta on tehdä videot face-to-face opetustilanteessa eikä studiossa.

Tuotannon tulee olla niin läpinäkyvää kuin mahdollista, voidaan keskittyä opetukseen ja olla välittämättä tekniiksta. Kaikki materiaali menee videolle.

Tarpeiden mukaan on tehtävä valintoja . Kuvan- ja äänenlaatu. Automaatio, helppokäyttöisyys, tiedostotyypit (mobiili, windows/mac, flash?),  luotettavuus.

Videosysteemin pitää toimia ja varasuunnitelmat olla, kun  videota käytetään keskeisesti opetuksen työkaluna. Teknologia ei saa olla vaikeaa, muuten osallistujia ei saada mukaan. Myös opettajille teknologian täytyy olla helppoa.

Opiskelijoista vain 1/3 kaipasi pelkästään kasvokkaista opetusta, loput eivät.  Vuonna 2011 tällaiseen opetustapaan eli oppituntia pidettiin 164, mikä tarkoittaa tunneissa 518h. Vain yksi oppitunti oli epäonnistunut. 

Teknologinen ympäristö tällaisessa toiminnossa on yksinkertainen, mutta vaatii organisaation teknologista tietotaitoa.

Yleisöstä kysyttiin, miten luokassa olleet opiskelijat reagoivat videointiin. Luokkaympäristössä on ollut vain muutama opiskelija, mikä on luonnollista. Opiskelijoiden reagointia ei ole tarkemmin tutkittu, mutta luokassa olleet opiskelijat ovat suhtautuneet luontevasti videointiin.

Ahmed Farouk Mohamed

Professionals' attitudes towards using e-learning Implementation with children with disabilities

Ammattilaisten asenteet käyttää e-oppimisen keinoja vammaisten lasten kanssa. Opettajat ja sosiaalityöntekijät, jotka työskentelevät vammaisten lapsien kanssa ovat tutkimuksen kohderyhmänä.

ABC-malli Affective, behaviour, cognitive- Näillä komponenteilla mitataan asenteita e-oppimsta kohtaa. Tukimuksen mukaan tärkeimpänä on kognitiivinen komponentti, sitten affektiivinen ja sitten käytöksellinen komponentti.

Distance Education and Social learning in e-health

P. Di Bitonto, F. Di Tria, T. Roselli, V. Rossano, F. Berni

Department of Computer Science, University of Bari

Kroonisten sairausten  potilaille hyvälaatuisen koulutusten takaaminen on yhtä tärkeää kuin kiinnittyminen spesifiin terapiaan.UBICARE-hankkeen tavoitteena on luoda järjestelmä, joka palvelee sairaalahoidossa olevia, kroonisista sairauksista kuten sydänsairauksista kärsiviä potilaita. Päätavoitteena on luoda sosiaalinen yhteisö. 

Jotta potilaalle voidaan taata hyvä elämänlaatu, koulutuksella on tärkeä rooli. Tällaisessa kontekstissa tapahtuvalla oppimisella ja harjoittelulla on kaksi tarkoitusta; voimaannuttaa potilasta, jotta hän voisi oppia tunnistamaan käyttäytymismalleja, jotka saattavat vaarantaa omaa terveyttä, toisaalta kouluttaa yleislääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa tarjoamaan laadukasta palvelua.

Esityksen keskeiset käsitteet ovat Jakaminen (Sharing), Voimaannuttaminen (empowering), Harjoitteleminen (training) ja Tukeminen (supporting): Kokemus (experience) ja Tieto (knowledge) ovat näiden keskiössä.

Learning resource Experience resources: sairaalaekspertit

Tekemällä oppiminen on kaiken lähestymistapa

ubicare.it < enemmän projektista

A Framework for e-Learning Resources Sharing (FeLRS)

Philip O. Ayoo and Jude T. Lubega

itäafrikassa burundi kenia rwanda tanzania ja uganda maalina on muodostaa polittinen federaatio. Yhteinen marketti ja rahaunioini on jo saavutettu. Yritetään saada yliopistot jakamaan osaamista keskenään. Teknologia tekee oppimisesta enemmän ja enemmän ubiikkia.  Tiedon jakamiselle tavoitteena rakentaa rajapinta.

Tutkimuksen strategiana on Kirjallinen arviointi, emppiirinen titikimus, rajapinnan suunnittelu ja arviointi.

Todettu että ICT:tä käytetään edelleen pääasiassa hallinnollisiin seikkoihin. Vain n. 7% käytetään opettamiseen ja tutkimukseen. Pääsy kunnolliseen tekniikkaan ja internetiin on kustannusten takia huono. Myös internetin nopeudet huonoja. ICT-säännösten suunnittelun kehitys on kuitenkin nyt hyvällä mallilla.

E-lähteisiin pääsy huono. Yliopistokirjastojen automatiosointi vähäistä. Julkinen pääsy lähteisiin myös huono. Huono koulutus varsinkn PhD tasolla e-oppimisesta pedagogisilla ja muilla tasoilla huono.

