Child pages
  • Loppuraportti 2010-2014
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Loppuraportin työstötila

 

4.  PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ (

Mihin tarpeeseen projektilla on haettu ratkaisua? Mitä henkilöitä tai yrityksiä/organisaatioita on ollut kohderyhminä? Välittömät ja välilliset kohderyhmät.)

 

(1) Opinnäytetyötään ja/tai muita opintojaan tekevät ja valmistumassa olevat opiskelijat, jotka esittelevät osaamistaan ja hakevat rekrytoivia yrityksiä.

(2) Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä, työharjoittelua ja portfoliotyöskentelyä ohjaavat opettajat, jotka saavat uusia yrityskontakteja ja lisää työelämäyhteistyön mahdollisuuksia ja siten päivittävät

työelämäosaamistaan. Ammattikorkeakoulujen opinto-ohjaajat ja tutorit ja työelämäyhteistyöstä vastaavat henkilöt.

(3) Paikallinen elinkeinoelämä, joka saa käyttöönsä uuden rekrytointivälineen ja pääsee vaikuttamaan omaan toimialaansa kuuluvien asiantuntijoiden koulutukseen. Avainasemassa ovat yritysten rekrytoijat, osaamisen kehittäjät ja mentoroijat.

(4) Julkinen ja kunnallinen sektori, joka saa käyttöönsä uuden rekrytointivälineen ja pääsee vaikuttamaan omaan toimialaansa kuuluvien asiantuntijoiden koulutukseen. Avainasemassa ovat rekrytoijat, osaamisen kehittäjät ja mentoroijat.

(5) Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulut, jotka saavat niin halutessaan kehitettävän alustan/työkalut käyttöönsä.

 

 

 

5.  PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ (Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta. Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken. Kansainvälinen yhteistyö.)

Vuonna 2011, käytännössä syksyllä 2011 hanke käynnistyi. Hankkeen Kick-off pidettiin 17.10.2011. Hankkeen työntekijät ja ohjausryhmä aloittivat työnsä. Hanke järjesti useita info/tiedotustilaisuuksia sekä haastatteli kohderyhmään kuuluvia opinnäytetöiden ohjaajia sekä muita hankkeen kannalta olennaisia toimijatahoja, kuten Metropolian Alumnit ry:n toimijoita.

 

Vuoden 2012 keskeisenä tavoitteena oli PROksi-alustan käytön aloittaminen opinnäytetyöskentelyssä.  Tämä vaati Metropolian kulttuurialan opinnäytetöitä tekevien opiskelijoiden ja opettajien mukaantuloa PROksiin. Tämä taas vaati tarpeellisten alustan käyttöönoton vaatimien valmiuksien opettamista ja yleisten sosiaaliseen mediaan sekä pilviajatteluun liittyvien asenteiden ja tietojen kehittämistä. Työelämän edustajien mukaan saaminen alustalle oli tavoitteena ehkä haastavin, mutta erittäin oleellinen osa PROksin kolmisuuntaisen opinnäytetyöskentely- ja rekrytointimallin toteutumista. Haasteeseen on yritetty vastata tekemällä PROksia tunnetuksi erilaisin keinoin myös Metropolian ulkopuolella.

Opinnäytetyöskentelyn PROksi-alustalla aloitti syksyllä opiskelijoita viestinnän, elokuvan ja tv:n, musiikin ja kulttuurituotannon koulutusohjelmista. Heitä ohjaavat opettajat olivat Antti Pönni ja Teija Voudinmäki (elokuvan ja tv), Matti Rantala ja Tero Marin (digitaalinen viestintä), Laura-Maija Hero (kulttuurituotanto) ja Leena Unkari-Virtanen, Jukka Väisänen sekä Annu Tuovila (musiikki). Vuoden 2013 alusta mukaan tuli myös esittävän taiteen opiskelijoita ohjaajanaan Helka-Maria Kinnunen sekä kaksi opettajaa kulttuurituotannon ja digitaalisen viestinnän koulutusohjelmista.

