Metropolian kirjasto- ja tietopalveluiden wiki

Tämä osan olemme kirjoittaneet Suomeen palattuamme.

Day 3 28.3.

Päivän ensimmäisessä sessiossa tutustuimme kirjaston nettisivuihin, e-aineistoihin ja pian käyttöönotettavaan Primoon, joka on "discovery system".  Näistä meille kertoivat Thomas Mattsson, Eva Törnblom ja Niklas Lehto.

Kirjastolla oli aiemmin ollut ihan omat, koulun sivuista erilliset nettisivut, mutta jossain vaiheessa oli tullut määräys siirtyä osaksi koulun sivustoa. Uudet sivut rakennettiin persona-menetelmällä, josta Kaisu kuuli enemmän work shadowing -osassa myöhemmin samana päivänä. Sivut ovat hienot - todella käyttäjälähtöiset. Näkyvin ja ehkä tärkein osa sivustoa on valtava hakulaatikko. Sivuille on linkitetty lisäksi subject guidet, jotka on toteutettu eri pohjalle. Esimerkkinä Madlenen Civil Engineerin -aiheinen subject guide. Yksi tärkeä osa sivustoa on myös Ask the Library -palvelu. Siitä kuulemme lisää perjantaina.

E-kirjoja hankitaan kokoajan enemmän ja painettuja kirjoja vähemmän, ja kirjastossa onkin päädytty sellaiseen ratkaisuun, että painettuja ja e-aineistoja hoitaa yksi osasto/tiimi. He pitävät sitä hyödyllisenä, koska tavoitteena on, että painettu- ja e-aineisto olisivat toisiaan täydentäviä. Samat "subject librarianit" hankkivat/valitsevat siis oman alansa kaiken aineiston. Osan tietokannoista kirjasto hankkii yhdessä konsortion kanssa ja osan itsenäisesti. Pyrkimys on hankkia e-kirjat pienehköinä paketteina, millä varmistetaan se, ettei ole ns. ylitarjontaa. Jossain vaiheessa kirjastossa oli nimittäin havahduttu siihen, että lisenssejä maksettiin paljon turhaan aineistosta, jota ei koskaan käytetä (esim. Pohjois-Amerikan historiaa). 

Jönköpingissä panostetaan nyt valtavasti e-aineiston saavutettavuuteen ja he taitavatkin olla siinä asiassa hiukkasen meitä edellä. Tällä hetkellä heilläkin on vielä Metalib käytössä, mutta oikeastaan vain tietokantojen listaamiseen. Sitä ei siis käytetä monihakuun niin kuin meidän Nelliä, koska se on koettu niin hitaaksi. Piakkoin käyttöön on tulossa Primo (se sama, jonka KDK-hanke hylkäsi). Primo on siis "discovering system", joka tulee korvaamaan OPAC:in ja Metalibin. Saimme nähdä kuinka se toimii ja kuulla kuinka paljon töitä sen eteen on tehty. Primon haku vaikuttaa älyttömän hienolta. Se toimii nopeasti ja hakee kaikista käytettävistä olevista aineistoista. Käyttäjä voi rajata hausta e-kirjoja tai painettuja kirjoja jne. Niklas on muokannut alkuperäistä Primoa reippaasti ja lisäksi SFX-ikkunat on muokattu tosi yksinkertaisiksi niin, että asiakkaan on mahdollisimman helppo päästä käsiksi kokoteksteihin. SFX-nappi itsessäänkin on muokattu Get it -napiksi. 

Oli tosi mielenkiintoista kuulla miten tällainen discovery system toimii. Saattaa olla, että tiedämme nyt enemmän heidän systeemeistään kuin omistamme...

Keskustelussa sivuttiin myös hieman kirjahankintoja. Jönköpingiin kirjoja toimittaa pääasiassa Adlibris ja kirjat tulevat valmiiksi muovitettuina ja leimattuina. Vain RFID-tarra ja signum lisätään kirjastossa. Työtä säästyy valtavasti ja lisäksi toimitus on erittäin nopeaa.

Viimeisenä iltapäivällä oli vuorossa work shadowing. Annika tutustui asiakaspalveluun Bo-Göran Nyströmin kanssa ja Kaisu perehtyi nettisivujen suunnittelussa käytettyyn persona-menetelmään Paola Johanssonin kanssa.