Yliopistoilla on haluna keskittää ja koordinoida yhteistyö tiedonjakamisen taholla. Jaettavat resurssit on kehitettävä tavalla joka fasilitoi oppimista. Multimedia voidaan jakaa rajapintaan kun se optimoidaan eri tyyppeihin.

Effective Use of Multimedia Explanations in Open E-learning Environment Fosters Student Success

Tatiana Tchoubar, Stony Brook University

Multimediasisällön hallinta, prosessointi ja hyväksikäyttö college-yhteisössä VLC-järjestelmällä. (Virtual Learing Commons)

Virtuaalinen orientointi käsitää  web appit porttallilinkit. Yhteistyössä ollaan ryhmä chatissa ja jaetaan tiedostoja oppimisobjektien varastossa. Oppimisobjekteina Käytetyy videota, worsheettejä ja interaktiivisia harjotteita.

Oppimisobjektit ja työkalut niiden tuottamiseen D2K oppismuokkaamisjärjestelmä ja mysccc-sisällönhallintajärjestelmä.

VLC on implimentoitu Luminis-järjestelmään. Uportal onl dynaamisesti yhdistettynä HSQL tietokantaan.

Mindfulness Training at schools in Thailand: an experimental approach

Puhujan tausta on bisneksessä, muttta emotionaalinen älykkyys alkoi kiinnostaa, sillä merkittävä vaikutuspersoonallisuuden (decent) kehittymisessä.

theoriasta; kognitiivinen IQ versus EI (emotional intelligence)

emotionaalinen älykkyys jaettu kolmeen kategoriaan: Hyvyys , älykkyys, onnellisuus

Älykkyyden ei-kognitivinen puoli korostuu tässä. Puhutaan tavallaan meditaatiosta, mutta ei sen varsinaisessa merkityksessä.. Tietoisuus tämän hetken läsnäolosta, being mindful in yksi laajimmin hyväksytyistä metodeista, aenhanced EQ levellille.

Peruskoulussa; suunniteltu opetussuunnitelma, pre-EQ training assesment, first phase trainins (6vkoa) Second (6vkoa) Post-EQ trainind assesment. Yliopistossa sama sapluuna mutta lyhyemmin.

Esiteltiin mindfulness ohjelmaa peruskoulussa ja yliopistossa. Sitten näytettiin tilastoja, oppimistuloksia yms.  ennen mindfulness harjoitteliden tekoa ja sen jälkeen. Itsearvioinin EQ kasvoi 3:sata 9:ään, yliopistossa EQ is degenerated

rajoituksia: harjoitusten jatkumattomuus, ohjelman kesto lyhyt, yliopiston Y..

Johtop- ikä ei vaikuta EQ tasoon

tukea antava ympäristö ja hyvin organistoitu systeemi, mindfulness toimii, jos tietää kuinka operoida ja mitä asioita pitää kontrolloida.

Yleisöstä oltiin hieman skeptisiä tulosten vaikuttavuudesta, kun tilastollisia tutkimustuloksia ei ollut näytillä.

The Evaluation of Moodle based adaptive E-learning system

Herman Dwi Surjono, Yogyakarta State University

Tutkimuksen taustasta; empiiriset todisteet ovat osoittaneet, että yksilöllinen tutorointi on tehokkain opetuksen muoto. Tämä on kuitenkin logistisesti mahdotonta. On monia e-oppimisen systeemejä, mutta ne tarjoavat usein samoja materiaaleja eivätkä huomioi oppijan yksilöllisiä kykyjä, tarpeita tai muita piirteitä. AEC Adaptive e-Learning systems pyrkii ratkaisemaan em. asioihin liittyviä ongelmia. Adaptive e-Learning systems on yhdistelmä kahta teknologiaa: älykästä tutorointisysteemiä ja hypermediasysteemiä. Se välittää joidenkin opiskelijoiden piirteitä opiskelijamalliin ja adaptoi sen sitten sovellettavaksi, yleiseksi malliksi.

Adaptive e-Learning systemsissä on puhujan mukaan tavallaan samoja ongelmia kuin muissakin eli opiskelijoiden näkeminen homogeeniseksi. Kuitenkin sillä on kyky välittää presentaatio yksilöllisen tarpeen mukaan.

Surjono esittää kuusi oppimismallia, jotka tulevat seuraavien pohjalta: global/sequential > visual, auditory, kinestic. Globaali: opiskelija voi valita eri tehtävistä, sequental: opiskelija etenee askel kerrallaan.

Haasteena on, että opettajan täytyy selviytyä näiden kuuden erilaisen materiaalin kanssa.

Oppimismallin valinta opiskelijalle

opiskelija täyttää kyselylomakkeen

oppimistylin tendenssiä kysytään yms.

Moodle kustomoi  osat. Lopulta opiskelija näkee vain materiaalit, jotka ovat hänelle sopivia kinesteetinen yms. jaottelun mukaisesti. Sisältö on kuitenkin sama kaikilla, tapa tuoda sisältö opiskelijalle on vain erilainen. Systeemi määrittele myös opiskelijan oppimistyylitaipumuksen.