Oppilaitoksen puolelta tulevien henkilöiden saaminen alustan käyttäjiksi onnistui hyvin. Seuraava askel oli haastavampi. Heidät tulisi saada myös aktiivisiksi palvelun käyttäjiksi ja sisällöntuottajiksi. Pelkkä läsnäolo alustalla ei riitä. Visiona oli saada opiskelijat omatoimisiksi ja aktiivisiksi osaamisensa esilletuojiksi. Opiskelijoiden kontribuutio on palvelun sisällöllisen aktiivisuuden ja toiminnan elinehto. Kontribuutioon kannustavia menetelmiä onkin syytä kehittää jatkossa. Ne voivat olla sivuston uusia ominaisuuksia tai opinnäytetyön ohjaukseen liittyviä keinoja.

Heti alkuun oli selvää, että kohderyhmien välillä ja niiden sisällä on hyvin erilaisia valmiuksia PROksin käyttöön. Nämä valmiudet olivat sekä teknisiä että teoreettisia, mutta myös asenteellisia. Avoin työskentely on ollut monelle opiskelijalle vaikeaa omaksua. Opiskelijan koulutuksissa onkin teknisten taitojen lisäksi pyritty esille tuomaan avoimuuden ja verkkopresenssin hyötyjä, sekä opettamaan oikeanlaista tekijänoikeudet huomioonottavaa verkkokirjoittamista.

Työelämän osallistuminen PROksi-työskentelyyn on ollut lähinnä opinnäytetyöaiheiden lisäämistä alustan aihepankkiin. Aiheita tuli 32 kappaletta. Yhtään niistä ei valittu opinnäytetyön aiheeksi, osa aiheista on päätynyt Digitaalisen viestinnän koulutusohjelman harjoitustöiksi.  Aiheisiin tarttuminen opinnäytetöiksi on selkeä asia, joka vaatii jatkotyötä hankkeessa. On löydettävä keinoja opiskelijoiden kannustamiseen aiheiden valitsemiseen aihepankista ja sitoutumiseen sen työstämiseen PROksi-alustalla. Uskotaan, että työelämän edustajien osallistuminen opinnäytetöiden kommentoimiseen ja muuhun PROksi-aktiivisuuteen kasvaa sitä myötä kun palvelun muu aktiivisuus kasvaa.

Tavoitteiden saavuttaminen on edelleen realistista vaikkakin haastavaa. Seuraavana vuonna on reagoitava kuluneella vuodella esille nousseisiin haasteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi.  Tavoiteena oli, että ns lumipalloefekti päässee syntymään, kun opiskelijat saavat positiivisia käyttökokemuksia ja alustan käyttövarmuus paranee. Tämän saavuttamiseksi nähtiin palautteen keräämiseen panostaminen entistä tärkeämpänä vuonna 2013.

 

Vuonna 2013 opinnäytetyöskentely PROksi-alustalla käynnistyi kolmessa eri koulutusohjelmassa ja viidessä eri opinnäytetyöseminaariryhmässä. Työelämän edustajia on saatu mukaan PROksiin projektiaiheiden ehdottajan roolissa, mutta varsinaista jatkuvaa keskustelua kohderyhmien välillä ei ole syntynyt riittävästi. Keskustelua on kuitenkin käyty verkon ulkopuolella kiitettävästi mm. hankkeen järjestämissä koulutuksissa ja työpajoissa.

Kohderyhmä osoittautui haastavaksi. Merkittävä osa Metropolian kulttuurialaa oli haluton lähtemään mukaan hankkeen toimintaan. Tilannetta ei helpottanut Metropoliassa käynnissä ollut organisaatiomuutos. Toisaalta ne koulutusohjelmat, jotka lähtivät mukaan, olivat aktiivisia useilla hankkeen osa-alueilla. Vaikka pääsääntöisenä kohderyhmänä opiskelijoista olikin valmistumisvaiheessa olevat, hankkeen toimintoja kohdistettiin myös alku- ja keskivaiheessa oleviin opiskelijoihin.

PROksi-alustalla ilmoitettuihin työelämään linkittyviin opiskelijaprojekteihin tartuttiin erityisesti viestinnän koulutusohjelmasta. Kaikkia aloitettuja projekteja ei työstetty avoimessa tilassa PROksissa.

Lokakuussa 2013 Reitittimellä aloitti viestintäassistentti, jonka päätehtävänä oli markkinoida PROksia yrityksille sähköpostitse ja käymällä tapahtumissa.