Day 4 29.3.

Torstaiaamun saimme käyttää ympäristöön tutustumiseen. Reippaina kirjastolaisina riensimme tietenkin ensimmäisenä kaupunginkirjastoon! Se oli oikein mukava kirjasto, ja löysimme sieltä aika paljon suomenkielistäkin kirjallisuutta. Samassa rakennuksessa oli myös arkiston Jönköpingin historiaa koskea näyttely, joka oli todella näyttävä ja mielenkiintoinen. Sieltä matka jatkui luonnollisesti Tulitikkumuseoon. Nykyaikaiset turvalliset tulitikut on nimittäin keksitty Jönköpingissä, missä myös valmistettiin toisen maailmansodan jälkeen suurin osa maailman tulitikuista. Lounasta kävimme syömässä aivan ihanassa ravintolassa Tulitikkumuseon lähellä.

Day 5 30.3.

Viimeinen päivä :( Koko aamupäivä meni asiakaspalvelua koskevassa sessiossa Ingegerd Lundkvistin ja Madelene Hartwigin kanssa. Kirjaston asiakaspalvelualue oli remontoitu vasta viime vuonna. Aikaisemmat suuret lainaus- ja tietopalvelutiskit oli poistettu kokonaan ja tilalle rakennettu yksi seisomatiski, jossa nyt päivystävät sekä librarianit että library assistantit. Aikaisemmin näiden kahden työt erosivat toisistaan niin, että library assistant ei osannut tehdän tiedonhakuja eikä librarian lainata ja palauttaa. Luonnollisesti asioiden oli muututtava ja niinpä työntekijät saivat opetella "toistensa töitä". Nyt asiakaspalvelualue on oikein toimiva.

Kirjastolla on pitkät aukioloajat: 8-20. Kirjaston työtenkijöillä on apunaan opiskelijoita, jotka pääasiassa hyllyttävät, siivoavat hyllyjä, auttavat sulkemisessa ja ovat tiskissä esim. työpaikkakokouksen ajan. Näitä opiskelijoita on yhteesä 6 ja he työstentelevät 4h päivässä (yksi opiskelija/päivä).

Madelene ja Ingegerd olivat kiinnostuneita tietämään onko meillä paljon lainattavia kurssikirjoja. Kerroimme sitten huimista kurssikirjamääristämme. Jönköpingissä heillä on kursskirjakokoelma, jonka laina-aika on kaksi vuorokautta ja varattu kurssikirja pitää noutaa vuorokaudessa. Kursskirjoja on aina vain 1-2 kappaletta. Käsikirjakappaleita ei ole. He ovat katsoneet, että kirjoja ei koskaan kuitenkaan ole tarpeeksi. Opiskelijat ostavat kirjoja ja myyvät niitä toisillensa.

Peruskokoelman laina-aika oli meidän silmäämme erikoinen: "The guaranteed loan period is normally 14 days. If the book is not reserved by another borrower the loan period is 60 days." Kun kirjaan tulee varaus, asiakas saa sähköpostiin viestin, jossa kirja pyydetään palauttamaan 5 päivän kuluessa. Asiakkaiden on kuulemma tätä joskus vaikea käsittää, koska lainakuittiin tuleva eräpäivä on se 14 päivän päässä oleva päivämäärä.

Kirjastolla on Ask the Library -palvelu. Se on chat, josta saa vastauksia kirjastoon liittyviin kysymyksiin. Chat-ohjelma on kaikkien työntekijöiden koneella ja viesteihin vastaa se, joka kulloinkin ehtii - varsinaisia chat-päivystysvuoroja ei ole. Myös Subjec guideissa on chatit ja niillä saa yhteyden Subject guiden ylläpitäjään.

Kaisu ja Annika kertovat tässä Erasmus-vaihdostaan Högskolan i Jönköpingissä (Jönköping University). Perustietoa opinahjosta kannattaa lukea koulun nettisivuilta. Kuvia reissustamme Google+:ssa.

