Preconference sessio:
E-Learning Pushed by E-Science
Proposed Agenda
Introduction to E-Learning Center structures and activities; Strategic goals of digital technology in teaching and learning and their limitations; The new age of e-science and the impact on teaching and research; Transforming ELCs into Centres for Digital Teaching and Research; Examples and best practices.
Target Audience
E-Learning Managers, Librarians and Library Mangers, Data Centre Managers, Coordinators of Teaching and Research, E-Educators, CIOs, Media Centre Managers
Workshop Leader(s)
- Nicolas Apostolopoulos, Freie Universität Berlin – Center for Digital Systems (CeDiS), Germany
- Nadia Juhnke, Freie Universität Berlin – Center for Digital Systems (CeDiS), Germany
- Brigitte Grote, Freie Universität Berlin – Center for Digital Systems (CeDiS), Germany
Istunto alkoi tärmällisesti ja Apostolopoulos toivotti osanottajat tervetulleeksi. Osanttojat esittelivät itsensä lyhyesti ja workshoppiin osallistuu 30 henkilöä.
Yhtenä kesksisenä teemana oli Elearling-keskusten tulevaisuus ja kuinka tutkimustyö ja eLearning tulisi yhdistää tai niin että ne tukevat toisiaaan.
Workshop alkoi Apostolopouloksen esityksellä Freie Universität Berliinistä ja tehdystä kehitystyöstä. Varsinaisesti siellä aloitettiin eLearnig-toimet 995, jolloin ensimmäiset laajakaistaverkot pystytetiin. Kyse oli ennen kaikkea multimediasta ja INternet 1:0. 2000-luvun alussa opettajat ryhtyivät/ saivatt mahdollisuuden suunnitella sisältöjä ja toteuttaa niitä. Toiminta oli alhaalta ylös, mutta se ei onnistunut oikein hyvin. Vuonna 2007 suunta vaihtui ylhäältä-alas ja sillä tavoin resurssoituna asetettiin strategisia tavoitteita eLearning-keskuksille. ja sen tehtävänä on tehdä yhteistyötä yliopiston muiden keskusten, tiedekuntien ja koulutusohjelmien kanssa.
Tänään digitaalinen media ja digitaalinen teknologia ovat keskinen osa yliopistoa, mutta tulevaisuudesta ei ole selkeää käsitystä, vaan keskustelua käydään onko ELCille tarvetta, sillä sisältöjä ja teknologiasia välineitä osataan käyttää kaikkialla. Toisaalta toinen kulma asiaan on, että uusien pedagogisten menetlmien ja näkökulmien omaksuminen on usein opettajille hankalaa.
Tämän hetken uutena kysymyksenä on myös miten tulisi suhteutua web 2.0 -ajatteluun ja sosiaaliseen mediaan. ELC etsiikin organisaatiotasolla kumppanuuksia.
Manfred B. Wischnewskyn (Bremenin yliopisto) teemana oli käydä läpi kehityskulkuja eSciencessä. Hän esitti mallin tutkimuksen ja eScienen prosessista, jonka keskeisiä kulmakiviä ovat avoin data, avoimet entelmä, yhteistyö, verkostojen/verkon rakentaminen.itti kaikkiaaan mainiosti grafisina esityksinä eScienciin kuuluvat prosessit ja menetemät. Hyvin mallinnettu ja sliden saaminen käyttöön olisi hyvä juttu. Toivottavasti ne julkaistaan tässä jossain tapahtuman yhteydessä. Grid- ajattelu oli myös varsin mielenkiintoinen Esitteli useita esmerkkejä grid-ajattelun tuloksena syntyneistä tutkimuksista. Esittely kattoi antiikin soittimia ja tähtitieteen probleemeja.
Yksi mielenkiintoinen asia, johon hän kiinnitti huomiota oli " The Social Process of Science 2.0" Kannattaa varmasti tarkistaa myexperiment.org ja samoin kannattaa vilkaista Sakai - open academic environment, joka on siis avoin ympäristö.
Keskustelussa esiin nousseita asioita:
- työnkulkuja varten on kehitetty todella monia toimintamalleja ja sovelluksia, joissa teknistä osaamista tarvitaan vain "drag and drop"- toiminta
- eScience - verkostojen ja toimien luominen vaatii resursseja , joita ei ole. Vasta- argumenttina - vain muutaman osaavan ihmisen joukko riittää hyvin alkuun
- eScience tunnetaan yhdysvalloissa nimellä CyberScience. eSciencen rinnalle on tullut myös eHumanities
- Saksassa kehityssuunta näyttäisi olevan että eLearning Centerit ja eScience Centerit yhdistyvät
Kahvitauko on pidetty ja homma jatkuu
Doris Tausendfreundin teemana oli eResearch käytännössä ja tapaustutkimuksena -case studina hän esitteli "Forced labor 1939 -1945. Memory and History". Haastattelut suoritettiin 27 maaassa. Haastattelut olivat narratiivia käyttäviä. Haastattelujen keskimääräine kesto oli 3, 5 tuntia. Kaikki haaastatelut digitalisoitiin ja niistä muodostettiin avoin on-line arkisto. Arkistonmuodostus on vielä meneillään. Tapausesimerkki tieteellisen historiallisen aineiston soveltamisesta e-oppimisen materiaaliksi oli vakuuttava. Verkkosivu ja arkisto kannattaa katsoa. Kokonaisuus on voittanut useita palkintoja.
Lopuksi käytiin keskustelua erillisten eLeaning keskusten tareellisuudesta tulevaisuudessa ja kuinka eLearning tulisi yhdistyä tutkimukseeen.
Tapausesimerkki oli esillä siksi, että nähtäisiin, ettei yksittäisen eLearning keskuksen osaaminen riitä kaikkeen, vaan tarvitaan eScience osaamista, mediaosaamista, substanssiosaamista etc.....
Kaikkiaan work-shop palveli hyvin Freie Universitätissä tehdyn kehitystyön valtavirtaistamista ja sen asian esillepanoa, ettei eLearning saisi olla omassa keskuksesaaan, vaan siellä missä verkostot toimii ja yhteistyölle eri osaamisten välillä on mahdollisuuksia.
Eli kyseessä tulsi olla opetuksen, oppimisen ja tutkimuksen yhteys ja sehän on myös ydinasia Reititin-hankeessa. Freie Universitätissä nähdään tulevaisuuden työvälineiksi juuri ne samat (sosiaalisen median välineet), joista olemme useissa hankkeissa keskusteleeet ja joita nyt hyödynnetään Reitittimessä