Tiiviin vuoropuhelun rakentaminen oli haasteellista. Yksi syy verkossa tapahtuvan keskustelun tyrehtymiseen alkuinnostuksen jälkeen oli avoimuuden ja keskeneräisyyden pelko opinnäytetyötä työstävien opiskelijoiden keskuudessa. Myöskään opettajilla ei ollut riittäviä pedagogisia valmiuksia uudenlaisen verkossa tapahtuvan vuoropuhelun ylläpitämiseen.

Tämän vuoksi opettajille järjestettiin yhteisömanagerointikoulutusta vuoden aikana ja vastaavanlaista toimintaa toivottiin jatkossa lisää. Myös PROksia kehitettiin aktiivisuutta kannustavampaan muotoon pelillisillä etappi- ja pisteytysominaisuuksilla.

Tarvittavat tekniset valmiudet olivat monilla riittämättömät verkkotyöskentelyyn. Siksi teknisiin taitoihin liittyvät koulutukset jatkuivat vuonna 2013 kaikille kohderyhmille.

Useat hankkeessa toimineet opettajat ja opiskelijat kokivat työajanseurantojen täyttämisen ja palauttamisen ylimääräiseksi rasitteeksi. Joissain tapauksissa esim. PROksin käytöstä luovuttiin sen vuoksi. Työajanseurannan helpottamiseksi pyrittiin kehittämään erilaisia helpottavia ratkaisuja pilvipalvelujen avulla.

Uuden yhteistyöalustan lanseeraaminen Metropoliassa oli haastavaa. Monissa koulutusohjelmissa oli käytössä omia ratkaisuja, jotka tekivät kokonaiskuvasta sekavan, eivätkä mahdollistaneet yhteistyötä koulutusohjelmien välillä.

PROksin toiminnalle kriittistä on tietoisuus alustasta. Sekä yritysten että Metropolian edustajien tulisi olla tietoisia alustasta. Opiskelijat eivät ryhdyneet käyttämään alustaa, jos siellä aihepankissa ei ollut projekteja tarjolla. Toisaalta yritykset eivät laittaneet aihepankkiin enää uutta aihetta, jos opiskelijat eivät tarttuneet niihin. Näin ollen tiedottamisen pitäisi tapahtua samaan aikaan sekä yrityksille että Metropolian sisällä.

Ilmaisuutensa takia PROksi-alustan markkinointi organisaatioille oli suhteellisen helppoa mutta varsinaisten käyttäjien saaminen palveluun taas hieman vaikeampaa. Moni yrityksen edustaja on innostunut ajatuksesta tilata työelämälähtöinen opinnäytetyö, mutta toiminnan tuominen avoimeen ympäristöön on ollut haastavampaa.

Moneen työelämälähtöiseen aiheeseen tartuttiin PROksissa, mutta niitä ei lähdetty työstämään avoimesti alustalla.

Motivointikeinot voivat olla myös opinnäytetyöskentelyn ohjaamiseen liittyviä pedagogisia keinoja, mikä taas vaatii aikaisempaa aktiivisempaa osallistumista opinnäytetyönohjaajilta.

PROksin pääasiallista käyttötarkoitusta opinnäytetyöalustana olisi hyvä uudelleenharkita tulevaisuudessa. Opiskelijat ovat kokeneet opinnäytetyön tekemisen vahvasti henkilökohtaiseksi projektiksi, mikä estää ajatuksen avoimesta työskentelystä. PROksin tulevaisuus voisi olla muissa opiskelijaprojekteissa. Tähän kuitenkin liittyy ongelma päällekkäisyydestä muualla Metropoliassa samanaikaisesti kehitetyn MINNO-portaalin kanssa. MINNO kerää työelämältä innovaatioprojektiaiheita Metropoliaan.

PROksin voi nähdä osana Metropolian suurempaa sähköisten järjestelmien kehitystä, joihin liittyy myös hankkeessa kehitettävä palvelumyyntiportaali. 

 

Vuonna 2014 Proksin käyttöä levitettiin ja juurrutettiin. Tilaisuuksista koottiin palautteita jatkokehitystä varten.

PROksi-arviointiin on kerätty palautetta kahdella tavoin:

1) e-lomakkeella, jonka linkki lähetettiin sähköpostin liitteenä 11 PROksia testanneelle Metropolian opinnäytetyön ohjaajalle

2) syksyn 2014 aikana järjestettyjen koulutusten / esittelyjen välittömällä palautteella (suullisesti ja kirjallisesti)

E-lomakekyselyyn vastasi 6 henkilöä. Syksyn koulutuksiin osallistui yhteensä X henkilöä (tarkistettava ma).

