EDUCATION THROUGH MOBILE DEVICES
Espanjankielisessä workshopissa kaksi alustusta mobiiliteknologiasta.
Las Innovación educativa a través del teléfono móvil: El estado de la cuestión
Patricia GómezHernández
Puheenvurossa käsittelee matkapuhelimien potentiaalisia käyttötapoja oppimisen helpottamisessa. Puhujalla on taustaa kasvatustieteissä ja psykologiassa, mutta valmistelee tällä hetkellä väitöskirjaa mobiilioppimisesta.
Mobiilioppiminen tai m-oppimien pitää sisällään suuren potenteiaalin perusopeutksessa. M-oppimista lievempi esiaste Metropoliassakin tuttu sulautuvan oppimisen malli. Parhaat tulokset syntyvät yhdistelemällä ympäristöj, mutta tutkimuksen kannalta on kiinnostavaa tutkiskella täysin mobiiliympäristössä toimivia oppimissovelluksia ja –käytäntöjä.
Ei voida sanoa, että mobiilioppiminen olisi hyvä tai paha kehityssuunta. Kaikki riippuu käyttötavoista.
Mobiilioppimisen vahvuuksia ja haasteita:
- nuorille entuudestaan tuttu toimintaympäristö
- kevyt kantaa aina mukana
- pieni näyttö ja tarkkuus (tällä saralla tekninen kehitys on väistämätön)
Mobiiliteknoligian käyttöönotossa on eri vaiheita:
- ”Idea myrsky”, eli suuri innostumisen ja ideoinnin vaihe
- Toiminan mahdollisuuksien kartoitus
- Ohjelmien lataaminen ja jakelu oppillaille
- Säännöistä ja käytänteistä sopiminen
Keskustelua eri kokeiluissa on herättänyt teknologian tuomat oikopolut, kuten automaattinen aakkostaminen ja oikoluku. Teknologian käyttö tulee olla monipuolista ja tarkoituksenmukaista. Myös analogisia menetelmiä tulee vaalia.
Esityksessä ei tullut esille käytännön kokemuksia, vaan pikemminkin teoriapohjaa yleisellä tasolla. Reitittimen jatko-osiossa voisi pohtia tarkemmin PROksin reponsiivisten ominaisuuksien käyttöä valtavirtaistamisessa.
La brecha tecnológica: problemas para abordar las variables socioeducativas en el estudio de la comunicación por SMS
Puhujalla on tausta lingvistiikassa ja hän on yleisesti kiinnostunut kielen kehittymiseen vaikuttavista seikoista. Esityksessään hän kertoo metodologiasta ja teoriasta, jota käytettiin nuorten tekstivietin kielen analysoinnissa. Kyse on siis sosiolingvistiikasta, jonka tietolähteenä on käytetty mobiililaitteilla tuotettuja viestejä (whatsapp, sms).
Tutkimuksessa oli mukana 12-18 vuotiaita nuoria. Nuorilta ja heidän vanhemmiltaa kerättiin luvat kerätä viestejä pitemmältä aikajaksolta. Viestit pysyivät anonyymeina ja tarkoituksena ei ollut analysoida sisältöjä vaan kielen rakenteita, uudissanoja, lyhenteitä suurempia sosiolingvistisiä ilmiöitä.
Viestien kirjoitusasuun vaikutti mm.
- sosioekonominen asema
- vanhempien koulutustausta
- tietoa siitä, että lähetettävä viesti on osa tutkimusta
Tuloksista pystyi rakentamaan mielenkiiltoisen yleiskatsauksen siihen miten espanjan kieli elää tietyn alueella nuorison keskuudessa. Tutkimuksen avulla saatiin myös tietoa siitä mikä on lyhytviestin rakenne. Millä sanalla tai tervehdyksellä viestit yleisimmin alkavat jne.
