EDUCA – oPETUSALAN VALTAKUNNALLINEN TAPAHTUMA 27. – 28.1.2012, MESSUKESKUS

Irene Alsti-Lehtonen ja Tuomas Korkalainen jalkautuivat pe 27.1 EDUCA-messuille Messukeskukseen Helsinkiin. Tapahtuma oli sisällöltään ennen kaikkea peruskoulun opettajille tarkoitettu, joten vain muutamaan perjantain messupäivän luentoon oli Reitittimen näkökuömasta tarkoituksenmukaista osallistua. Reititin kävi puffaamassa hankettaan messuilla myös hankkeen kannalta sopiville näytteilleasettajille. Reititintä esiteltiin:

• Taikalamppu, lastenkulttuurikeskusten valtakunnalliselle verkoston Vantaan kulttuuripalveluiden edustajalle
  • olivat kiinnostuneita sopivien harjoittelijoiden rekrytoinnista, joita voisivat olla esimerkiksi musiikki- ja taidepedagogit
• Musiikki- ja kulttuurikeskus Versolle ja Varhaisiän musiikinopettajat ry
• Riffi-lehdelle / Idemco Oy:lle
• Vantaan kaupunki
• YLE
• Unicef
• KEPA
  • kestelusta selvisi, että moni kansalaisjärjestö voisi olla kiinnostunut Reitittimen suomista mahdollisuuksista
• Celia-kirjasto
• Mediakasvatuskeskus Metka ry

10.15-10.40 suomenverkko-opisto.fi

Suomen Verkko-Opisto -arvoverkkohanke rakentaa oppilaitosten ja yritysten yhteistyöfoorumia opettajien kanssa. Tavoitteena on helpottaa opettajan arkea luomalla e-opetuksen menetelmiä ja malleja sekä tuomalla käyttöön laadukkaita e-oppimisen ratkaisuja.

Verkko-opetuksen todettiin olevan vielä vähäistä pääkaupunkiseudun lukioissa. Verkko-opetus Espoon lukioissa tulee lisääntymään, sillä sen käyttö nähdään hyvänä jatkokoulutuksen kannalta. Verkkotyö mahdollistaa myös aikataulujen muokkaamisen opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen  mukaan. Esityksessä kerrottiin pilottihankkeesta Tapiolan lukiossa, jossa alettiin kokeilla musiikin kurssien suorittamista verkon kautta. Kommentoimassa oli yksi kurssilla ollut opiskelija. Opiskelijat ovat olleet hänen mukaansa tyytyväisiä verkkokurssiin. Kurssi on antanut opiskelijalle valmiudet säveltää, sanoittaa ja sovittaa kappaleita. Opiskelijat ovat päässeet tekemään lyhyitä viedoklippejä sekä kirjoittamaan klipin alle tekstiä sen sisällöstä. Kurssilla on lähdetty perusteista, mutta halutessaan opiskelija on voinnut edetä pitkällekin. Lopputuloksena on syntynyt opiskelijan oma biisi, joka on joko yksinkertainen tai pidemmälle viety riippuen opiskelijan osaamisesta tai halusta.

Pilotti kiinnostaa sikäli, koska Reitittimen toivotaan innostavan Metropolia Ammattikorkeakoulun koko kulttuurialan, mukaan lukien pop & jazzmusiikin koulutusohjelman opinnäytetyön tekijät tuottamaan soivaa opinnäytetyömateriaaliaan työkaluumme.

10.15-11.45 AVAJAISET: KOULUTUKSEN SUUNTAVIIVAT - MINNE OLEMME MENOSSA?

Maamme hallitus on Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa eli KESU:ssa linjannut suomalaisen koulutuksen kehittämistä vuoteen 2016 saakka. Mitkä ovat suunnitelman tärkeimmät painopisteet, miten suunnitelmaa pannaan täytäntöön ja miten KESU:n tavoitteiden tulisi näkyä kentällä?

- KESU:n tavoitteet vuosiksi 2011-2016
Tapio Kosunen, valtiosihteeri , OKM

- KESU:n toimeenpano
Aulis Pitkälä, pääjohtaja, Opetushallitus

- Miten KESU:n tavoitteiden tulisi näkyä kentällä?
Olli Luukkainen, puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Tälle luennolla I. Alsti-Lehtonen saapui edellisen loputtua. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa 2011-2016 tarkasteltiin esityksessä pitkälti peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen näkökulmasta. Tähän raporttiin poimittiin kohdat, jotka ovat kiinnostavia ammattikorkeakoulun ja Reitittimen näkökulmasta.

Aulis Pitkälän mukaan KESUn keskiössä on tavoite vähentää koulujen välistä eriarvoisuutta ja lisätä työelämätietoisuutta ja yrittäjyyskasvatusta. Työelämä pyritään saamaan paremmin mukaan esimerkiksi siten, että kouluihin tuodaan entistä enemmän työelämän edustajia esittelemään omaa toimintaansa. Tulevat opetussuunnitelman perusteet antavat Pitkälän mukaan hyvät mahdollisuudet sidosryhmätyölle.Tavoitteena on myös digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämisen parantaminen. 

Olli Luukkainen puhui lukiokoulutuksen kehittämisen akuuttiudesta. Lukiokoulutus on hänen mukaan ollut sivuraiteilla liian pitkään, mikä selittää osaltaan lukio-opettajien voimakasta työssäuupumista. Muutosta johtamisjärjestelmään tavitaan piakaisesti.  Luukkanen kysyi lopuksi, mistä Suomen kilpailukyky tulevaisuudessa muodostuu. Se muodostuu hänen mukaan innovativisuudesta ja verkostojen luomisesta.

Korkea-asteen tulee tuottaa innovatiivisuutta, joka puolestaan luo työtä. Myös yrittelijäisyyttä tulee lisätä.

Reititin on siis hyvinkin oikealla suunnalla vahvistaessaan työelämän, opiskelijan ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Tapamme, jolla tätä yhteistyötä vahvistetaan, on myös erittäin ajan hermoilla: digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöönotto ja pedagogisen prosessien alkuun saattaminen niissä.