Molempien palautteiden hajonta oli suuri. Jotkut ottivat uuden välineen vähintäänkin teoriatasolla ilolla vastaan ja näkivät siinä paljon mahdollisuuksia. Toiset taas kokivat, ettei ohjelma anna nykytilanteeseen mitään lisää. Samoin hajontaa oli käytettävyydessä; suurimman osan mielestä ohjelma oli pääosin helppokäyttöinen, mutta varsinkin rekisteröitymisessä oli aika paljon hankaluuksia.

Yleishuomio Proksin hyödyllisyydestä ja ”myytävyydestä” liittyi osallistujien sillä hetkellä käyttämään opinnäytetyövälineeseen. Myös työelämän osallisuudella oli merkitystä. Nämä kaksi linkittyivät sikäli, että jos nykyinen väline oli riittävä opiskelijan ja ohjaajan keskinäiseen tiedonjakamiseen, eikä työelämän edustajan osallisuudelle ollut tarvetta, he yleensä kokivat senhetkisen välineen riittävän hyvänä.

Koulutuksissa kysytyt puutteet nykytilassa vaihtelivat hyvin paljon; jotkut liittyivät suoraan Proksiin ja sen tarjoamiin hyötyihin, toiset taas eivät olleet Proksillakaan korjattavissa. Luonnollisesti ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat olivat kiinnostuneempia testaamaan ohjelmaa.

E-lomakkeeseen vastanneista kaksi aikoi jatkaa Proksin käyttöä opiskelijoiden kanssa. Koulutuksiin osallistuneista osa oli periaatteessa kiinnostuneita testaamaan, mutta joitain parannuksia ja muutoksia ohjelmaan toivottiin ensin. Muut AMK:t eivät vielä ole ottaneet Proksia käyttöön, vaikka kiinnostusta oli Karelia amk:ssa ja SAMKissa, Molempia epäilytti kuitenkin siirron ja personoinnin haasteet, lähinnä resurssipulan vuoksi.

Syksyn koulutuksissa esitettiin useita konkreettisia, pieniä ja suuria muutostoiveita ohjelmaan. Ne löytyvät jo Reitittimen wikisivulta, mutta niistä tehdään vielä lyhyempi toivelista. Jos resursseja ja/tai taitava tekijä löytyy, näitä muutoksia voidaan vielä toteuttaa, jotta käyttäjät saisivat paremman käyttökokemuksen.

 

6.  JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN ( Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna. Miten ja kenelle projektista, sen sisällöstä ja tuloksista on tiedotettu? Mitä välineitä tiedottamisessa on käytetty? Onko projektia tai sen tuloksia muutoin esitelty julkisuudessa - miten?

Katariina:

Toimin tiedottajana hankkeessa sen loppuvaiheessa 15.9.-31.12.2014. Otin pian haltuun hankkeessa jo käytetyt viestintäkanavat: nettisivu (http://reititin.metropolia.fi/), wiki-sivusto (https://wiki.metropolia.fi/display/reititin/Reititin), Facebook-sivu (https://www.facebook.com/Reititin) ja Twitter-tili (@Reititin - https://twitter.com/Reititin). Päivitin myös Metropolia Ammattikorkeakoulun hanketoimintaa esittelevien nettisivujen Reititin-sivua (http://www.metropolia.fi/tutkimus-ja-kehitys/hankkeet/kulttuuri-ja-luova-ala/reititin/).

Hankkeesta oli tiedotettu säännöllisesti viikkokirjeen ja kuukausipostin muodossa. Jatkoin kyseistä linjaa, eli kirjoitin perjantaisin viikkokirjeen, joka julkaistiin hankkeen wiki-sivustolla sekä Tiedotus-sivulla Viikkokirje-osiossa että uutisena/blogitekstinä, joka näkyy hankkeen nettisivulla, wiki-sivuston etusivulla ja wiki-sivuston Tiedotus-sivulla.