Tarina alkaa oikeastaan jo sunnuntaista 25.3., jolloin matkustimme Jönköpingiin. Lensimme ensin Tukholmaan ja sieltä jatkoimme junalla. "Pieni" viivästys (2,5 h) tuli kun Tukholman ja Malmön välillä oli sähkövika, joka haittasi junaliikennettä. Muita kommelluksia ei onneksi menomatkalla sattunut ja pääsimme onnellisesti perille illan jo pimetessä.

Day 1 26.3.

Ohjelma oli huomaavaisesti laitettu alkamaan vasta klo 10:00. Tapasimme kv-koordinaattorit Marie Pålsson ja Anna Rönnecke, kirjastojohtaja Annika Swedénin sekä kirjastonhoitaja Daniel Gunnarssonin - ja tietenki Slavica Zrakicin, joka oli tullut henkilökuntavaihtoon Sloveniasta, Ljubljanan yliopiston kirjastosta. Meitä yhdisti Slavicaan se, että sekä hänelle että meille Jönköping Universityn kirjastoa oli suositellut vaihtokohteeksi muu siellä vieraillut henkilökunta. Slavicakin oli vaihdossa ensimmäistä kertaa. Joimme siinä tervetulokahvit, saimme kuulla yleisesittelyn koulusta ja kiertelimme kampusalueella. 

Jönköping Universityllä on hulppeat tilat. Kierroksella näimme lukemattomia opiskelijoiden työskentelytiloja, joita on ripoteltu ympäri kampusta. On lukupaikkoja, tietokoneluokkia ja ryhmätyötiloja... Kaikki tilat ovat avoimia opiskelijoille 24/7 - myös kirjaston tilat lukuunottamatta kirjakokoelmaa ja lainausosastoa. Henkilökunnalla ja kaikilla opiskelijoilla on henkilökortit, joilla he pääsevät tiloihin. Yksi mielenkiintoisimmista tiloista oli teollisen muotoilun opiskelijoiden työtila/toimisto. Koko koulu sijaitsee tällä yhdellä kampuksella ja oli erittäin kiinnostavaa ja innostavaa kuulla, että vaikka kampus on meidän näkökulmastamme iso, pitävät he itse sitä pienenä ja viihtyisänä. Sellaisena, jossa ihmiset tuntevat toisensa. Myöskin rohkaisevaa oli huomata, että siellä on käytössä samantyyppiset monitoimilaitteet kuin meillä ja opiskelijat ovat olleet niihin tyytyväisiä.

Lounaan jälkeen oli vuorossa kirjaston esittely. Annika ja Daniel kertoivat meille kirjaston toiminnasta ja veivät meidät esittelykierrokselle. Olimme havainneet erikoisen piirteen kirjaston henkilökuntarakenteessa: puolet työntekijöistä on miehiä. Kysyimme tietenkin asiasta ja saimme vastaukseksi, että kirjastossa on haluttu noudattaa sellaista rekrytointipolitiikkaa, että henkilökunnassa on tasapuolisesti eri-ikäisiä miehiä ja naisia. He arvelivat myös, että miesten huomattava määrä on rohkaissut muita miehiä hakemaan sieltä töitä. Lisäksi henkilökunta on kuulemma huomattavan korkeasti koulutettua.

Kirjaston tilat ovat todella hienot. Kirjasto on rakennettu vanhaan tehtaaseen ja se on upean avara  käytännöllinen. Se on jaettu joka kerroksessa kolmeen "äänenvoimakkuusalueeseen": Mitä syvemmälle kirjastoon menee, sitä hiljaisempia alueita sieltä löytyy. Ensin on alue, jossa saa puhua normaalilla äänellä, sen jälkeen kuiskausalue ja kaikkein perimmäisenä täysin hiljainen alue. Alueita osoittamaan on asetettu kylttejä. Jokaisella työntekijällä on oma huone.

Kuvista löytyy lisää huomioita.

Day 2 27.3.

Millaista tiedonhankinnan opetusta annetaan Jönköping Högskolanissa? Tästä meille olivat kertomassa Daniel (The Business and Economics Librarian), Gunilla (Health sciences) ja Olle (Lärarutbildning och pedagogic).
Kaikki kirjaston tiedonhankinnan opetus on integroitu koulun muuhun opetukseen. Aineenopettajat antavat aina tiedonhaun aiheet opiskelijoille, joten kirjasto ei tee tehtäviä tai harjoituksia. Esimerkiksi soten kirjastonhoitajan on pakko välillä neuvotella opettajan kanssa opiskelijoiden hakuaiheista, koska ne aivan liian kapeita, joten aineistoa on lähes mahdotonta löytää. Tuntien sisältöjä suunnitellaan yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Koulutusohjelmien välillä on hyvinkin suuria eroja miten kirjaston antama koulutus on järjestetty. Yhdellä kirjastonhoitajalla voi olla vuoden aikana esimerkiksi 60 tuntia luentoja.

