Child pages
  • teksti harjoitukseen
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Platypus

Nokkaeläinten lahkoon kuuluu ainoastaan vesinokkaeläin sekä kolme harottavien piikkien peittämää nokkasiililajia. Vesinokkaeläinten heimossa on vain yksi suku ja siinäkin tulkinnasta riippuen vain yhdestä neljään asuinpaikkansa mukaan nimettyä vesinokkaeläinlajia. Australian vesinokkaeläin on atinalaiselta nimeltään Ornithorhynchus anatinus- tuttavien kesken platypus.

Ulkonäkö

Vesinokkaeläin on pituudeltaan noin 60 cm ja elää 10 - 15 vuotiaaksi. Australialaisen platypuksen häntä muistuttaa majavaa, lattea ruumis joiltakin piirteiltään saukkoa, poskipussit hamsteria, erittäin voimakaslihaksiset etujalat leijonaa, turkki voisi olla lainassa nisäkkäältä, mutta koiraiden takajalkojen myrkkykannukset tuovat mieleen käärmeen, varpaiden välinen kuronta on yhteinen sammakon kanssa, ja nokka voisi olla lainassa ankalta. Vesinokkaeläin munii kuin lintu, matelija tai dino ja hoitaa pienokaisiaan kuin kissa, ui kuin kala ja kaivaa räpylänsä piilotettuaan kuin myyrä.

Luokittelu

Virallisesti vesinokkaeläin on siis nisäkäs, mutta eläimessä kyseenalaistuu koko luokittelun periaate. Platypus on liskolintu-fossiilin tavoin mosaiikkia. Vesinokkaeläimellä ei ole erityisiä nisiä, vaan maito tihkuu nokkasiilin tavoin tietyistä ihon alueista läpi ja valuu turkkia pitkin poikasten nuoltavaksi.

Ravinto

Platypus syö päivittäin puolen painonsa verran ruokaa, eikä voi kerätä tarpeeksi sapuskaa talviunia varten. Niinpä eläin joutuu talvisinkin pulahtamaan jääkylmiin vesiin ja omistaa turkkinaan erään parhaan tuntemistamme eristeistä, sekä pystyy säätelemään aineenvaihduntansa tarvittaessa hyvin kiivaaksi. Nokkasiili ja nokkaeläin ovat ainoat tunnetut munivat nisäkkäät.

Nimen tausta

Nimensä vesinokkaeläin on tietenkin saanut tutkijoita eniten kiinnostaneesta elimestä, eli nokastaan. Uidessa ja kaivaessa eläimen silmä- ja korva-aukot ovat sarveispoimuvisiirin sulkemat ja vedessä platypus heiluttaa nokkaansa puolelta toiselle kolmisen kertaa sekunnissa. Nokan yläosa sisältää herkkiä, sähköisiä hermosensoreja, jotka aistivat vesiympäristön tapahtumat paljon herkemmin, kuin mihin tavanomaisemmilla aisteilla pääsisi. Sarveispiikkien koristaman kielen ansiosta nokka on myös kuin siivilä, joka suodattaa lävitsensä vain veden.

  • No labels
You must log in to comment.