Kuukausipostin kirjoitin joka kuukauden lopussa. Kyseiseen postiin koottiin hankkeen kuulumiset kuluneen kuukauden viikkokirjeiden pohjalta. Kuukausipostin jakelu oli sama kuin viikkokirjeen, lisäksi kuukausiposti lähetettiin hankkeen aikana kootulle sähköpostilistalle sekä Facebook-sivulle ja Twitter-tilille (jonne on automaattinen kääntö Facebook-sivulta). Hankkeen sosiaalisen median kanaviin laitoin myös muita ajankohtaisia ja kiinnostavia postauksia.

Uutena elementtinä hankkeen tiedotukseen toin emo-organisaation, eli Metropolia Ammattikorkeakoulun eri viestintäkanavien hyödyntämisen. Loin sekä julkaisujen julkistamistilaisuudelle (http://www.metropolia.fi/ajankohtaista/tapahtumat/muut-tapahtumat/arkisto-2014-2015/?tx_ttnews[tt_news]=4828&cHash=2bc271e3dc41d54eb8cd76b928957f62) että työelämä-tapahtuma Bootcampille (http://www.metropolia.fi/ajankohtaista/tapahtumat/muut-tapahtumat/arkisto-2014-2015/?tx_ttnews[tt_news]=4831&cHash=18b699907af550ba7ef7b603156fd0ac) omat sivut Metropolian nettisivujen Tapahtumat/Muut tapahtumat -sivulle. Kyseiset tapahtumat muodostivat yhdessä Reititin-hankkeen lopputilaisuuden 29.-30.10.2014.Tapahtumat nousivat Metropolian nettisivujen etusivulle ennen tilaisuutta ja siirtyivät tilaisuuden jälkeen arkistoon. Lisäksi sain laitettua postauksia tilaisuuksista Metropolian Facebook-sivulle (https://www.facebook.com/MetropoliaAMK) Metropolian viestinnän kautta, laitatin myös muita hankkeen postuksia kyseiselle Facebook-sivulle.

Hyödynsin myös Metropolian intranettiä, Tuubia: kirjoitin sinne sekä uutistiedotteita että tapahtumatiedotteita. Tein mm. julkaisujen julkistamistilaisuudesta ja työelämätapahtuma Bootcampista sekä uutisen että tapahtuman. Julkaisin vielä uudestaan uutisen muistutuksena kyseisistä tilaisuuksista ennen itse tapahtumia. Lisäksi laitoin hankeuutisia Tuubin TKI-uutisiin Metropolian TKI-viestinnästä vastaavan henkilön kautta.

Hankkeen lopputapahtuma pidettiin 29.-30.10.2014, ja se koostui hankkeen uusien julkaisujen julkistamistilaisuudesta ja kaksipäiväisestä työelämätapahtuma Bootcampista. Julkaisujen julkistamistilaisuuteen osallistui 22 henkilöä. Kirjoitin tilaisuudesta ja uusista julkaisuista artikkelin, joka julkaistiin hankkeen wiki-sivuilla uutisena/blogitekstinä, Metropolian nettisivuilla Uutisia-sivulla (http://www.metropolia.fi/ajankohtaista/uutiset/?tx_ttnews[tt_news]=4864&cHash=c230bce63c216241387f8ab6349aedcf) - artikkeli näkyi Metropolian nettisivujen etusivulla -  ja Tieto ja media -yksikön nettisivujen Uutisia ja tapahtumia -sivulla (hanke kuului tämän yksikön alaisuuteen) sekä Metropolian intranetin TKI-uutisissa. Tiedotin artikkelista ja julkaisuista myös sosiaalisessa mediassa, mukaan lukien Metropolian Facebook-sivu.Lisäksi artikkeli oli Metropolian joulukuun sidosryhmäuutiskirjeessä Julkaisut-osiossa (http://metropolia-amk.mailpv.net/a/s/15717570-df9fd47617fcf4c209248df9286d9a53/693027). Uutiskirjeellä kerrotaan Metropolian ajankohtaisista aiheista kirjeen tilaajille sekä sidosryhmille, joita ovat mm. Helsingin ja Uudenmaan kaupunginvaltuutetut ja kansanedustajat, omistajakuntien päättäjät sekä neuvottelukuntien jäsenet.