Olle esitelmöi meille pitkään ja innostuneesti Bolognan prosessin merkityksestä kirjastolle! Olimme samaa mieltä tiedonhankinnan opettamisen haasteista: tietoa on tarjolla useimmiten liikaa. Kuten myös siitä, että hakusanojen miettiminen ja ylipäätään ajattelu on tärkeä osa tiedonhankinnan prosessia. Opiskelijoiden on usein vaikeaa rajata oma tiedonhaun aihettaan ja sopivien hakusanojen löytäminen on myös haastavaa. Yhtenä syynä se, että opiskelijoilla ei useinkaan ole oman alansa sanasto hallussa.

Business and Economics --koulutusohjelmassa Daniel pitää 1. vuoden opiskelijoille suuressa auditoriossa lyhyen kirjaston esittely. Tämän jälkeen opiskelijat saavat itsenäisesti tutustua kirjaston palveluihin erityisen www-sivun kautta. Vuosien myötä tämä on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi tehdä kirjasto tutuksi business-opiskelijoille.Opinnäytetyövaiheessa Daniel pitää luennon tiedonhaun tekniikoista yms. Tämän jälkeen opiskelijat siirtyvät itsenäisesti teoriasta käytäntöön ja heillä on yleensä noin kaksi viikkoa aikaa etsiä omasta aiheestaan aineistoa. Hakutuloksia, hakutekniikoita ja mahdollisia ongelmia käydään yhdessä läpi pienemmissä ryhmissä (noin 20 henkeä). Samalla kirjastonhoitajalla on mahdollisuus antaa palautetta.

Lärarutbildning och pedagogic --koulutusohjelmassa taas 1. vuoden opiskelijat tulevat kirjastoon tutustumiskierrokselle. Ja vähän samaan tyyliin kuin meillä he kiertävät kirjastossa erilaisia rasteja/asemia. Tavoitteena on saada opiskelijat tulemaan kirjastoon (70-80 % tuleekin), tavata kirjaston henkilökuntaa ja huomata samalla, että tämähän on kiva paikka.

Jönköpingin sote-opiskelijat tarvitsevat hyvin paljon tukea tiedonhakuun. Kuulosti siltä, että Jönköpingin ja Metropolian sote-opiskelijoilla on samanlaisia haasteita. Gunilla antaa heille paljon henkilökohtaista ohjausta, yleensä yhdelle opiskelijalle kerrallaan. Paikalla voi olla kaksi opiskelijaa siinä tapauksessa, että heillä on sama aihe. Opiskelijan tehtävänä voi olla tiedonhaku tietystä spesifistä aiheesta ja opettaja vaatii 15 artikkelia! Näin monen artikkelin löytäminen on kuulemma todella haastavaa. Gunilla totesi, että opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen menee aivan liikaa aikaa! Mutta toisaalta se on myös erittäin kivaa työtä, koska opiskelijat ovat todella motivoituneita ja tarvitsevat apua.