Hankkeen ainoa ”tiedotuskriisi” koski juuri lopputapahtumaa: tilaisuuden paikka vaihtui noin pari viikkoa ennen tapahtumaa. Kutsut olivat lähteneet, ja lopputapahtumasta oli tiedotettu eri viestintäkanavilla. ”Kriisistä” selvittiin tehokkaalla ja ripeällä viestinnällä: uuden paikan varmistuttua 17.10 lähetin heti kutsun uudella paikkatiedolla toistamiseen kaikille kutsutuille sekä päivitin kaikki tapahtumatiedon sisältävät netti- ja intranettisivut sekä julkaisin uutisen vaihtuneesta paikasta hankkeen netti- ja wikisivulla, Metropolian intranetissä sekä sosiaalisessa mediassa. Lisäksi julkaisujen julkistamistilaisuuteen ilmoittautuneille lähti vielä tervetulomeili kera uuden paikkatiedon ja tilaisuuden ohjelman.

Hankkeessa julkaistiin kolme julkaisua 29.10.2014: hankkeen loppujulkaisu Reittejä työelämän murroksessa, Kartta, kompassi ja kalenteri – Projektiarvioinnin opas ja The Junior Woodchuck Guide to Social Media -mikrokirja.

Koordinoin julkaisujen painatusprosessia, varsinkin mikrokirjan osalta. Mikrokirjasta otetiin myös pieni, 12 kappaleen uusintapainos: yksi artikkeli jäi mm. hankkeen henkilöstövaihdosten takia puuttumaan alkuperäisestä versiosta, lisäksi toisen toimittajan nimi oli taiton jälkeen kannessa väärin. Uusintapainosjulkaisu jaettiin julkaisun kirjoittajille ja tallennettiin eri arkistoihin.

Sekä hankkeen uudet että aikaisemmat julkaisut ovat luettavissa hankkeen wiki-sivuston Julkaisut-sivulla, Metropolian hanketoimintaa esittelevien nettisivujen Reititin-sivulla (http://www.metropolia.fi/tutkimus-ja-kehitys/hankkeet/kulttuuri-ja-luova-ala/reititin/) ja Metropolian nettisivujen Kultturialan julkaisut -sivulla (http://www.metropolia.fi/koulutusohjelmat/kulttuuri-ja-luova-ala/julkaisut/). Lisäksi hankkeen vuonna 2013 julkaisema Somepentujen käsikirja -mikrokirja ja sen englanninkielinen versio The Junior Woodchuck Guide to Social Media löytyvät Metropolian mikrokirjoja esittelevältä wiki-sivustolta
(https://wiki.metropolia.fi/display/mikrokirjat/Mikrokirjat).

Vastuullani oli myös julkaisujen jakelu. Kaikki kolme uutta julkaisua jaettiin Metropolian johtoryhmälle, muulle johtajistolle ja tutkintopäälliköille sekä hankkeen ohjausryhmälle ja rahoittajataholle. Julkaisut lähetetiin myös ISBN-arkistoon ja vapaakappaleet Kansalliskirjastoon. Kunkin julkaisun kirjoittajat saivat myös kyseisen julkaisun.

Loppujulkaisu jaettiin Metropolian osaamisaluepäälliköille ja Hämeentien toimipisteen henkilökunnalle (projekti toimi tässä toimipisteessä) ja työelämätapahtuma Bootcampin puhujille. Julkaisuja lähetettiin myös yksittäisille ihmisille Metropoliassa ja arviointiopasta Metropolian ulkopuolelle, mm. rakennerahastoasiantuntijalle Uudenmaan liittoon, Opetus- ja kulttuuriministeriö taideyksikköön sekä Aalto yliopiston pienyrityskeskukseen.

Lisäksi loppujulkaisu ja arviointiopas jaettiin pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen kirjastoihin (mukaan lukien Metropolian kaikki kirjastot) ja loppujulkaisu Suomen kaikkien muiden ammattikorkeakoulujen kirjastoihin ja ammatillisiin opettajakorkeakouluihin sekä pääkaupunkiseudun suurimpiin kirjastoihin.

----------------------------------------------------------------------------------------------

Saija:

PROksia mainostettiin Metropolian kaikilla osaamisalueilla: useille päälliköille ja muulle henkilöstölle lähti alkusyksystä 2014 sähköpostilla esite ohjelmasta. Viestin lisänä oli mahdollisuus tilata PROksi-koulutus omaan toimipisteeseen. Osa käytti tätä mahdollisuutta hyväkseen. Lisäksi PROksia käytiin esittelemässä Joensuussa Karelia amk:ssa ja Porissa SAMK:ssa. Myös muille pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluille tiedotettiin uudesta opinnäytetyöalustasta. Koulutus järjestettiin Haaga-Helian tiloissa Hgin Pasilassa.