Väitöskirjan tekijöille on aivan oma kurssinsa (3 opintopistettä). Aiheena on tiedonhankinta ja tieteellinen viestintä. Tässä vaiheessa opintoja myös EndNote-ohjelman käyttöä on tarpeen opiskella (vastaava kuin Refworks). Kurssin aikana kirjasto pitää 5-6 puoli päivää kestävää luentoa. Luentojen välillä on harjoituksia ja tehtäviä. Kurssin lopuksi taas yksi isompi tiedonhaun tehtävä. Business and Economics jatko-opiskelijat eivät yleensä osallistu kurssille, koske he eivät saa siitä opintopisteitä. Heille on sen takia tarjolla apua, tukea ja vinkkejä www-sivujen kautta. Gunilla taas lähtee joka keskiviikko ulos kirjastosta ja menee Hälsöhögskolanin rakennukseen (tien toisella puolella) kahville jatko-opiskelijoiden luokse klo 10-12. Kuulemma opiskelijoilla on aina kysyttävää. Suurin osa kysymyksistä koskee kylläkin EndNote-ohjelmaa. Jatko-opiskelijoita on noin 60.
Jatko-opiskelijoita ja tutkijoita lähestytään myös muulla tavoin. Kirjasto kutsuu kaikki väitöskirjan tekijät ja tutkijat aamupalalle kirjastoon. Tulevat tohtorit saavat kutsun 2 kertaa vuodessa ja tutkijat taas kerran vuodessa. Paikalle saapuu yleensä 7-20 henkeä. Syömisen lomassa keskustellaan esimerkiksi uusimmista e-kirjoista, bibliometriikasta tai open access julkaisemisesta. Kutsu lähtee kaikille sähköpostitse. Tilaisuutta mainostetaan myös www-sivuilla ja koulun intranetissä.

Lounaan jälkeen Eva Evertsson ja Jenny Lorenzi kertoivat meille kaukopalvelusta ja luetteloinnista. Mekin kerroimme Metropolian kirjaston toimintatavoista ja Slavica oman kirjastonsa. Tilanne muodostuikin lopulta melko vapaamuotoiseksi keskustelutilaisuudeksi, jossa vertailimme kunkin kirjaston tapoja.

Kaukopalvelu on Jönköpingissä vilkasta. Vuonna 2011 oli tilattu yli 2000 kaukolainaa , joista artikkelikopioita n. 800. Annettuja kaukolainoja puolestaan oli jopa 7000, josta 1000 olivat artikkelikopioita. Numeroista voi päätellä, että Jönköping Högskolanin kirjaston kirjakokoelma on kiinnostava ja kattava. Artikkeleita tilaavat eniten sote-opiskelijat ja tärkeä artikkeleiden välittäjä on tietenkin Subito. Lubljanan yliopiston kirjastossa Subito on myös käytössä ja sen kautta kaukolainataan myös ulkomaisia kirjoja. Jönköpingissä kaukolainapyyntöjä voi tehdä suoraan sähköpostilla, viitetietokantojen sfx-linkkien kautta, kirjaston nettisivuilla tai Libriksessä. Periaatteet kaukolainoissa ovat suunnilleen samat kuin meilläkin.

Libris onkin todella mielenkiintoinen työväline. Se on tiedekirjastojen (ja muutaman yleisen ja erikoiskirjaston) yhteistietokanta, jolla voidaan hallinnoida myös keskinäiset kaukolainat. Kuulostaa hieman KDK-hankkeelta... Sloveniassa on jo yhteistietokanta, johon kuuluvat ihan kaikki kirjastot – yleiset ja tiedekirjastot.

Luetteloinnista vastaa Jönköpingissä luettelointitiimi, johon kuuluu seitsemän ihmistä. Kukaan ei tee pelkkää luettelointia, sillä heillä (kuten meilläkin) on ollut tapana, että kaikki tekevät vähän kaikkea. Kirjahankintoja tehdään aina vain vähemmän, mikä mahdollistaan sen, että luetteloida voi muiden töiden välissä. Luettelointi kuulosti olevan hyvin samanlaista kuin meillä eli käytetään paljon valmiita bib-tietueita. He luetteloivat Librikseen bibit ja holdarit, mikä tapahtuu Voyagerilla(!) Sen jälkeen tietueet kopioidaan omaan Alephiin. Asiasanoina käytetään svenska ämnesordeja ja hyllyluokitus tapahtuu SAB-luokituksen mukaan. Odotimme että heilläkin olisi ollut käytössä BookWhere, mutta heillä onkin OCLC.

Myyrmäen kirjastossa koitti joulukuussa vihdoin aika korjata yleiskokoelman epälooginen järjestys, joka oli vaivannut jo pitkään. Tarvitsimme myös uusia hyllyjä, sillä monessa kohdassa eivät kirjat enää tahtoneet mahtua hyllyihin. Ja kapeaakin kapeammalle käytävälle haluttiin tehdä jotain. Siispä remppaamaan! Näin se meni.

ke 14.12.