 

6.1  Projektin mahdollinen internet-osoite ( Syötetään mahdollinen projektien omien kotisivujen internet-osoite. Osoite julkaistaan internetissä julkisessa rakennerahastotietopalvelussa. Mikäli projektilla on jo aiemmin toimitettuja väliraportteja, esitetään kentässä oletuksena viimeisimmässä väliraportissa ilmoitettu osoite, joka voidaan tarvittaessa muuttaa. )

 

 

 

7.  ONGELMAT JA SUOSITUKSET ( Ongelmat projektin toteutuksessa. Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi.)

PROksin käyttöönoton levityksen haasteena olivat sekä ennakkoasenteet avointa työskentely-ympäristöä kohtaan, että jo käytössä olevat; vajavaiset, mutta tutut välineet ja alustat. Avoimuus PROksissa oli kuitenkin valintakysymys, sillä oman projektin voi rajata vain tiettyjen henkilöiden katsottavaksi ja luettavaksi. Tämä on ehkä sellainen näkökulma, jota voisi vielä painottaa enemmän PROksin ohjeissa.

"""Tässä voisi mainita myös ohjelman pienistä puutteista ja korjaustarpeista, mutta katsotaanko tarpeelliseksi tässä. Se periaatteessa linkittyisi jatkuvuuteen, jos muutoksia pystytään vielä tekemään. Vaikuttaisi myös siihen miten hyvin tullaan Metropoliassa ottamaan käyttöön."""

 

 

8.  PROJEKTIN TULOKSET( Yleinen arvio tavoitteiden toteutumisesta ja tärkeimmistä tuloksista. Vaikutukset eri kohderyhmiin, esimerkiksi

- työttömiin

- työssä oleviin

- muihin välittömiin kohderyhmiin

- välillisiin kohderyhmiin.

Reitittimessä on kehitetty PROksi-alusta yhteisölliseen opinnäytetyöskentelyyn. Tavoitteena oli kehittää paikka, jossa myös työelämäpuoli voisi osallistua joko antamansa aiheen kautta tai muun kiinnostuksen vuoksi opiskelijan opinnäytetyön seuraamiseen ja kommentointiin. Tämä on PROksissa helpompaa kuin vaikkapa Moodlessa, sillä jokainen voi luoda omat tunnukset PROksiin ja niillä kirjautumalla pääsee seuraamaan vain sitä työtä, johon oikeudet tunnukselle on annettu. PROksin käyttöön järjestettiin koulutuksia (alkaen mistä???) sekä Metropolian eri toimipisteissä että tiedotustilaisuuksina myös muissa AMKeissa sekä ITK-päivillä Hämeenlinnassa. (TÄMÄ LIITTYY MYÖS SEURAAVAAN KOHTAAN, KUMPAAN SITTEN HALUAAKAAN LAITTAA)

 

 

 

 

9.  PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS ( Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne. Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut? )

 

 

 

 

10.  PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET ( Esim. tasa-arvon edistyminen mukana olevissa organisaatioissa. Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia.)

 

 

 

 

 

11.  HYVÄT KÄYTÄNNÖT ( Mitä hyviä käytäntöjä projektissa kehitettiin? Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää? )

 

 

 

 

 

12.  TOIMINNAN JATKUVUUS ( Mitä pysyvää saatiin aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen? Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön? Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty? )

PROksi toimii avoimen lähdekoodin periaatteella ja CC-lisenssillä, eli kuka tahansa kiinnostunut oppilaitos voi siirtää sen omalle palvelimelleen ja muokata omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Asennusohjeet löytyvät Proksi-wikistä. Sen jälkeen myös ylläpito siirtyy oppilaitoksen omiin hoteisiin.

 

 

 

14.  YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA ( Lyhyesti (enintään 5000 merkkiä) kuvattuna olennaiset kohdat projektin - tavoitteista - toteutuksesta - tuloksista.

Teksti julkaistaan tähän kirjoitetussa muodossa internetissä rakennerahastotietopalvelussa. Tekstissä ei tule käyttää viittauksia esim. loppuraportin muihin kysymyskohtiin, sillä ne eivät näy rakennerahastotietopalvelussa' )

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  • No labels
You must log in to comment.