Muuttolaatikot eivät saapuneet vielä kahdeksaksi, tulossa ovat. Vähän jännittää, onko hyllyt pultattu lattiaan vai ei. Nuoret reippaat miehet toivat muuttolaatikot aamulla yhdeksän ja kymmenen välillä. Hässäkkää riittää, sillä samalle päivälle on sovittu myös kahden ihmisen työhaastattelut. Heille on siis luvassa vähän erilainen kierros kirjastossa kuin yleensä. Muuttomusana raikaa muun muassa joululaulut ja Abba.

Onneksemme selvisi ettei kirjaston hyllyjä ole pultattu kiinni lattiaan. Nyt niiden siirtäminen lähemmäs seinää onnistuu huomattavasti helpommin. Tarvitaan vain lihasvoimaa ja jokunen apumies. Josko automaation opiskelijoista voisi värvätä apujoukkoja?

to 15.12.

Kirjat ovat oiva akustinen elementti, ne vaimentavat äänen kulkua kirjastossa. Tyhjänä ammottavat hyllyt saavat äänen kaikumaan ja äänimaiseman kuulostamaan erilaiselta.

Tässä projektissa on käynyt niin kuin niin monissa muissakin projekteissa: nälkä kasvaa syödessä. Kirjojen siirtely paljastaa hyllyistä vanhemman puoleisia teoksia, joita ei kannata jättää enää hyllyyn tilaa viemään. Niinpä kirjapoistoja tehdään nyt kiivasta tahtia. Poistokirjalaatikot alkavat täyttyä ja joudumme pyytämään niille Varastokirjasto-kyydityksen. Rahti Kuopioon on neljäs jo tänä vuonna, yleensä sellainen tilataan vain kesällä.

pe 16.12

Kirjaston yhteisessä pikkujouluseminaarissa muiden kampuskirjastojen kirjastolaiset haluavat tietää muuttourakastamme enemmän. Kerromme, että saamme lisää hyllytilaa sekä laitamme koko hyllyjärjestyksen uusiksi. Viimeinen UDK-luokka tulee siihen hyllyyn, josta ensimmäinen UDK-luokka ennen muinoin alkoi.

ma 19.12

Muuttolaatikot alkavat käydä vähiin ja täyteen lastattuja laatikoita joudutaan tyhjentämään takaisin hyllyihin sitä mukaa kuin niitä täytetään. 300 muuttolaatikkoa ei ole tämän mittakaavan projektissa siis mikään suuri määrä, mutta silläkin pärjäämme, kun käytämme mielikuvista.

Tilattu uusi kirjahylly lähtee tänään kohti kirjastoa. Nyt odotamme milloin se käytännössä saapuu. Iltapäivällä vahtimestarimme Jouni tuo tiedon siitä, että hyllyn osat ovat tulleet perille. Varsinainen hyllyn kasaaminen ja asennus hoituu toisena päivänä.

Tänään neuvokkaat kirjastolaisemme keksivät konstin, jolla hyllyt saadaan siirtymään lähemmäs seinää ihan omin voimin. Kun hyllyn jalkojen alle laittaa pahvia ja liuttaa ja tuuppaa niin johan alkaa tapahtua ja hylly siirtyy haluttuun kohtaan. Miten iso ja avara käytävä hyllyjen ja työhuoneiden väliin nyt tuleekaan. Enää eivät työhuoneen ohi kulkevat asiakkaat törmäile ovien kahvoihin. Ainoa miinuspuoli on vuosien saatossa hyllyn jalkojen alle jääneet paksut lika- ja lattiavahakerrokset

ti 20.12

Tänään siirtyivät viimeisetkin hyllyt lähemmäs seinää ja pakostakin ihastelimme työn tuloksia. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että muutos kannatti tehdä ihan vaan jo tämän avartuneen ilmeen takia. Suuri työ mutta kaiken vaivan väärti!

ke 21.12

Hyllytystyö käynnistyi tänään jo aamuvarhaisella. Enää ei ollut jäljellä yhtään hyllyä joka olisi pitänyt tyhjentää muuttolaatikkoon. Nyt voitiin keskittyä tyhjentämään muuttolaatikkojen sisältöä takaisin hyllyihin. Työ oli todella hyvällä mallilla, ja oli selvää, että työ saataisiin valmiiksi jo ennen joulun pyhiä. Nyt odotamme vielä, että uuden tilatun hyllyn asentaja saapuisi kokoamaan hyllyn.

16.1.2012, jälkikirjoitus

Uusien hyllyjen toimitus osoittautui virheelliseksi, ja saamme odottaa uutta hyllyä viikolle 6. Olemme edelleen tyytyväisiä uudenlaiseen avaruuteen kirjastossa, ja suunnittelemme kovasti uusia muutostöitä. Ehkäpä ensi kesänä taas tapahtuu.

Tänä syksynä Myyrmäen kirjastossa päätettiin kokeilla uudenlaista perehdytysmenetelmää. Perinteisen luennoinnin sijaan opiskelijoille haluttiin tarjota mahdollisuus osallistua enemmän ja oppia itse tekemällä. Tarkoituksena oli myös madaltaa kynnystä käyttää kirjastoa: kun kirjastonhoitajan naama on tuttu ja perusasiat hallussa, kirjastoon on helppo palata. Inspiraatiota kokeiluun saatiin Viikin kampuskirjastossa toteutetusta perehdytyksestä.

Myyrmäessä opiskelijaryhmät tulivat perehdytykseen joko tunniksi tai kahdeksi tunniksi kerrallaan. Perehdytys aloitettiin pitämällä kirjaston atk-tilassa ensin lyhyt esitelmä, jossa käytiin läpi kirjaston käyttösäännöt, aukioloajat ja muut perusasiat. Tämän jälkeen siirryttiin kirjaston puolelle rakennetun suunnistusradan ja sen tehtävien pariin. Tehtävät oli ripoteltu eri puolille kirjastoa, ja opiskelijoille annettiin mukaan kartat, joista rastien sijainti selvisi. Lisäksi jokaisella ryhmällä oli vastauspaperi, johon vastaukset kirjattiin ylös. Sellaisilla rasteilla, jotka perustuivat oikean vastauksen löytämisen sijaan tekemiseen, opiskelijoiden paperi leimattiin suoritetun tehtävän merkiksi.

Rasteilla muun muassa etsittiin kirjoja hyllystä, lainattiin, palautettiin, varattiin ja uusittiin. Lisäksi tutustuttiin erilaisiin kokoelmiin sekä kirjastossa luettaviin lehtiin. Samalla opiskelijat saivat myös hankkia kirjastokortin. Niillä ryhmillä, joilla aikaa oli käytössä  kaksi tuntia, perehdytykseen kuului myös e-aineistoihin liittyvä osuus. Opiskelijat tekivät tehtäviä liittyen kirjaston aineistotietokanta MetCatiin sekä Nelli-portaalin toimintaan ja aineistoihin. Koska perehdytykseen käytettävissä olevaa aikaa oli tarpeeksi, rastiradasta saatiin rakennettua monipuolinen ja kattava. Suunnistus oli myös helposti muunneltavissa ryhmän ja aikataulun mukaan, sillä osan rasteista saattoi jättää tarvittaessa pois ohjelmasta ja käytetyn aineiston vaihtaa aina suunnistajien koulutusohjelman kannalta relevantiksi.

Henkilökunnan näkökulmasta uusi perehdytysmenetelmä koettiin onnistuneeksi ja toimivaksi. Tehtävien ja rastien valmistelu vaati toki paljon ennakkotyötä, ja ryhmien vierailujen aikana paikalla oli aina oltava paljon henkilökuntaa. Toisaalta myös perinteinen luentoperehdytys olisi vaatinut resursseja ja valmistelua. Päästessään itse tekemään opiskelijat keskittyivät perehdytykseen paremmin, eivätkä ehtineet kyllästyä niin helposti. Samalla perusasiat tulivat tutuiksi, eikä samaa asiaa tarvitse opettaa jokaiselle erikseen.

Perehdytyksen yhteydessä opiskelijoilta kerättiin järjestelmällisesti palautetta ja saatu palaute oli lähes kokonaan positiivista. Suunnistus koettiin mukavaksi ja sopivaksi tavaksi tutustua kirjastoon ja tehtäviä pidettiin hyödyllisinä ja kattavina. Saadun palautteen ja kokemuksen pohjalta perehdytystä on helppo lähteä päivittämään ja kehittämään myös tulevina vuosina.